Fundamentalismi
Mikä on kulttuurirelativistinen fundamentalisti
Suomalainen kulttuuri on globalisoituvassa maailmassa vähemmistökulttuuri. Sen aliarvioiminen tai turhentaminen Suomessa, missä suomalaisen kulttuurin kuuluisi olla hegemoninen, jotta Suomi täyttäisi itsenäisen valtion kriteerit, on vähemmistön sortamista ja globaalille kaupalliselle hegemonialle antautumista. Ennen valta-asemaan pyrki Neuvostoliiton kulttuuripropaganda, mikä toisaalta työnsi kaupallista läntistä ulos yhtä lailla kuin suomalaiskansallistakin kulttuuria.
Neuvostopropaganda oli kuitenkin melko helposti erotettavissa ja marginalisoitavissa. Uskonnonvastaisuus oli aika kömpelöä marxilaisateismia, mihin venäläiset levittäjät eivät itsekään syvimmältään uskoneet. Siemen kuitenkin istutettiin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kulttuurirelativisti työntää helposti oman kulttuurinsa, minkä kunnioitukseen ja ylpeäänkin omaksumiseen kaiken hyväksynnän muita kohtaan tulisi perustua, syrjään. Esimerkiksi persialaiseen, arabialaiseen tai afrikkalaiseen kulttuuriin verrattuna suomalainen kulttuuri on mitättömän pieni eksoottinen eriskummallisuus. Kaupallinen kulttuuri taas pyrkii sulauttamaan kaiken itseensä, kunhan hinnoista sovitaan ja tämä voidaan hyväksyä kautta poliittisen kirjon. Kaupallisuus on pyhää ja sen temppeleitä nousee joka niemeen ja notkelmaan yhtä hyvin kuin mieliinkin. Globaali kulttuurihegemonia on tunnustukseton kaupallisuuden ameeba, kaikkialle ilmestyvä kulttuurien terminaattori.
Yritä väitellä fundamentalistisen kulttuurirelativistin kanssa ja keskustelu tyrehtyy alkuunsa. Tämä on fundamentalismin kurja piirre. Ainoa, mitä tapahtuu, on, että väittelijä merkitään eräänlaisella polttomerkillä, kuin mustanaamion pahalla merkillä. Jos puolustat suomalaisen kulttuurin hegemoniaa Suomessa muutut automaattisesti syrjiäksi, marginalisoijaksi, vastustat monimuotoisuutta, haluat yhdenmukaistaa kaikki suomalaisuuteen ja aiheutat eriarvoisuuden tunteita vähemmistökulttuurin edustajien parissa.
Tällainen kun olet sinua voi kohdella ihan miten vain näiden fundamentalistien mielestä, sillä olet uhka heidän identiteetilleen. Kuten myös suomalainen kulttuuri, minkä soisi katoavan maan päältä, niin mitätön ja halveksittava se on.
Tulilinjalla on ollut viime aikoinakin luterilaisuus, tämä Pohjoismaita ja isoa osaa Eurooppaa ja Yhdysvaltoja yhdistävä tekijä. Aivan kuten Neuvostoliiton ollessa voimissaan. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kehittynyt luterilaisen reformismin innoituksesta. Kun hyvinvointivaltiota puretaan on loogista hyökätä luterilaisuutta vastaan.
Uskaltaudun kuitenkin. Olen dissidentti, toisinajattelija suhteessa kulttuurirelativismiin.
P.S. Suomalaiset ovat vähemmistöjensä kanssa olleet useimmiten sangen edistyksellisiä, Krimin tataarit ja Suomen juutalaiset esimerkkinä. Seksuaalisista vähemmistöistäkään ei isommin elämöity, vaikka joutuivat piilossa elämäänkin. Pelko siirtolaisuuden vuoksi on uusi ilmiö. Pelko on oikeutettua, bisnesmaailma kun luo selkeän erottelun ja kilpailutilanteen, jota saatetaan vielä uusille muuttajille suotujen tukien kanssa vääristää. Tämä vika onkin bisnesmaailman vääristyneessä vallankäytössä, mutta epävarmuuden synnyttämä viha on helppo kohdistaa tulijoihin, joita suositaan. Vuokramarkkinat Kanarian saarilla tai Suomessa eräänä esimerkkinä. Bisnesmaailman sääntöjä tulisi siis muuttaa. Kuka uskaltautuu sen tekemään? Vaarana joutua rahan ja median hampaisiin, jauhautua marttyyrinä näiden kivitykseen.
