 |
| Halisten Virnamäki oli kotini 20 vuotta, nykyään muinaismuistopuisto. |
 |
| Pertti Oksa: Virnamäki, Talvimaisema 1970-luku |
Tarkoitus - Varför blogga? - Why this blog exists
Tarkoitus
Tämän blogin tarkoitus on selkiyttää käsityksiäni ja jakaa niitä samalla muillekin pohdittavaksi. Yritän myös taustoittaa sitä, mihin ymmärrykseni maailmasta ja asioista joihin otan kantaa, perustuu. Mikäli selviä asiavirheitä esiintyy, pyytäisin niitä korjaamaan, hedelmällinen kritiikki tai ymmärtävä kommentointi on tervetullutta ja kannustus ei ole koskaan pahitteeksi. Toivon, että viihdyt blogini parissa.
 | ||||
| Virnamäki 1930-luvun loppupuolella. Taustalla Hämeentie joen toisella puolen. Isoisä rakennutti Virnamäen kesäasunnokseen 1930-luvun lopulla.
|
Varför blogga?
Jag vill gestalta världen och bygga upp mina uppfattningar samt berätta alla också om tankeprocessen bakom. Hoppas du trivs med det här.
Why this blog exists
I'd like to clarify my thoughts of life, world, society, politics, among other things and give other people possibility to be with me. Hope You enjoy this journey.
I'll write this in hypertext format. When I've adopted an idea I make sitation if possible. You can deepen Your experience by reading the sitations, which I truely recommend.
Meine deutsche Freunde
Ich wollte gerne auch auf Deutsch screiben, noch nicht habe ich die Möglichkeit. Vielleicht in der Zukunft ein paar Worte und Links.
 |
| Halldor Laxness (google kuvahaku) |
Jag uppskattar mycket Halldor Laxness bok "Skaldetid". Den är en av de böcker som har påverkat mitt samhälleliga tankessätt mest.
If You want to fully understand my reasoning, read this Halldor Laxness´ book first.
 |
| Jigoro Kano (google kuvahaku) |
Jigoro Kano, kasvatustieteilijä ja kansainvälisen olympiakomitean jäsen, judon perustaja ja kehittäjä.
Every judo practitioner knows that after a while of training judo becomes part of your body and mind.
 |
Halinen, Turku 2015Miksi sosialidemokratiasta?
Pohdin blogissani sosialidemokratiaa ja hyvinvointivaltiota. Hyvinvointivaltiota, koska se on mahdollistanut minulle ja perheelleni paremman elämän kuin olisi muutoin ollut. Sosialidemokratiaa, koska liityin sosialidemokraatteihin 1990-luvun loppupuolella ja koska olen kokenut itseni pitkän aikaa pettyneeksi puolueen toteuttaman politiikan suhteen. Hyvää on, että puolue on kuitenkin melko avoin keskustelulle, vaikka on ylhäältä alas johdettu, kuten muutkin suomalaiset puolueet, ehkäpä sittenkin on keskustelun kautta mahdollisuus vaikuttaa osaltaan maailman menoon? Eliitin valitsema politiikka on mielestäni ollut väärää.
Liityin sosialidemokraatteihin Suomen taloudellisen tilan ja historiaharrastukseni myötä, lähipiiriini ei kuulunut sosialidemokraatteja.
Tätä ennen, 1993 ilmapiiri Suomessa oli tukala. Elettiin pankkikriisin aiheuttaman suuren laman vuosia. Päivästä toiseen toisteltiin kiristyspolitiikan iskulauseita. Samat asiantuntijat saivat tilaa tiedotusvälineissä. Pankit oli pelastettu kansalaisten kustannuksella. Mitta tuli täyteen ja päätin pelastaa perheeni turvaan Norjaan, kun siellä oli tämmöisille käsityöläisille tarjolla työtä.
Katselin vapautuvia työpaikkoja luonnonkauniilta seuduilta, joihin olisi julkiset liikenneyhteydet, kun kännyköitä ei tuolloin ollut ja autokin oli perheessämme sangen uusi asia. Niin päädyimme Åndalsnesiin, Møre-Romsdalin maakuntaan, minä maakunnan leipiin, kun minut oli puhelimessa kiinnitetty eläkevirkaan. Siellä tuli pohdittua Suomea ja sen historiaa uudesta näkökulmasta.
Huomasin, että asioita, mitkä yhdistivät Suomea ja Norjaa oli pohjoismaisuus, hyvinvointivaltio ja myös Willy Brandt, Länsi-Saksan pitkään Norjassa ja Ruotsissa oleskellut 1970-luvun alun liitokansleri. Brandt oli selvästikin omaksunut Kekkosen ulkopolitiikan omaan ulkopoliittiseen avaukseensa Venäjän suuntaan, siitä nimi Finlandisierung, joka minun mielessäni ei kuulosta haukkumasanalta. Suomessa sisäpoliittinen tilanne sensuureineen oli Kekkosen ja tämän perässähiihtäjien valtapolitiikan ja Neuvostoliittoon päin kumartamisen vuoksi ahdistava, sitä maan nimeäminen Kekkoslovakiaksi hyvin kuvaa. Brandtin ulkopolitiikka, jota kuvailtiin haukkumasanalla Finlandisierung, johti minun käsitykseni mukaan pikku hiljaa Saksojen yhdistymiseen. Saksoja ei lopulta yhdistänyt Venäjän talousromahdus, vaan molemminpuolisen ymmärryksen ilmapiiri. Ajatuksissa kyti myös toivo, että Venäjä saattaisi valita tien kohti pohjoismaista hyvinvointivaltiota, kuten Gorbatshovkin oli joskus julkisuudessa esittänyt.
Koska Brandt oli keskeinen sosialidemokraatti ja Suomessa tullut valtaan 1995 Lipposen hallitus, joka alkuun muutti kirirstyspolitiikan puheenpartta ja esitti takaavansa hyvinvointivaltiota, olin valmis palaamaan Suomeen ja halusin olla mukana rakentamassa kirirstyspolitiikan ja pankkikriisin jälkeistä Suomea. Siinä liittymiseni syyt.
Lipponen liittyi kuitenkin Blairin, Perssonin, Schröderin ja Clintonin viitoittamalle tielle, ja omaksui saman kielenkäytön kuin Ahon reaganistis-tatcheriläinen hallitus ja noudatettu talouspolitiikka jatkui samankaltaisena, puheista riippumatta. Nokia alkoi olla menestys ja peitti alleen kiristyspolitiikan jatkumon, kaikki näytti menevän hyvin.
Luulin myös, että hyvinvointivaltio Pohjoismaissa oli sosialidemokraattien aikaansaannosta.
Näinhän ei ole, vaan kuten 2000-luvun alussa sosiaalipolitiikkaa ja valtiotieteitä Turussa lukiessani sain oppia, noudatettu politiikka on tulosta erilaisista näkökannoista ja niiden yhdstelmistä. Suomessa kaikki puolueet toivat hyvinvointivaltion rakennukseen oman vivahteensa ja tulos oli vuoden 1985 tienoilla sangen hyvä, monessa suhteessa varmasti maailman paras. Tuolloin olisi Suomesta voitu poistaa absoluuttinen köyhyys kokonaan vain 500 miljoonan markan panostuksella.
Lähteet: Laxness Halldór Kiljan. 1966. Tunnustan Maata. WSOY. “Møte med Halldor Kiljan Laxness.” 1965. Møte med...Intervjuer med samfunnsengasjerte mennesker. https://tv-preprod.nrk.no/serie/moete-med/1965/FOLA65009765/avspiller.
Wikipedia. “Jigorō Kanō.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Jigor%C5%8D_Kan%C5%8D.
———. “Laxness, Halldór.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Halld%C3%B3r_Laxness.
|
