perjantai 21. kesäkuuta 2024

Sosialidemokratian suunta Juhannus 2024

 Hyvää Juhannusta!


Progressiivisten kokous Lontoossa. Guardianin haastattelusta saa ymmärryksen, että Scholz olisi (jollei fundeeraus muuta linjaa) nykyisen politiikan jatkamisen kannalla, mies, joka ei myönnä virhettä. Tämä koskee vielä enemmän Starmeria, ehkä koko näkyvää sosdem-liikettä. Puheet muuttuvat, teot ja politiikka siis eivät. Rakenteellista ongelmaa, eli miten on mahdollista, että jotkut ovat miljardöörejä, 5 ihmisen omaisuus vastaa puolen ihmiskunnan varallisuutta, ei tunnusteta. Ennen tällaisen kertymän syntymiselle oli rakenteelliset esteet, demokratian mahdollistamisen vuoksi.

Ennen oli miljonäärejä, jotka vielä maksoivat osallisuudesta yhteiskuntaan. Nykyiset miljardöörit eivät käytännössä maksa, vaan ovat järjestelmän vapaamatkustajia. Mitään rahan alas valumista tavalliselle kansalle ei tapahdu. Investoinnit estyvät, kun yritysten pääasiallinen tehtävä on tuottaa voittoa omistajille. Valitut politiikat vaikuttavat: jokainen yksityistetty julkisen talouden toiminto mahdollistaa nykyään sen muuttumisen feodaaliherran verotusoikeudeksi. Yksinkertainen esimerkki ovat Carunan sähkönsiirto tai yksityiset jättiparkkifirmat. Näille on annettu pakollista infrastruktuuria, sähkönsiirto ja omaa maatamme parkkialueeksi, hintoja korottavat, kun haluavat. Päätös korotuksesta tehdään firmassa, ei demokraattisessa valvonnassa, voitto valuu omistajille. Päätös omaisuutemme luovuttamisesta on ollut poliittinen. Lobattu voimallisesti. Väärä päätös yhteisen hyvän toteuttamista ajatellen. Kukaan ei uskalla korjata virhettä?

Kaikki puolueet meilläkin ovat auttaneet julkisen tuotannon romahdutusta, mihin liittyy tämä läntisen demokratian muuttuminen ontoksi. Ehkä eniten sosialidemokraatit sen jälkeen kun vaihtoivat sosialismin ja sekatalouden thatcheristiseen markkinaoikeistolaisuuteen. Tämä on ollut virhe, jota ei myönnetä. Hyvinvointivaltiota on sittemmin rakennettu miljardööreille ja muilta otettu se pois. Ruotsi on nykyään yksi maailman eriarvoisimmista maista sosialidemokraattien muutettua suuntaa ja erityisesti oikeistohallitusten aikana tehtyjen muutosten vuoksi.

Alamäki jatkuu, sillä ikuisesti ei valheisiin uskota, puheiden ja tekojen pitää olla yhtenevät. Starmer saattaa menestyä, kuka tietää, varmaa se ei ole, mutta Briteissä tai USA:ssa ei enää ole mistä valita. Ainoastaan kaksi miljardöörien asiaa ajavaa puoluetta. Muualla ei paljon paremmin asiat ole.

Afd:t, Le Penit ja Melonit menestyvät politiikassa, sekataloutta diktatuurissa toteuttava Kiina taloudessa.

Kuka aloittaisi oikeasti muutoksen?

Sillä, joka aloittaa, on lopulta avaimet pitkäaikaiseenkin valtaan, jota nykyään haetaan lyhyeksi ajaksi (Suomessa 4 vuotta) vaalikikkailulla ja tyhjällä retoriikalla mutta myös silkalla valheella.

Feodaaliherralla on aina vasallinsa ja ne, jotka luulevat hyötyvänsä sekä joukko muuten vaan aina samoin äänestäviä. Siksi kokoomukset menestyvät, vaikka heidän äänestäjänsä tulevat huomaamaan viiveellä, kuinka omaisuutensa ulosmitataan kansainvälisille markkinoille. Se tapahtuu pikku hiljaa, muutaman sukupolven aikana.

Puolustustahto on myös pidettävä valhein yllä, jos koko maa on vaikka kiinalaisen tai amerikkalaisen sijoittajan tai kasvottoman hedgefundin Caymansaarille rekisteröityä omaisuutta. Sitten olemme vuokralla omassa maassamme, vuokrankorotuksia tulee, kun isännälle sopii. Miksipä sen orjuuden takia taistella henkensä edestä? Tämähän ei ole uutta: koko Suomen omisti aikoinaan 1300-luvun lopulla ruotsalainen liikemies Bo Joninpoika Grip.

Demokratia ei tietysti ole ainoa hallintomuoto. Olihan sitä hyviä aatelisherroja ja tsaareja, aina mitä sattui kohdalle. Hedgefundit ajattelevat vain voittoa, siinä niitten feodaalisuus on yksipuolista. Jos hedgefund on eläkerahasto ja demokraattisesti valvottu, kuten Norjassa, se voi kanavoida rahaa takaisin yhteiskuntaan ja voiton tekemisen tuhoja paikkailla, vaikka tämä helposti kilpistyy voiton tekemisen ideologiseen seinään, ahneuden kehään. Yhteiskunta ei enää hoida asioita vaan rahaa ja on alisteinen tälle yksipuoliselle taloudenpidolle.

Jostain syystä feodaalivallasta haluttiin aikanaan eroon, Suomikin on tasavalta ja aatelissäätyä ei laissa tunnusteta.

Siinäpä miettimistä loma-ajaksi.