Isän päivä

Ensimmäinen isänpäivän liputus Suomessa.

Tämän yhdistän isään hyvin varhain, taidemuseon ovi, Turku.

Kauan sitten.

Tulot ja varallisuus

 

Tulojen ja varallisuuden jakautuminen maailmassa

kuvaus

 Muualla blogissa, esim. "Maailmantalous" -osassa analysoidaan syitä tähän kehitykseen.

Tulojen ja varallisuuden jakautuminen maailmassa 2017 ja kehitysavun todellinen suunta (videon tekijä on ilmoittanut ajankohdan epäselvästi, uusinta päivitystä ei ole tehty, kehitys on vielä kärjistetympää kuin tästä näemme, trendi on kuitenkin nähtävissä selkeästi):

 Tilanne Credit Suissen mukaan 2019 siitä, missä maan varakkain 1% väestöstä omistaa enemmän kuin puolet maan varallisuudesta  eli oikeastaan taloudellinen oligarkia vallitsee (Credit Suisse Global Wealth report):

 

Huomioi erityisesti Venäjä, Ruotsi, USA, Saksa ja EU (Radio Free Europe). 

Suomen talouden kilpailukyky on riippuvaista yhteiskunnan koherenssista ja toimivasta infrastruktuurista, teistä, rautateistä, terveydenhuollosta, koulutuksesta jne. Meidän ei olisi pitänyt mennä mennä mukaan tulon- ja varallisuudenjaon epäoikeudenmukaistamiseen, vaikka naapuripaine on kova ja EU on kauniista puheista riippumatta tällä hetkellä varakkaimpia suosiva talouskone ja osin jopa Wall Streetin marionetti. 

Professori Tuomalan tutkimusten mukaan olemme mukana ylläolevassa joukossa ja vahvasti (Tuomala 2019). Irtautumisen pitäisi olla voimakas ja viisas, harkiten pitkän aikavälin seurauksia, unohtaen kvartaalitalouden houkutukset. Positiivista on julkisen sektorin ja eläkejärjestelmän puskurina olevat rahastomassat. Tosin Norjan kaltaista pitkän aikavälin strategista suunnittelua meillä ei ainakaan julkisuudessa ole näkynyt.

Tulonjako muuttaa ja on muuttanut tietoisesti luokkarakenteen, saatat kuulua tilapäistettyihin olitpa millaisella koulutuksella tai nimellistuloilla tahansa. 

 

Prekariaatti eli pätkätöissä tai muuten epätyypillisissä työsuhteissa elävät on kasvava luokka, mihin kuka hyvänsä saattaa joutua, selkeimmin ehkä vuosituhannen vaihteessa syntyneet eli millenniaalit, jotka nyt alkavat olla 20-30  -vuotiaita.

Uuden luokkajaon hahmottaminen (Standing) selkeyttää hämmennystä, joka on vallinnut savupiipputeollisuuden kadottua kaukoitään ja tehdastyöläisten siirtymänä osin salariaattiin (vakituisessa palkkasuhteessa elävät). Hyvinvointivaltio oli mekanismina rakennettu täystyöllisyyden varaan, mikä nyt sitten on tietoisesti 1990-luvulta asti murrettu (Greenspan). Kehitys selittää myös ammattiyhdistysliikkeen alasajosta ja puoluekannatuksen muutoksista osan. Työttömien ja köyhien jakaminen eri ryhmiin ja syyllistäminen omasta kohtalostaan on myös ollut tietoista toimintaa (The Guardian, Wisconsin model).

 Seurauksia naapurimaassa

 

Seurauksia tasa-arvon, yhteisöllisyyden, hyvinvointivaltion ja kansankoti-idean rapauttamisesta Ruotsissa on rikollisuuden rehottaminen avoimesti yhteiskunnassa (YLE). Poliittisesti äärioikeiston kannatus kasvaa (UNRIC, Aftonbladet).

  

Lähteet:

Butler, Patrick. 2012. ”Welfare reform: how US policy admired by Cameron failed beyond the boom”. The Guardian. https://www.theguardian.com/politics/2012/jun/25/welfare-reform-cameron-wisconsin-model.

Credit Suisse. ”Global Wealth Report”. https://www.credit-suisse.com/about-us/en/reports-research/global-wealth-report.html.

Harjumaa, Marika. 2019. ”Ruotsissa levoton yö ja aamu – alamaailman mies ammuttu, kahdessa paikassa räjähti”. YLE uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11046995.

Lehdistötiedote, Kauppalehti. 2019. ”VASTAPAINO: Tuloeroja kasvattanut politiikka on jatkunut jo pitkään. Matti Tuomalan uutuuskirja ilmestynyt!” Kauppalehti. https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/vastapaino-tuloeroja-kasvattanut-politiikka-on-jatkunut-jo-pitkaan-matti-tuomalan-uutuuskirja-ilmestynyt/3206a0f4-16a7-3f57-952c-ea5abfb72941.

Olof Svensson, Pär Karlsson. 2019. ”Historisk mätning: Nu är SD störst i Sverige Aftonbladet/Demoskop: Partiet går om S för första gången”. Aftonbladet. https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/e8Rp6g/historisk-matning-nu-ar-sd-storst-i-sverige.

Radio Free Europe. 2019. ”Where The 1% Own More Than Half The Country”. https://www.rferl.org/a/where-the-1-own-more-than-half-the-country/30232412.html.

Standing, Guy. 2018. ”The Precariat: Today’s Transformative Class?” Great Transition Initiative Forum on Critical Issues. https://greattransition.org/publication/precariat-transformative-class.

UNRIC. 2019. ”Äärioikeisto huolestuttaa Ruotsissa”. YK:n alueellinen tiedotuskeskus. https://www.unric.org/fi/component/content/article/26770-aeaerioikeisto-huolestuttaa-ruotsissa.

HALLOWEEN

 

 

 

 

Halloween - pyhäinpäivästä markkinajuhlaksi

miksi joudut raatamaan?

 

 

Löysät pois

 

Olet varmaan huomannut, että paitsi pyhäinpäivästä myös muista pyhäpäivistä, joulusta, juhannuksesta, viikonlopuista ja jopa öistä on tullut työ- ja kauppa-aikaa. Töitä tehdään 24/7 ja väitettyä taloudellista tehokkuutta lisätään tavalla jos toisella.

Suomen ollessa köyhempi maa meillä oli varaa vapaaseen ja pyhäpäiviin. Pyhitä lepopäivä, sanoo Raamattu. Suuret uskonnot kieltävät koronoton.

Valtiontaloudenkin päämääränä väitetään olevan jatkuva talouskasvu. 

Miksi?

 

Miksi ihmeessä koko ajan vaaditaan lisäämään tehokkuutta, työaikaa pidennetään ja käteen jäävää palkkaa pienennetään. Myös voidaan  osa työntekijöistä irtsanoa ja teettää samat työt sitten jäljellejäävillä tai pienipalkkaisilla pätkätyöläisillä, tai itseään myyvillä "yrittäjillä", joista ei koidu sosiaaliturva- tai muita sivukuluja.

Lisäksi kierretään veroja, tulos kiertää veroparatiisien kautta. 

Tämä kaikki, vaikka yrityksille maksetaan erilaisia valtiontukia huomattavia määriä.

Vastaus on nykytaloudessa kaikkiin hintoihin kätkeytyvän koron maksussa. Maksat sitä usein huomaamattasi. Koron perimisen vuoksi saat käteen noin 40% vähemmän tuloa, kuin muuten saisit.

Koronotto on myös tulon- ja varallisuudensiirtomekanismi 

 

Pankkikorko ja hintoihin kätkeytyvä korko on nykysysteemissä eksponentiaalista ja tuotot ohjautuvat Yhdysvalloissa varakkaimmalle 1%.lle, Saksassa 10%:lle, Suomessa vielä mahdollisesti hieman laajemmalle. Alla saksankielinen havainnollistus asiasta (Fairconomy).

Sama englanniksi liitteessä (A flaw in the monetary system)

Mitä kasvu on? Kasvaako talous? Kolmenlaista kasvua

 Rahataloutta 30 vuoden ajan tutkinut prof. Margrit Kennedy havainnollistaa millaista kasvu voi olla.

Lapsi syntyy ja kasvaa aikansa ja sitten aikuisena noin 21 vuotiaana kasvu lakkaa, seuraa tasainen vaihe, kunnes vanhus lopulta kuolee. Tämä on luonnollista kasvua, jota luonto yleensä noudattaa.  Matemaattisesti sitä voidaan kuvata logaritmiyhtälöllä.

Tuotanto on lineaarista kasvua: Kone tuottaa vaikka paperia sitä enemmän mitä enemmän siihen lisäät energiaa ja raaka-ainetta. Matemaattinen kuvaaja on suora.

Nykyisen rahatalouden koronmuodostus edustaa matemaattista eksponentiaalista kasvua, korkoa korolle kasvua. Tämä tapahtuu ensin hitaasti ja sitten kiihtyvällä nopeudella. Se tapahtuu siis  päinvastoin kuin luonnollinen kasvu. Esimerkiksi syöpäsolut tai bakteerit noudattavat eksponentiaalista kasvua.


Tälläkin hetkellä pankit myöntävät helposti lainaa. Lainassa on korko. Helposti myönnetyt, mutta kalliit lainat lisäävät alkuun kulutusta ja keinottelua. Asuntojen hinnat kohoavat pilviin. Ostoskeskuksista tulee uusia temppeleitä, joihin pyhäpäivinä keräännytään kuluttamaan.

Mutta lainat täytyy maksaa tuloilla joko palkasta, voitto-osuuksista tai verotuloista. Mikäli korot ovat liian korkeita, täytyy palkansaajan raataa koko ajan  kovemmin ja pidempään maksaakseen kasvavat reaalikorot asunnostaan tai luottokortistaan, liikeyritysten voittojen koko ajan kasvaa ja luonnosta pitää saada enemmän irti: kalastaa kalakannoista välittämättä, hakata metsistä yhä isompia aloja, pitää eläimiä yhä isommissa tuotantolaitoksissa ja vallata aarniometsistä yhä lisää tuotantoalaa karjalle ja viljoille. Ei tyydyttääkseen esim. maailman ravinnontarpeen, vaan tyydyttääkseen eksponentiaalisen voitontarpeen.

Syntyy paine kasvattaa tuloja, jotta voisi maksaa korot. Mikä siis tarkoittaa, että sekä työntekoa että luontoa täytyy riistää yhä kovemmin, kiihtyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä maailmassa toimivat instituutiot kuten Goldman-Sachs tai monopolistiset monikansalliset yritykset ja koko kvartaalitalous toimivat mekanismilla, joka kerää niille rahaa eksponentiaalisesti reaalitaloudesta ja jakaa sitä sijoittajille.

Järjestelmä on noidankehä. Kun institutionaalinen vaade esim. öljy-yhtiön johdolla on saada koko ajan kasvavaa tuottoa, ei riitä, että yksityinen toimija, vaikkapa toimitusjohtaja ymmärtäisi tuhoon vievän voitonteon logiikan, hänet korvattaisiin helposti uudella miehellä, joka on vähintäänkin opportunisti.

 Tämä on pidemmän päälle mahdotonta, sillä ennen pitkää luonnon rajat tulevat vastaan (raaka-aine loppuu, ilmastonmuutos aiheuttaa ekokatastrofin) tai velan ottanut maksaja kuolee.

Ei ole sattumaa, että pankkimaailman vapauttaminen sääntelystä johti ja johtaa työajan sääntelyn loppuun ja sunnuntain ja pyhien poistamiseen vapaapäivistä.



Meillä on kuitenkin vielä mahdollisuuksia ratkaista ongelmat.

Lähteet:

Kennedy, Margrit, ja Helmuth Creutz. 2006. Geld ohne Zinsen und Inflation: ein Tauschmittel, das jedem dient. 9. Aufl., aktualisierte Neuausg. München: Goldmann.

Kennedy, Margrit I, ja Declan Kennedy. 1995. Interest and Inflation Free Money: Creating an Exchange Medium That Works for Everybody and Protects the Earth. Okemos, MI: Seva International.

Pettifor, Ann, ja Markus Kallifatides. 2019. Produktionen av pengar: Så bryter vi storbankernas makt.