Suomen idea ja terve isänmaallisuus
 |
| K. J. Ståhlberg, Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1865-1952). (kuva:Wikipedia Commons) |
Ståhlbergin perintö
Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg oli kaukonäköinen mies. Hänen tiukka laillisuusnäkemyksensä, käsitys kansasta, sen hallinnasta ja vapaamielisestä demokratiasta viitoittivat tietä suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Siis todellinen valtiomies. Lisäksi Suomea erottaa Venäjästä juuri se, että Suomi on oikeusvaltio (Nyberg 2020).
Kerrotaan, että hän käveli Oulusta Helsinkiin ja tutustui matkallaan Suomessa vallitseviin oloihin konkreettisesti. Ståhlberg vaikutti taustalla suomalaiseen politiikkaan aina kuolemaansa asti. Ståhlbergin perustuslaki toimi oivallisesti Suomen epävakaina alkuvuosikymmeninä ja takasi demokratian -suomalainen demokratia sai siitä voimansa.
Suomen ensimmäinen perustuslaki 1919-2000 oli siis suurelta osin Ståhlbergin (YLE) käsialaa. Siinä poliittisen päätöksenteon tuloksena presidentin asema oli vahva, mikä heijasteli keisarin asemaa suuriruhtinaskunnassa ja kuninkaan asemaa Ruotsin vallan ajalla. Se sopi yllättävän hyvin Suomeen ja maan rikkonaisen poliittisen kentän tasapainottamiseen ja vaativaan ulkopolitiikan hoitoon suurvaltojen välissä ja sodissa Nevosto-Venäjän kanssa.
Kekkosen 25 vuoden mittaiseksi venynyt presidenttikausi hämärsi tuon perustuslain ansioita, kun presidentin kahden kauden maksimia (12 vuotta) toistuvasti lähinnä ulkopoliittisiin syihin vedoten venytettiin.
Ståhlbergin luonnostelema hallitusmuoto, Kansallisarkisto, Helsinki.
Hallitusmuoto 100-vuotta juhlanäyttely, 14.9.2019, Kansallisarkisto, Helsinki.
Uskonpuhdistus määrittelee hallinnon suuntaviivat
Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa mitä ilmeisimmin valta- ja talouspoliittista syistä (1527 Västeråsin valtiopäivillä) luopui Paavin ja katolisen kirkon vallasta ja omaksui evankelisuuden eli luterilaisuuden oli sillä käänteen tekevä vaikutus suomalaisten tulevaisuuteen (polkuriippuvuus ).
Samalla tietämättään Kustaa Vaasa vaikutti myös koko Euroopan tulevaisuuteen, mahdollistaen kansallisvaltioiden Euroopan (Westfalenin rauha) katolisen kirkkovaltion hallitseman paneuroopan sijaan. Nykyinen Euroopan Unionikin on jälleen perimmältään katolinen (liike-)yritys (katolisen kirkon historia), vaikka se periaatteessa yhä koostuu suvereeneista kansallisvaltioista, jotka ovat luovuttaneet osan lainsäädäntövallastaan unionille.
Martti Lutherin (1483-1546) teesit Wittenbergin linnankirkon ovessa 2017.
Lutherin oppilas Olof Persson (Petersson?), kansan riveistä piispaksi noussut mies, luo perustan pohjoismaiselle oikeusjärjestykselle (om esite 2020). Hän vaikuttaa perustavanlaatuisesti koko pohjoismaiseen mentaliteettiin (ekuriren 2017).
Olof Persson eli latinalaisittain Olaus Petri on paitsi ruotsin kirjakielen isä, myös laatinut tuomarinohjeet eli Swenska Dommar Regler, jotka ovat Ruotsissa ja Suomessa lakikirjan johdantona edelleen. Ne ovat olennainen osa Pohjoismaista oikeusperinnettä.
Ne ovat erinomaisen keskeinen tekijä yhteiskunnassa ja ihmisten oikeudenmukaisuusajattelussa tänäkin päivänä, vaikka yleiseen ymmärrykseen kohdistuu jatkuva muutospaine esim. angloamerikkalaisten rikos- ja juristisarjojen kautta.
Muun muassa Olof Persson esittää rangaistuksen perimmäisen tarkoituksen olevan ojentaa rikollista, ei kostaa tälle. Tuohon aikaan tämä oli erittäin edistyksellistä ajattelua. Yhteiskunnassa tänäkin päivänä kuuluviin rangaistusten koventamisvaatimuksiiin sisältyy aina kostomentaliteettia.
Olof Perssonin eli Olaus Petrin ( 1493-1552) patsas Tukholman kuninkaanlinnan vieressä 2017
Axel Oxenstjärna, nerokas organisoija
Axel Oxenstjärna (1583-1654)
Kustaa III, yksinvaltias ja uudistaja, jonka piti tukeutua kansalaisiin
Kehitti valtakuntaa ja erityisesti silloista Itä-Ruotsia, nykyistä Suomea, kun perusti Vaasan hovioikeuden ja sekä paikkakuntia: Tampereen, Kuopion ja Kaskisen.
Kustaa III joutui yksinvaltaa tavoitellessaan turvautumaan kansan eli talonpoikien tukeen aatelia vastaan. Niinpä 1789 säädettiin Yhdistys- ja vakuuskirja, joka vahvisti yksittäisten talonpoikien oikeutta maahansa.
Kustaa III:n vuoden 1772 hallitusmuoto oli Suomelle erityisen tärkeä, se kun oli perustuslakina voimassa Venäjän vallauttua Suomen koko autonomian ajan. Vasta vuoden 1919 hallitusmuoto sen syrjäytti 17.heinäkuuta 1919. Suomen itsenäisistä talonpojista ei voitu tehdä maaorjia venäläiseen tapaan.
Myös rikostuomioita lievennettiin ja kidutus kiellettiin. Kuolemantuomioon johtaneita rikosnimikkeitä oli aiemmin yli 60, Kustaa III:n lakimuutosten jälkeen murhasta, ryöstömurhasta ja vehkeilystä kuningasta vastaan (Uusitalo 2022).
Kuningas Kustaa III:n patsas Tukholman kuninkaanlinnan edustalla. Kustaa III oli Ruotsin kuningas 1771-1792. 
Kuningas Kustaa III. Patsaan jalustassa lukee: "Åt Gustaf III lagstiftare, segervinnare, fredens återställare af Stockholms medborgarskap 1790".
Autonomian aika
Aleksanteri I
Aleksanteri II
Kohti itsenäistä Suomea
Israel Hwasser
Gustaf Mauritz Armfelt
Matthias Calonius
Matthias Caloniuksen muistomerkki Turun Pyhän Katariinan kirkkomaalla.
Robert Henrik Rehbinder
Rehbinderin mauseleumi Paimiossa Pyhän Jaakobin kirkkomaalla
