Valta muodostaa pelisäännöt
Eräs mieliartisteistani, Leonard Cohen esittää 1987 kirjoittamansa profeetallisesen laulun
"First we take Manhattan then we take Berlin" ,
joka on kuin tätä päivää, kun ilmitulleita Deutsche Bankin
johdannaiskauppojen koukeroita ei terävinkään juristijoukkue liene
pystyväinen selvittämään, mutta arviot loppusummista ovat
46 tuhannen
miljardin euron luokkaa ja USA (eli viime kädessä Wall Street,
Manhattan) vaatii 14 miljardin sakkoja Deutsche Bankin USA:ssa
harjoittamasta asuntolainakeinottelusta, mikä sekin on valtaisa summa,
mutta tietysti aivan eri mittaluokassa kuin pankin muu
johdannaiskauppahimmeli. Kreikan "pelastusoperaatioissakin" oli
taustalla tietoisesti ja laskelmoidusti toimineiden (siis ne olivat
hyvinkin tietoisia siitä, että julkisen sektorin on verovaroin
pelastettava pankit dominoefektin estämiseksi) saksalais- ja
ranskalaispankkien suojaaminen konkursseilta, kun ne olivat
lainoittaneet kaikenkarvaisia kreikkalaishankkeita kuin säästöpankit
Suomessa 1990-luvun alussa. 46 tuhatta miljardia euroa on yli kymmenen
kertaa Saksan bruttokansantuote. Olivatkohan britit kaukaa viisaita
erotessaan Euroopan Unionista, ennen kuin Deutsche Bank realisoituu
eurooppalaisten kansalaisten tuettavaksi? Talouspolitiikassaan tiukasti
Saksaa myötäilevässä Suomessa ei ole vielä lokakuussa 2016 esiintynyt
julkista keskustelua saksalaisten talousoppineiden etevyydestä. Sitä
odotellessa. Saksan kansantalous oli muuten vuonna 2016 yli 200
miljardia € plussalla, niillä rahoilla, mihin kuuluu myös Kreikan kautta
kierrätetyt tukirahat, on hyvä maata rakentaa.
Kun valtaa maailmantalouteen on riittävästi, voi muodostaa
pelisäännöt. Yhdysvaltain hallitus teki niin liittolaistensa kanssa
toisen maailmansodan jälkeen ja tulos oli hyvä ainakin Länsi-Euroopan ja
Japanin osalta. Valitettavasti USA:ssakin menestyksellisesti
markkinataloutta suitsinut sekatalous syyllistettiin yhtä lailla
kommunismin kanssa, mikä oli 1980-luvulla Neuvostoliiton sortuessa
mahdollista, vaikka ei todenmukaista.
Uusliberalismia
(esim. Monbiot 2016) on kehitetty ja levitetty tietoisesti supervarakkaiden rahoittamien ajatushautomoitten kautta (esim.
Cato Institute) jo lähes 70-vuotta
(Djelic, 2017)
. Yhdysvalloissa presidentti Reaganin uusliberaali kampanjapäällikkö
William J. Casey siirtyi aikanaan CIA:n johtoon, eikä voi välttyä
ajatukselta, että uusliberalismia on edistetty laajasti myös CIA:n
toimesta
(Bilderberg-kokoukset)
. Se onko se lopulta Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta
ollut edullista ja järkevää kannattaisi siellä syvällisesti pohtia.
Imperiumin laajentajat ja esim. varusteluteollisuus mahdollisesti
lyhyellä aikavälillä voittavat, mutta kansallisvaltioiden murentaminen
vähentää vakautta maailmassa, puhumattakaan tulonjaon vääristymisestä,
erityisesti Yhdysvalloissa. Venäjän luonnonvarojen yhtiöittäminen
monikansallisille yrityksille ei ole onnistunut, mutta yritys stabiloi
hallinnon siellä tiedustelupalvelulle, jolla on nyt myös tiettyä,
vaikkakin epäsuoraa, valtaa maailmantalouteen.
Markkinatalous
ei oikeasti toimi, kun siinä pelaavilla instituutioilla on niin paljon
valtaa, että ne voivat halutessaan muuttaa pelisääntöjä. Tällöin ne
pelaavat pelejä jotka eivät ratkea markkinoilla, vaan vallan ytimessä.
Tyypillistä stalinismia, siis?
Kyseessä on
ilmeisesti siis myös imperiumin rakentaminen, jota USA:ssa jo ennen
toisen maailmansodan loppua kehitetty ulkopoliittinen käsite "Grand
Area" -kuvaa (
Chomsky, alkaa 6min 45 sec
kohdalla). Chomsky avaa tässä australialaisyliopistossa pitämässään
luennossa käytettävissä olevien dokumenttien avulla valistuneen
näkökulman maailmanpolitiikan ja talouden yhteenkietoutumisesta.
Suomalaisen
kannattaa huomioida em. Noam Chomskyn luennossa mainittu entisen
vaikutusvaltaisen ulkoministerin Henry Kissingerin teoria leviävästä
"viruksesta", joka pitää pysäyttää. Viruksella tarkoitetaan
kansallisuusaatetta, joka vastustaa imperiumin valtapyrkimyksiä ja usein
pyrkii parantamaan tavallisten kansalaisten elinoloja. Suomelle
kansallisvaltio (joka periytyy Euroopassa
Westfalenin rauhasta
) ja -aate on elinehto, jollei haluta itsenäisyydestä luopua ja
sulautua osaksi jotain imperiumia, vailla suurempia mahdollisuuksia
vaikuttaa imperiumin lainsäädäntöön ja lopulta elinoloihin omassa
maassa. Osin Suomen itsenäisyys onkin jo kaventunut vähäisemmäksi kuin
Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana, jolla sentään oli oma
valuutta. Chomskyn näkökulma on hienostunut, mutta hän jättää tässä
luennossa huomioimatta toisten imperiumien yhtäläiset riisto- ja
valtapyrkimykset, mutta on pääosin oikeassa, koska USA on ollut niin
dominoiva maailmanmahti erityisesti takapihallaan Etelä-Amerikassa.