Terveydenhuollon järjestelmämuutos Ruotsissa - apinoiko Suomi naapuria?

RUOTSIN TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN YKSITYISTÄMINEN

KOHTI KATASTROFIA KANSANKODISSA 

ja 

SUOMI PERÄSSÄ

 Opiskellesseni Turun yliopistossa terveydenhuollon erikoistumista varten 2001-2003, minua sisäisesti koko ajan kaihersi opetuksen sisältö, jossa oli huomattavasti ekonomistista puhetta ja suuntautumista. Samaan aikaan - ja jo aikaisemmin -  valtion- ja kunnallishallinnossa ajettiin hallintomallina New Public Management (NPM) sisään, koko kuntalaki (KL, 2015) on räätälöity pikku hiljaa yksityistämistä varten. Oikeastaan kukaan ei asettanut opetusta kyseenalaiseksi. Ekonomistit olivat auktoriteetteja, terveydenhuollon ammatilaisille opetus tuli alalta, jota he eivät hallinneet. Uusliberaalia ajattelua ajettiin mieliin ja järjestelmään, usein talouden mikroteorian alkeiden avulla, terveystaloustieteenä. Se ei tuntunut hyvältä, mutta en osannut tuolloin hahmottaa, mistä oli kysymys.

Työssä sai todeta kunnallisen päätöksenteon siirtymän kamreerimaiseen ajatteluun ja asioista päättämiseen kehysbudjetoinnin määräämänä. Terveydenhuollossa pidettiin ihan hyvänä käytäntönä  tarvittaessa ostaa lääkäripalveluja ulkoa tai reppufirmoilta, osin senkin vuoksi, etteivät lääkärit muutoin töihin tulleet. Pääasiassa lienee kuitenkin hallinnollinen muutos eli päättäjien valinta, kuten Vantaalla pandemiavuonna 2021 (Vantaan Sanomat). Tämä tehtiin, vaikka kustannukset nousivat huomattavasti, summilla, joilla olisi varmaankin voinut parantaa oman organisaation palkkoja ja perustaa uusia virkoja. Tämä ei ole täysin tuomittavaa toimintaa, mutta avaa kuin huomaamatta oven suurille ulkomaisille kasvottomille pääomasijoittajille, jotka hakevat voittoa, ja huolimatta mahtavasta mainostoimistojen sumutuspropagandasta, viis veisaavat kansanterveydestä tai potilaiden kohtaloista.

Olen sittemmin kyennyt mielestäni hahmottamaan itselleni mitä on tapahtunut, enkä mene ainakaan helpoimpiin ekonomistien virittämiin ansoihin.

Ruotsista kuitenkin löytyy professori Göran Dahlgrenin selvitys vuodelta 2018, missä hyvin käydään nämä asiat läpi.

 Pyrin nyt myös referoimaan tässä lyhyesti ja omin huomioin tätä professori Göran Dahlgrenin yli kolmisataasivuista analyysiä Ruotsin terveydenhuollon yksityistämisestä 1970-luvulta tähän päivään, koska koen sen tärkeäksi (Dahlgren, 2018).

Suomi tulee SOTE:llaan perässä. Jollei kehitystä pysäytetä, menetämme demokraattiset vaikutusmahdollisuutemme terveydenhuollon järjestämiseen Suomessa ja alistumme yksityisten toimijoiden maksimaalisen voitontavoitteen määräämään terveydenhuoltoon. Siinä häviää Suomen kansantalous, sen kilpailukyvystä (terveydenhuoltomme taso laskee muihin maihin verrattuna) iso osa, keskiluokka ja työväki potilaina, sekä eri työntekijäryhmät, lääkärit, hoitajat ja muut terveydenhuollon järjestelmää ylläpitävät. NPM (new public management) on jo pitkään kaventanut lääkärijohtajien valtaa.

 Mikäli myyntipuheissa kummitellut "valinnanvapaus" toteutuu,  muuttuu terveydenhuollon tavoite: potilaan tarpeista lähtevästä yritysvoittoon tähtäävään. Tämä terveydenhuoltolain ja perustuslainkin vastaisesti.

Lisäksi katoavat demokraattisen päätöksenteon mahdollisuudet vaikuttaa terveydenhuoltopolitiikkaan ja sen valvontaan, yrityssalaisuus ja sopimustekniset juridiset ongelmat tekevät joustavan ja tehokkaan hallinnoinnin mahdottomaksi. Muutoinkin järkevä toiminta vaikeutuu yritysten rajapintojen ongelmista, kun jokainen toiminto on pilkottu eri yrityksen tehtäväksi ja yksinkertaisistakin asioista täytyy sopia ja neuvotella erikseen.

Taloudellisesti ajatellen avataan yksityisille voitontavoittelijoille, jotka usein ovat ulkomaisia kasvottomia sijoitusyhtiöitä, avoin piikki verovaroihin. Maksamamme verot siis kulkeutuvat niille, kunnan menoistahan suurin osa on sote-alojen menoja.

 Koulujärjestelmä on Ruotsissa jo yksityistetty, mikä on osoittautunut epäonnistuneeksi teoksi kansalaisten ja ruotsalaisen yhteiskunnan kannalta. Myös OECD vaatii Ruotsilta koulujärjestelmän muutoksia yksityistämisen tuottamiin epäkohtiin.

 Ruotsissa ollaan siis nyt havahduttu: kansan enemmistö - kuten Suomessakin - ei halua, että terveydenhuolto toimisi voittoa tuottavana yksityisyritysjärjestelmänä, vaikka poliittinen eliitti on ajanut tätä muutosta lobbareiden ja yksisuuntaisen propagandan avittamana jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Kaikissa ruotsalaisissa puolueissa on ideologista yksityistämistä vastustavia kansalaisia ja vaikuttajia. He ovat myös jo vuonna 2005 yhdistyneet järjestöksi "Gemensam Välfärd" eli Yhteinen Hyvinvointimme, joka Dahlgreninkin julkaisua levittää ja tekee tunnetuksi. 

 Suomessa asian tekee ajankohtaiseksi 2019 eduskuntavaalien alla vain osittain maton alle lakaistu SOTE-uudistus, jonka luuranko kirjassa paljastuukin ulkoa tuotetuksi, mikä asiaa tunteville ei tosin liene yllätys. Omaa ajattelua on käytetty Suomessa huolestuttavan vähän politiikan - ja erityisesti talouspolitiikan -  teon luovana voimana. Aatteena on globalisaation julkisuudessa tällä hetkellä  hyväksytty ilmenemismuoto eli uusliberaali totalitarismi vahvana taustalla, sen ainakin Valtiovarainministeriö on ottanut omaksi aatteekseen, jonka pohjalta laskelmansa laatii.

Terveydenhuoltojärjestelmän tavoite on Ruotsissa ja Suomessa kirjoitettu lakiin. Terveydenhuoltolaki (THL2010) on hyvä laki suomalaisia ajatellen. Tavoite ei ole ensisijaisesti voiton tuottaminen ulkomaisille pääomasijoittajille, vaan potilaan tarpeesta lähtevän hoidontarpeen mahdollisimman tehokas tuottaminen.


Kirjallisuus:

‘När Sjukvården Blev En Marknad – Effekter Och Alternativ - Arena Idé’ <http://arenaide.se/bocker/nar-sjukvarden-blev-en-marknad-effekter-och-alternativ/> [accessed 13 April 2019]

‘New Public Management’, Wikipedia, 2019 <https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=New_Public_Management&oldid=888620444> [accessed 13 April 2019]

Oy, Edita Publishing, ‘FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kuntalaki 410/2015’ <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuntalaki> [accessed 13 April 2019]

———, ‘FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki 1326/2010’ <https://doi.org//fi/laki/ajantasa/2010/20101326?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydenhuoltolaki>

‘Uusi julkisjohtamisen oppi’, Wikipedia, 2018 <https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusi_julkisjohtamisen_oppi&oldid=17764781> [accessed 13 April 2019]

SOTE SOTE SOTE

 

KAATUIKO SOTE TODELLA?

 

Maan hallitus kaatui ainakin näennäisesti soteongelmiin. Valinnanvapaus ja maakuntamalli olivat ne iskusanat, joilla uudistusta ajettiin. Bisnes on kuitenkin uudistuksen varsinainen kärkihanke. Uudistus on ollut hyvin epäsuosittu, kun on tullut ilmi mitä bisnesmalli tuo, vietyään muutoinkin niukentuneet verorahat Panaman pankkiholveihin (Finnwatch 2019) ja tarjottuaan ala-arvoista vanhustenhuoltoa ja -hoivaa (Valvira).

Oppositio on ollut hyvillään, kun hallituksen sote kaatui.

Mitä tilalle?

Surullista on, että suurimmalla oppositiopuolueella on tarjolla seuraavalle vaalikaudelle ihan sama uudistus, pienin - lähinnä terminologisin - muutoksin. SDP tarjoaa suurkaupunkimallia maakuntamallin tilalle. Näin olen ymmärtänyt. Toivottavasti olen väärässä.

Bisnes tässäkin edelleen kärkihankkeena, kuten punaisella tatcherismilla on ollut Clintonin, Blairin ja Schröderin kumppaneineen lakkautettua perinteisen sosialidemokraattisen talousajattelun.

Suurkaupunkimallin yhteydessä voidaan sitten vääntää siitä miten suuri alue olisi se oikea - viisaat ehdottavat 30 000 - 200 000 asukaspohjaa.

Kaikki edellä mainittu on saman levyn soittamista, mitä on tehty 1990-luvun laman ajoista asti.

Suomessa oli nimittäin 1980-luvun lopussa täysin toimiva ja edullinen kansanterveysmalli, jota olisi pitänyt kehittää, ei näivettää. Ilman maakuntia tai suurkaupunkimalleja. Näivetys tapahtui, kun julkista sektoria syytettiin tuhlaavaisuudesta pankkimaailman tehtyä hullunkauppoja ja taitamattomasti suoritettuun  rahamarkkinoiden vapauttamiseen. Pankkisektori tuhlasi ja julkinen sektori joutui pelastamaan hätään joutuneen. Terveyden- ja sosiaalihuollon keskusjohtoisuus (Lääkintöhallitus) ja valtionosuusjärjestelmä ( ks. Mattila ss.193-198) faktisesti tuhottiin säästöjä tavoiteltaessa.

Suomi on harvaan asuttu pinta-alaltaan suuri maa. Kuntia on hyvin erikokoisia ja erilaisia. Vika ei ole kunnissa, eikä kunnissa muutoinkaan ole vikaa tai niitä ole liian vähän tai paljon. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus pitäisi vain tasata valtakunnallisesti. Valtion rahoitus on ratkaisu. Emme tarvitse kuntayhtymiä, suurkuntia tai keskustelua kannattavuudesta, vaan menojen tasausta. Tämän pitää tapahtua koordinoidusti valtion normiohjauksessa. Kunnat voivat hyvin tuottaa perusterveyden- ja sosiaalihuollon omin voimin, mutta valtion normiohjauksessa. Myös toiminnan kuntarajat eli toimintayksikön koko olisivat eläviä, joustavia ja normiohjaukselle alisteisia, ideoita varmaan riittäisi toteutukseen. Tähän pitäisi perustaa valtakunnallinen kevyt ja demokraattinan asiantuntijaorganisaatio, ei antaa normitusta esim. Valtiovarainministeriölle, jossa alan asiantuntemiusta ei ole. Tilastot pitäisi keskittää tälle yksikölle ja laatia vaikka karttapohjaisesti. Suunnittelu olisi pitkäjänteistä ja seurattua.

Yksityinen sektori toimi kelan korvausten kautta täydentävänä järjestelmänä. Ihan hyvä systeemi pitää lääkärit ja hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja näin tukemassa järjestelmää kautta poliittisen kentän. Valinnanvapautta ja joustavuutta lisää työntekijälle. Tämä mahdollisti myös pienet yksiyisfirmat, eikä olisi pakottanut ketjuttamaan isoihin pääomasijoittajiin, jotka ovat ulkomaisia.

Nämä olisi pitänyt niveltää tietotekniikalla ja sosiaalistamalla yhteen, työterveyshuolto olisi voitu sulauttaa järjestelmään.

Valtion normiohjauksen purun kalleus ja näköalattomuus on toteutunut esim. terveydenhuollon tietojärjestelmiin hävinneinä miljardeina (Valtiontalouden tarkastus 2012). Kun kunnat ovat saaneet itsenäisesti päättää, tuloksena on kymmeniä toisiinsa kehnosti sovitettavissa olevia ja tietoergonomisesti huonosti käytettäviä järjestelmiä (Suomen Lääkärilehti 2010). Nämä on usein ostettu ulkomailta, lähinnä Yhdysvalloista (Apotti). Eikä niistä tahdo millään päästä eroon. Päinvastoin. Ala on kasvava markkina.

 Tämä maassa, josta on lähtöisin jokaisessa maailman älylaitteessa olevien transistoreiden atomikerrostukseen perustuva pakkausmenetelmä, Nokia, kännykän idea, linux-järjestelmä, joka on androidipuhelimien käyttöjärjestelmän pohjalla ja vaikka mitä tietoteknistä osaamista.

Tämä osaaminen olisi pitänyt laittaa keskitetysti toimeen hyödyttämään maata ja kansalaisia.

Mikäli katsoo terveydenhuoltoa ideologisten lasien läpi markkinamallin ihannemaa on Yhdysvallat ja sitten kommunistinen systeemi Kuubassa. Eli jos on markkinamallin ideologinen kannattaja ajaa järjestelmää kohti USA:n mallia pois Kuuban mallista. Terveydenhuollon mittareilla Yhdysvallat pärjää huonommin kuin Kuuba ja järjestelmä on myös maailman kallein.




Mikäli halutaan tehokas terveydenhuollon järjestelmä se on siis pääasiassa Kuubalaisen kaltainen mutta siihen voidaan liittää Yhdysvaltain mallin kaltaisia ominaisuuksia. Kuubalainen terveydenhuolto on selvinnyt myös 2020 Sars 2 CoVid19 pandemiasta public health -strategiallaan (Augustin 2020), ja vaikka maa on köyhä, on tämän toteuttamiseen ollut varoja ja jatkoa ajatellen maan taloudelle tärkeä tulonlähde turismi varmasti tästä tiedosta hyötyy, joten laskelma tulee olemaan taloudellisestikin parempi kuin bisnesajattelulle rakennetuissa terveydenhuollon malleissa.

Espanjan perusterveydenhuolto (European Observatory HiT) on luku sinänsä. Se on maksuton ja perustuu perhelääkäreihin. Hyvä tapa ajatellen työntekijöitä ja potilaita. Järjestelmä on todettu kustannustehokkaaksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Espanjassa suhteessa pienemmät kuin Suomessa. Espanjalaisten hallussa on myös nyt vuonna 2019 kansalaisten terveiden elinvuosien maailmanennätys (World Economic Forum). Koronaviruspandemiassa 2019-2020 alkaen Espanjan terveydenhuoltojärjestelmän puutteellisuus on tullut ilmi, koronakuolemia on ollut suhteettoman paljon.

Suomessa taas ollaan ihastuttu tietoteknisiin etäratkaisuihin, joissa lääkäri siirretään mahdollisimman kauas potilaasta (Terveyskylä). Parhaassa tapauksessa potilas tapaa kännykkänsä ja jonkin hauskan sairaalatalo-ohjelman, jossa voi pelailla ja saada lääkkeet postissa. Pandemian oloissa tämä voi olla hyväkin ratkaisu, samoin viruksen jäljittämiseen erikoistuneet apsit ja menetelmät. Kun nämä vielä ovat yhteydessä poliisin järjestelmien kanssa, niin pystytään karanteenitoimet rationaalisesti järjestämään.

Suomessa ei vaan haluta tulla "markkinamallin" laatikkoajattelusta pois, ei millään. Johtavaan asemaan sijoittuvien kansanterveyteen erikoistuneitten lääkäreiden ansioluettelossa lienee nykyään useammin MBA (master of business administration) kuin MPH (master of public health).

Tämä ajankohtana, jolloin alkaa yhä selvemmin käydä ilmi, ettei talousjärjestelmä pidemmän päälle voi toimia nykyisillä premisseillä.

Surullista.




Lähteet:

Augustin, Ed. 2020. “Cuba Sets Example with Successful Programme to Contain Coronavirus.” The Guardian. https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=4647670178129724026#editor/target=post;postID=8776835461001925796;onPublishedMenu=posts;onClosedMenu=posts;postNum=13;src=link.

“Esperi Hoivakoti Ulrikan Toiminta on Keskeytetty - Uutinen - Valvira.” https://www.valvira.fi/-/esperi-hoivakoti-ulrikan-toiminta-on-keskeytetty (March 30, 2019).

Gagnon, Marie-Pierre et al. 2009. “Interventions for promoting information and communication technologies adoption in healthcare professionals” ed. Cochrane Effective Practice and Organisation of Care Group. Cochrane Database of Systematic Reviews. http://doi.wiley.com/10.1002/14651858.CD006093.pub2 (March 30, 2019).

Haapala, Anu. “Apotti-hankkeen järjestelmätoimittaja on valittu.” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/apotti-hankkeen-jarjestelmatoimittaja-on-valittu/be632171-12ef-3905-a42d-e710a1f606e4 (March 30, 2019).

Heino, Elina. “Puoli Suomea ikävöi lääkintöhallitusta.” Mediuutiset. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/puoli-suomea-ikavoi-laakintohallitusta/a4518363-f1b7-3e22-8f02-f180b06b5858 (March 30, 2019).

“Master of Business Administration.” 2018. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Master_of_Business_Administration&oldid=17338492 (March 30, 2019).

“Professional Degrees of Public Health.” 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Professional_degrees_of_public_health&oldid=881215403 (March 30, 2019).

“Spain HiT (2018).” 2018. http://www.euro.who.int/en/about-us/partners/observatory/publications/health-system-reviews-hits/full-list-of-country-hits/spain-hit-2018 (March 30, 2019).

“Terveydenhuollon it-hankinnoissa lähes kaikki on mennyt pieleen.” Yle Uutiset. http://yle.fi/uutiset/terveydenhuollon_it-hankinnoissa_lahes_kaikki_on_mennyt_pieleen/6103664 (March 30, 2019).

“Terveyskylä.” https://www.terveyskyla.fi/.

“These Are the World’s Healthiest Nations.” World Economic Forum. https://www.weforum.org/agenda/2019/02/these-are-the-world-s-healthiest-nations/ (March 30, 2019).

“THL Tilastoraportti 20/2018.” http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136604/Tr20_18.pdf?sequence=5&isAllowed=y (March 30, 2019).

Vartiala, Sonja. “Esperi Care Välttelee Veroja Korkojärjestelyllä - Finnwatch.” https://finnwatch.org/fi/blogi/602-esperi-care-vaelttelee-veroja-korkojaerjestelyllae (March 30, 2019a).

———. “Verovälttely Ei Lopu Ennen Kuin Laki Muuttuu - Finnwatch.” https://finnwatch.org/fi/blogi/526-verovaelttely-ei-lopu-ennen-kuin-laki-muuttuu (March 30, 2019b).

Mikäli maapallo olisi pankki se olisi jo pelastettu

 

 

  ILMASTONMUUTOS JA ARKTINEN TODELLISUUS

(2014) 

 

On the occasion of Earth Day 2014, the World Affairs Council and the Commonwealth Club are delighted to host the President of Iceland. As a member of the Arctic Council, Iceland is at the forefront of those nations in the North feeling the environmental effects brought on by climate.

Motto: "Mikäli maapallo olisi pankki se olisi jo pelastettu."

Presidentti Olafur Grimssonin luento, joka pysähdyttää. Kannattaa tutustua. Voit myös kelata kohtiin.

Esimerkkejä sisällöstä:

 1. 39 minuutin kohdalla kommentti Kiinasta. Kiina kiinnostui maalämmöstä ja alkoi sulkea hiilivoimaloitaan.

2. USA kykenisi tuottamaan (MIT:n tutkimusraportin mukaan) jo olemassaolevalla maalämpötekniikalla kaksi kertaa nykyisen sähköntuotantonsa verran energiaa. Tämä on parhaiten varjeltuja salaisuuksia USA:n energiakeskustelussa.

Minne maksamamme verot katoavat? Where do our money disappear?

"Mikäli maapallo olisi pankki, se olisi jo pelastettu"

-Greenpeace

  Jokainen saksalaisperhe on maksanut ainakin 8000 € pankkitukea Euroopan keskuspankin, EKP:n kautta (Transparenz TV). Suomen luku ilmeisesti samanlainen. Pankkituesta ei yleensä puhuta pankkitukena. Näin ongelmien korjaaminen estyy ja rahaa virtaa kasinopeleihin.

 

 

Tv-ohjelma, Clemens Ronnefeldt ja Frank Farenski, helmikuussa 2019.

”WAS WIRKLICH PASSIERT IST NOAM CHOMSKY: KAMPF ODER UNTERGANG”. 2019. Noam Chomsky: Kampf oder Untergang. https://www.youtube.com/watch?time_continue=5&v=vgsRwXT1MQw&feature=emb_logo.

Disinformaatiota YLE:n kolumnistilla

 

 Sosiaalipolitiikan Lysenko ylellä

 

Disinformaatio 

 

on Josif Stalinin kehittämä termi (disinformaatio ), jolla tarkoitetaan tarkoituksellista harhaanjohtavaa tietoa tai tiedotusta. Tiedemies, joka tällaista harrastaa on yleensä vallanpitäjien tai valtavirran hännystelijä, kuten geneetikko Lysenko Neuvostoliitossa (Lysenko) ja saa edustaa ns. virallista näkemystä joko vallankahvassa, tai muutoin rahoittajien suosikkina, vaikka väitteet olisivat miten päättömiä tahansa.

 Suomessa

 

 Tästä on Suomessa esimerkkejä kansallissosialismin kaudelta 1930-44, kylmän sodan ajalta marksilais-tieteilijöiden osalta, ja nyt hännystelevät vallanpitäjää uusliberaalit ayn randilaiset, mikä tosin arvopohjaltaan ei kaukana kansallissosialismista ole, kun yhteiskunnan heikoimpien kimppuun käydään. Ja näin kerätään laakereita omaan hattuun ja työstetään mielipideilmastoa.

Nyt

 

Akateeminen henkilö ja palkittu dosentti Jari Ehrnrooth (Ehrnrooth) on kunnostautunut kunnon ayn randilaisena, ylen kolumnistuna, parhaaseen kuunteluaikaan.  Tässä esimerkkejä:

Jari Ehrnroothin kolumni: Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän

Tulevaisuuden sosiaalipolitiikka tarkoittaa jotakin muuta kuin valtion vastuuta kansalaisistaan. Vastuu hyvästä elämästä kuuluu jatkossa yksilöille itselleen, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

 Jari Ehrnroothin kolumni: Tulontasaus on harhakuvaa, joten on palattava sivistyksen, työn ja vaurastumisen arvoihin.Vaaleihin rynnivät puolueet kannattavat kaikki jonkinlaista tulontasauspolitiikkaa. Se on johtanut sosiaalihuoltovaltion nousuun ja sivistysvaltion laskuun, kirjoittaa Jari Ehrnrooth 
 Jari Ehrnroothin kolumni: Yksityistetään terveydenhuolto, koska se olisi meille kaikille paras malli

Lähteet:

”Disinformaatio”. Wikipedia. <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/vgsRwXT1MQw" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen></iframe>.

”Jari Ehrnrooth”. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Ehrnrooth.

”Trofim Lysenko”. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Trofim_Lysenko.

 

Vuosi 2019

Liberalismin tuho ja uusi tuleminen

Liberalismin tuho ja uusi tuleminen, kansalaisyhteiskunnan rooli ja poliittinen osallistuminen. Seminaari 9.11.2018, Deutsches Haus, New York.

Seminaari on pidetty marraskuussa 2018. Se on mielenkiintoinen ja mielestäni katsaus erityisesti sosialidemokratian tilaan Euroopassa ja erityisesti Saksassa, Euroopan vahvimmassa valtiossa. Sosialidemokraatit ovat olleet avainasemassa jälleen, kun äärioikeistolle olisi pitänyt tarjota vastus ja uusliberalistiselle austerity-politiikalle vaihtoehto.

Sosialidemokratiahan on pärjännyt 1930-luvulla tässä tehtävässä huonosti, mutta paremmin kommunismin vaihtoehtona 1900-luvun alusta alkaen, mutta erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Äärioikeisto on jälleen niskan päällä, kun toimimattomasta talouspolitiikasta ei tahdota sosialidemokraattien piirissä millään luopua.

Keskustelijat:
Boris Vormann, professori, Bard College Berlin
Mark Blyth, professori, Watson Institute of Brown University
Claudia Wiesner, professori, Fulda University
Sheri Berman, professori Columbia University, New York




ALOITA alusta, mikäli haluat nähdä koko videon.
Seminaari on pidetty New Yorkin Deutsches Hausissa.


















ALOITA 55:53, tässä Mark Blyth kommentoi vasemmiston - lähinnä sosialidemokraattien - toimintaa, mikä on ollut vanhasta kannatuspohjasta ja ideologiasta luopumista siistymällä uusliberaaleiksi äärikeskustaan, missä mm. Macron on ideologisesti. Ei tarjota todellista vaihtoehtoa, kuten Obamakaan ei Yhdysvalloissa tarjonnut ja se mahdollisti Trumpin valtaannousun. Euroopassa tämä aiheuttaa äärioikeiston etenemisen.

Mielestäni Blyth käyttää osuvaa ilmausta: "Vasemmisto on ampunut kuulan kalloonsa rahasta."

Tämähän on ollut nähtävissä myös Ruotsissa ja Suomessa. Julkishallinnossa yksityistämistä ajaneet poliitikot ovat siirtyneet yksityisfirman palvelukseen. Ruotsista on mm. Svenska Dagbladetin artikkeli, joka listaa tämmöisiä. Voidaan muistaa Gazprom ja Schröder sekä Lipponen Suomesta. Suomessa myös  SOTE:en liitttyen esimerkiksi kokoomuslaisia päättäjiä on siirtynyt Mehiläiseen. Joskus tällainen olisi luokiteltu korruptioksi.








































ALOITA 1:05:25
Mahdollinen ratkaisu, jolla saadaan demokratia pelastettua seuraavan talouskriisin tullessa. Verotuksen mahdollisuuksiin Blyth ei usko, sillä veronkiertäjät ovat niin iso ja poliittisesti voimakas ryhmä. Sen sijaan pankkituki käännetään päälaelleen.

Deutsches Haus

Julkaistu 30.11.2018
Suora lainaus You Tubesta:

"Deutsches Haus at NYU presents a conversation on "The Death of Liberalism and its Rebirth: The Role of Civil Society and Political Engagement" among

Boris Vormann, Professor of Politics and the head of the politics concentration at Bard College Berlin; 

Mark Blyth, Professor of Political Science and International and Public Affairs at the Watson Institute of Brown University; 

Claudia Wiesner, Professor for Political science at Fulda University of Applied Sciences; and 

Sheri Berman, Professor of Political Science at Barnard College, Columbia University. November 9, 2018 

Liberal democracies are in crisis across otherwise radically different political contexts. Meanwhile, developmental states are relapsing into dictatorships and autocracies are thriving across the globe. What lies at the core of these illiberal tendencies? Is an end of deep polarization and widespread populism anywhere in sight? And what would be the role of civic engagement in overcoming this crisis? This discussion is part of "The State(s) We're In: A New Age of Transatlantic Relations," a series of six talks presented by Deutsches Haus at NYU that addresses an array of important topics that are currently intensely debated in both Germany and the United States, and are of political and sociopolitical relevance in both countries: threats to democracy; economic inequality and populism; migration and art; civil society and political engagement; climate change and activism; and educational policy and academic freedom. 

Sheri Berman is professor of political science at Barnard College, New York. Sheri holds a PhD and MA from Harvard, and a BA from Yale. Her main interests are European politics and political history, democracy and democratization, globalization, and the history of the left. Her two books, both published with Cambridge, have examined the role played by social democracy in determining political outcomes in 20th-century Europe. She has published in prestigious journals like the Journal of Democracy and Perspectives on Politics. 

Mark Blyth is a political economist whose research focuses upon how uncertainty and randomness impact complex systems, particularly economic systems, and why people continue to believe stupid economic ideas despite buckets of evidence to the contrary. He is the author of several books, including Great Transformations: Economic Ideas and Institutional Change in the Twentieth Century (Cambridge: Cambridge University Press 2002), Austerity: The History of a Dangerous Idea (Oxford University Press 2013), and The Future of the Euro (with Matthias Matthijs) (Oxford University Press 2015). 

 Boris Vormann is professor of politics and head of the politics concentration at Bard College Berlin. He has held appointments as visiting professor and lecturer at the CUNY Graduate Center, Harvard University, New York University, and Freie Universität’s John-F.-Kennedy Institute for North American Studies. A regular commentator on public policy debates for different media outlets (including ARD, Deutsche Welle, Deutschlandfunk, and NPR Berlin), he has lectured widely in Germany, Canada, the UK, France and Jordan. His latest book Die Krise der Demokratie und wie wir sie überwinden (Aufbau 2017) is currently being translated into English. 

Claudia Wiesner is Professor for Political science at Fulda University of Applied Sciences and adjunct Professor in Political Science at Jyväskylä University. Previously she was Acting Professor for Comparative Politics at Hamburg, Bochum and Marburg University. She has also been a Visiting Fellow at the Robert Schumann Centre for Advanced Studies at the European University Institute (EUI) and the Berlin Social Sciences Centre. Her main research interests lie in the comparative study of democracy, political culture and political sociology in the EU multilevel system. She especially focuses on changes of concepts and institutions, as well as on the related debates and discourses. Wiesner´s second field of Research is Public Policy, its evaluation, its reform and its theory. Here she has a long-standing experience in public policy consulting. She chairs the ECPR Standing Group “Political Concepts”, has led several research projects and international cooperation networks, and was visiting fellow at universities in the US, France, Finland, Greece, and Spain. 

 "The State(s) We're In: A New Age of Transatlantic Relations. The Death of Liberalism and Its Rebirth: Civil Society and Political Engagement" is supported by the Transatlantic Program of the Federal Republic of Germany with funds from the European Recovery Program (ERP) of the Federal Ministry for Economy and Energy (BMWi). Additional support is provided by the DAAD."

Terveydenhuoltoa ja traumoja

Joulun kirjat

Ilkka Taipaleen kirja "Mielisairaalassa", Hans Roslingin "Hur jag lärde mig förstå världen" ja Heikki Talan "Kaiken maailman hampaissa" olivat terveydenhuollon osalta tämän joulun lukemiseni.

Kaikki kolme ovat omien alojensa lääkäreitä ja vankkoja kansanterveysmiehiä, käytännön toimijoita ja organisaattoreita.

Traumaattiset kokemukset käytännön lääkärin työssä ovat nämä kirjoittajat johdattaneet pohtimaan sairauksien ennaltaehkäisyn ensisijaisuutta terveydenhuollossa. Kultaisen säännön etiikka vahvana mielessä.

Taipaleen kokemus alkoholismin, mielisairauksien ja myös kunnanlääkäriaikana somaattisten sairauksien kytköksistä elinympäristöön, tietämättömyyteen ja yhteiskunnan tabuihin, mihin lääkärin toimenpiteillä ei ole suurtakaan vaikutusta verrattuna näennäisesti yksinkertaisten asioitten muuttamiseen yhteiskunnan tasolla, osoittaa syvällistä tajua lähimmäisten kärsimyksestä ja sen lievittämisestä. Kodittomat miehet ovat Suomessa olleet syrjitty ryhmä, mielisairaat tabu.

Rosling joutui kehitysyhteistyölääkärinä Mosambikissa ilmeisesti useammankin synnytyksen yhteydessä paloittelemaan elävältä lapsia, jotka juuttuivat synnytyskanavaan, yrittäessään edes pelastaa äidin. Lisäksi köyhyys ja siitä johtuva pikakuivatun kassavan käyttö ravintona johti pienimuotoisen syanidimyrkytyksen aiheuttamiin halvaantumisiin, minkä mekanismin hän kykeni selvittämään, mutta potilaita ei jälkeenpäin voida enää lääketieteellisin menetelmin auttaa. Myös Ebola-infektioiden epidemiologia ja leviämisen estäminen lankesi osaltaan tälle organisatorisesti kyvykkäälle ruotsalaiselle, joka viime vuonna kuoli syöpään.

Tala muistaa ikuisesti kaksivuotiaat, joilta 1960-luvulla maaseudun kunnanhammaslääkärinä paikallispuudutuksessa piti vetää mätivät maitohampaat suusta. Lääkäreillä on vastaavissa tilanteissa ollut mahdollisuus yleisanestesian käyttöön. Meillä on ollut tieto hampaiden karioitumisesta ja siitä miten se tulisi estää, jotta tuollaisiin hoitotilanteisiin ei jouduttaisi. Kouluhammaslääketiede on kuitenkin ollut Talan mukaan elitististä ja toimenpidekeskeistä ja erotettu muun lääketieteen yhteydestä, mistä johtuen hammaslääkärit ovat helposti olleet lääkäreiden joukossa alempaa kastia. Tämä erottelu on vaikeuttanut hammaslääkäreiden työtä - kuten mm. edellä mainitussa anestesiaesimerkissä - ja asemaa kuulluksi tulemisessa sekä yleisemminkin päätöksenteossa, vaikka hammaskaries on yksi yleisimmistä sairauksista ja olisi pitkälti fluorilla ja ravitsemusohjein  torjuttavissa. Suomesta tiedetään jo vanhastaan, että rapakiviseuduilla Laitilan tienoilla ja Kymenlaaksossa on kaivovesissä ollut paljon luonnonfluoria ja kaivovettä juoneilla vähän kariesta.

Kaikilla kolmella on myös agitaattorin ja propagandistin lahjoja, joille kansanterveystyössä on käyttöä. Taipale on myös ollut eduskunnassa. Kansainvälisyyttä Taipaleelle ja Roslingille kertyi  kansainvälisen sosialidemokraattisen liikkeen kautta ja matkustelemalla jo opiskeluaikana laajalti. Talan poliittinen ja henkinen tausta on sota-ajassa ja satakuntalaisessa IKL:ssä, mikä on miehen repussa seurannut jossain muodossa koko ajan, tullen näkyviin vaikka ruotsin kieleen suuntautuvana radikalismina. Tala pääsi Lääkintöhallituksen lääkintöneuvokseksi, jolla tuolloin oli oikeasti lainsäädännön suomaa valtaa hammashuollon järjestelyihin. Hän sai virassa ollessaan opiskella Suomen ensimmmäisen MPH (master of public health)  -tutkinnon  Mischiganin yliopistossa USA:ssa.

Rosling ihastui myöhemmin uuteen tekniikkaan ja ruotsalaisten ja amerikkalaisten teollisuusjohtajien, kuten Bill Gatesin,  kiinnostuessa hänen havainnollisella omatekoisella ohjelmistolla laadituista terveys- ja kehitystilastoihin perustuvista luennoistaan, nähtävästi myös asemaansa kysyttynä tietäjänä. Hän saarnasi lopulta oppia, jota kutsutaan "uusoptimismiksi" (Roslingin asiallinen kritiikki), jota käytetään uusliberaalin talousopin legitimoimisessa. WHO antoi Talalle mahdollisuuden vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen.

Rosling tuo esille sen, mikä on ollut maailmanlaajuisessa kehityksessä hyvää. Esimerkiksi yhä suurempi osa maailman lapsista rokotetaan.  Hän esittää tilastoja ja niiden näppäriä visualisointeja.

Hampaiden terveydenhuollon toimenpidekeskeisestä kehityksestä ja ehkäisevän hoidon ristiriidasta, mitä on vaikea väestötasolla ratkaista, voi pitkälti olla Talan kanssa samaa mieltä. Suomessa saavutettiin melko nopeasti siirtyminen maailman huonohampaisimmista hyvähampaisimmiksi. Tässä terveyskeskusjärjestelmällä ja lasten hammashoitoon ja ehkäiseviin toimiin keskittymällä oli oma osuutensa.

Mielisairaanhoito on ottanut Suomessa isoja askeleita, mutta takapakkia sielläkin on tullut säästämisen ja ikuisten intriigien vuoksi. Taipale haluaisi mielisairaudet samaan tasoon muitten kroonisten sairauksien, kuten diabetes ja reuma kanssa ja mielisairaille vammaisstatuksen. Hyviä tavoitteita.

Mielestäni kaikki kolme osoittavat, että järjellisen kansanterveystyön edellytyksenä on hyvien ja kattavien tilastojärjestelmien ylläpito. Toisaalta terveydenhuollon järjestelmää nykyään rakennetaan koulutuksessa ja se saadaan helposti toimimaan bisneslogiikan mukaan. Bisneslogiikka toimii elitistisellä tasolla -esim. Hollywoodin hammashymyt - hyvin, mutta mikäli se on lääketieteen toimialan määräävä osa, imee resurssit järkevältä kansanterveystyöltä. Tämähän on meillä SOTE-uudistuksessa nähtävissä ja jo Ruotsissa tapahtunut, USA on varoittava esimerkki, mutta tätä epämiellyttävää totuutta ei haluta tuoda täällä julki. Kallista, eriarvoistavaa ja tehotonta kansanterveyden kannalta.

Suomessa on purettu toimiva tilasto-ja velvoittava suunnittelujärjestelmä, kun on luovuttu keskusjohtoisuudesta. Siitä kun ei ollut halua säilyttää kuin kuoret, jos niitäkään. Siis ei niin, että olisi otettu rusinat pullasta ja karsittu turhaa byrokratiaa ja yksinvaltaa, vaan kaikki on pantu puskutraktorilla nurin.


Lähteet:

Hickel, Jason. 2019. ”Progress and Its Discontents”. New Internationalist July-August 2019(520).

Rosling, Hans, ja Fanny Härgestam. 2017. Hur jag lärde mig förstå världen: memoarer.

Taipale Ilkka. 2017. Mielisairaalassa.

Tala Heikki. 2018. Kaiken maailman hampaissa.

Pieni maa pärjää globaalissa maailmassa

 

 

 

 

ITSENÄINEN PÄÄTÖKSENTEKO ON KANSAKUNNAN ETU 

 

 

Pienenkin maan on mahdollista vaikuttaa ja tehdä itsenäisiä päätöksiä, vaikka kansainvälinen painostus olisi kovaakin.

 

 

ISLANNIN TOIPUMINEN PANKKIKRIISISTÄÄN ULKOPOLIITTIS-TALOUDELLISTA OSAAMISTA POHJOISMAISESSA HENGESSÄ

 

 

Usein kuulee väitettävän, että pienen maan pitää kuulua isoihin pöytiin, jotta tulee kuulluksi, mielellään osana jotain isoa instituutiota, kuten EU tai NATO. Onko näin, vai olisiko parempi säilyttää suurempi itsenäisyys ja pelivara. Kaikenlaisiin kansainvälisiin liittoihin tai sopimuksiin ei pitäisi noin vaan mennä. Lisäksi pitäisi säilyttää mahdollisuus niistä poistua olosuhteiden mukaan. Suomi pärjäsi melkoisen hyvin toisen maailmansodan loppuselvittelyissä ja  kylmän sodan aikakauden läpi luovimalla jättiläisten rajamaastossa.


Ensin presidentti Olafur Grimsson suurista linjoista ja poliitiikasta (LSB, 2013). Grimsson on johdonmukaisesti pitänyt friedmanilaista talousoppia harhaisena.Toisaalla hän on avannut taustalla käytyä kansainvälispoliittista peliä, missä Islanti sai tukea niin Kiinalta kuin Venäjältäkin, sen lisäksi, että on Yhdysvaltain liittolainen. Euroopan Unionin jäsenyys tai rahaliitto olisi tehnyt noudatetun politiikan mahdottomaksi, mistä Kreikka esimerkkinä. Nyt vuoden 2018 lopulla tuskitellaan Italian kanssa.









¨







Alla olevassa videossa luennoi Islannin ulkoministeri Lilja Alfridsdottir, islantilaisittain Lilja, sangen lahjakas ministeri, 10 vuoden koulutus Columbia Universityssä ja sitten työ keskuspankissa ja mm. pääministerin avustajana (Columbia SIPA, 2016). Moraali ja tietotaito huippua. Luento esittää pähkinänkuoressa toimet, joita tarvittiin pankkijärjestelmän saattamisessa konkurssiin. Rahajärjestelmä pysyi koko ajan toimivana. Muutama investointipankkiiri jouduttiin laittamaan vankilaan. Hieno saavutus.
 
 Islantilaiset poliitikot eivät alkujaan uskaltaeet tehdä vallitsevan talouspoliittisen konsensuksen vastaisia ratkaisuja. Tarvittiin kaksi kansanäänestystä ja melko dramaattisten vaiheiden jälkeen päästiin kansaa tyydyttävään ratkaisuun.



















Lähteet:

Columbia SIPA, Columbia University School of International and Public Affairs. 2016. Iceland’s Road to Recovery -- Key Lessons. https://www.youtube.com/watch?v=eJNo-K78y7w&feature=youtu.be.

London Business School. 2013. President Ólafur Grímsson on Iceland’s fast recovery from economic crisis. https://www.youtube.com/watch?time_continue=8&v=48nhZAFCYu0&feature=emb_logo.

Sosialismi - Leninismi - Uusliberalismi

 En tässä halua tutkistella otsikon käsitteitä filosofisesti, sillä se on loputon savotta ja suo. Politiikassa käytetään ideologioita, filosofioita, poliittisia tai eri tieteenalojen teorioita ja yksiyisiä käsitteitäkin aseina vallan saamisen, sen legitimoimiseen (oikeuttamiseen) tai ylläpitämiseen.

Näin ollen filosofinen analyysi menee suurelta osin hukkaan, mikäli halutaan hahmottaa vallitsevaa maailmanjärjestystä tai sitä, miten tähän on tultu tai arvioimaan, minne ollaan menossa.

Filosofinen analyysi on paikallaan, mikäli halutaan muotoilla näitä vallan välineitä uudelleen, syystä jos toisesta, usein motiivi löytyy halusta vallan manipuolointiin.

Mielestäni on palkitsevinta yrittää ymmärtää näitä teorioita, oppeja ja käsitteitä faktojen valossa, luotaamalla sitä, miten niitä on käytetty, kokemuksen kautta. Ongelmana tai jännittävänä haasteena on sitten pr-teollisuus ja ylenmääräinen tarinointi, myös selkeä historian väärentäminen tai tarkoitushakuinen käsittely jälkikäteen. Sanotaanhan, että sotien jälkeisen historian kirjoittaa voittanut osapuoli.  Vallan manipuloinnin motiivi löytyy tältäkin tarkastelun tasolta.

Uskon kuitenkin objektiivisen faktamaailman olemassaoloon ja että se löytyy rehellisen arvioinnin kautta. Lisäksi tulkintaan tulee aina subjektiivinen ote mukaan, mutta sehän tekee puisevista asioista mielenkiintoisempia ja saattaahan löytää uuden näkökulman tai tiedon kultajyvän tutustumalla eri henkilöiden pohdintoihin. Pohdintojen paljoudesta pitää sitten löytää ne, jotka pyrkivät rehellisyyteen ja totuudellisuuteen. Eli tavallaan riisua tai avata valtamotiivien vaikutus niihin.

Ensiksi Noam Chomskyn (MIT, USA) avaukset käännettyinä suurin piirtein.
 

Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen valtio

 

 Venäjän vallankumous tai oikeammin bolshevikkien vallankaappaus oli itse asiassa vastavallankumous, jossa valtiovalta siirtyi totalitaariselle hyvin antisosialistiselle joukolle, sillä jo muutamassa kuukaudessa tehdasvaltuustot ja työläisten neuvostot oli lakkautettu eli jo vuonna 1918 sosialismi oli murskattu ja maasta tehty valtava työläisarmeija totalitaarisen johtajan alaisuuteen.

Demokratia ja sosialismi olivat tärkein osa Neuvostoliiton propagandakoneiston hokemista. Väitettiin, että Neuvostoliitto olisi demokraattinen ja sosialistinen valtio.

Länessä naurettiin demokratiaväitteelle, mutta hyväksyttiin sosialismiväite, omista lähtökohdista. Neuvostoliitto oli kuitenkin yhtä vähän demokratia, kuin sosialistinenkaan valtio.

Mikäli sosialismi käsitetään  tuotantovälineiden omistukseksi ja hallinnaksi Neuvotoliiton sosialismi oli sen vastakohta. Neuvostoliitto oli kaikkein antisosialistisin valtio mitä voi kuvitella, jopa Lenin kutsui sitä itse valtiokapitalismiksi.

Ydin sosialismissa lienee, että  työntekijät ottavat vallan tuotannossa. Neuvostoliittossa ei työntekijällä ollut mitään valtaa, myös ammattiyhdistysliike oli nujerrettu..

 

 

 

 Leninismi

 

Valtavirran marksilaisten  (kuten Antoinie Pannekoek tai Rosa Luxemburg , jotka hävisivät valtataistelun, myös Trotski oli epäileväinen Leninismin suhteen 1917 asti) käsityksen mukaan Lenin oli oikeistolainen poikkeama sosialistisessa liikkeessä. Varsinkin, mikäli sosialismi tai marksilaisuus käsitetään työväen kontrolliksi tuotannosta. Bolshevikkien vallankaappausta seurasi työväen neuvostojen ja valtuustojen lakkauttaminen. Lenin oli valtaa hamuava opportunistinen poliitikko, valtavirran marksilaisia hän kutsui haaveilijoiksi. Vuonna 1917 Lenin tosin esitti vapaamielistä sosialistia poliittiista syistä, saadakseen kannatusta laajemmin, mutta kun bolshevikit pääsivät valtaan lokakuussa 1917 puhe muuttui ja 1918 huhtikuussa oli vain yksi johtaja "työläisten armeijan" - kansan -  johdossa, totalitarismin vakuudeksi harjoitettiin terroria ja perustettiin KGB mielipiteitä vahtimaan.

Miksi Leninismiä kutsuttiin sosialismiksi sekä idässä, että lännessä? Idässä sosialismin moraalista puolta käytettiin hyväksi legitimoimaan vallitseva järjestelmä. Länsi taas toi propagandassaan tiettäväksi neuvostoliittolaisen hallintojärjestelmän terrorin ja alistamisen ja samaisti sen sosialismiksi. Tällöin sosialismi kylmän sodan leirin mahtavimpien pr-koneistojen kautta ja avulla samaistettiin leninistiseen totalitarismiin.


 

Uusliberalismi

 

  Uusliberalismi terminä on omalaatuinen: se ei ole uusi, eikä liberaali ideologia. 1700-luvulta uusliberalismi loi kolmannen maailman. Kaikki suurvallat Eurooppa, Britannia, Saksa, Ranska ja USA kehittyivät valtion protektionismin ja valtiontukemian talouden kautta. Kiinalle ja Intialle tarjottiin pakolla markkinataloutta ja ne taantuivat kolonialisoiduiksi kehitysmaiksi.

Kaikki uusliberalismin osat ovat demokratian vastaisia. Erityisesti demokratian vastainen on sääntelystä vapaa finanssitalous.

 Finanssimaailman vapauttaminen luo virtuaaliparlamentin, jonka muodostavat sijoittajat ja lainanantajat, näin muodostuu kaksijakoinan hallinta, jossa nämä yleensä voittavat kansaa edustavat parlamentit ja kansanäänestykset. Markkinatalouden yksityistämis-mantra jakaa yhteisessä päätäntävallassa olevia omaisuuksia ja yhtiöitä yksittäisille tyrannioille, joita korporaatiot ovat.