lauantai 29. joulukuuta 2018

Liberalismin tuho ja uusi tuleminen








Liberalismin tuho ja uusi tuleminen, kansalaisyhteiskunnan rooli ja poliittinen osallistuminen. Seminaari 9.11.2018, Deutsches Haus, New York.



Seminaari on pidetty marraskuussa 2018. Se on mielenkiintoinen ja mielestäni katsaus erityisesti sosialidemokratian tilaan Euroopassa ja erityisesti Saksassa, Euroopan vahvimmassa valtiossa. Sosialidemokraatit ovat olleet avainasemassa jälleen, kun äärioikeistolle olisi pitänyt tarjota vastus ja uusliberalistiselle austerity-politiikalle vaihtoehto.

Sosialidemokratiahan on pärjännyt 1930-luvulla tässä tehtävässä huonosti, mutta paremmin kommunismin vaihtoehtona 1900-luvun alusta alkaen, mutta erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Äärioikeisto on jälleen niskan päällä, kun toimimattomasta talouspolitiikasta ei tahdota sosialidemokraattien piirissä millään luopua.

Keskustelijat:
Boris Vormann, professori, Bard College Berlin
Mark Blyth, professori, Watson Institute of Brown University
Claudia Wiesner, professori, Fulda University
Sheri Berman, professori Columbia University, New York




ALOITA alusta, mikäli haluat nähdä koko videon.
Seminaari on pidetty New Yorkin Deutsches Hausissa.


















ALOITA 55:53, tässä Mark Blyth kommentoi vasemmiston - lähinnä sosialidemokraattien - toimintaa, mikä on ollut vanhasta kannatuspohjasta ja ideologiasta luopumista siistymällä uusliberaaleiksi äärikeskustaan, missä mm. Macron on ideologisesti. Ei tarjota todellista vaihtoehtoa, kuten Obamakaan ei Yhdysvalloissa tarjonnut ja se mahdollisti Trumpin valtaannousun. Euroopassa tämä aiheuttaa äärioikeiston etenemisen.

Mielestäni Blyth käyttää osuvaa ilmausta: "Vasemmisto on ampunut kuulan kalloonsa rahasta."

Tämähän on ollut nähtävissä myös Ruotsissa ja Suomessa. Julkishallinnossa yksityistämistä ajaneet poliitikot ovat siirtyneet yksityisfirman palvelukseen. Ruotsista on mm. Svenska Dagbladetin artikkeli, joka listaa tämmöisiä. Voidaan muistaa Gazprom ja Schröder sekä Lipponen Suomesta. Suomessa myös  SOTE:en liitttyen esimerkiksi kokoomuslaisia päättäjiä on siirtynyt Mehiläiseen. Joskus tällainen olisi luokiteltu korruptioksi.








































ALOITA 1:05:25
Mahdollinen ratkaisu, jolla saadaan demokratia pelastettua seuraavan talouskriisin tullessa. Verotuksen mahdollisuuksiin Blyth ei usko, sillä veronkiertäjät ovat niin iso ja poliittisesti voimakas ryhmä. Sen sijaan pankkituki käännetään päälaelleen.





















Julkaistu 30.11.2018
Suora lainaus You Tubesta:

"Deutsches Haus at NYU presents a conversation on "The Death of Liberalism and its Rebirth: The Role of Civil Society and Political Engagement" among
Boris Vormann, Professor of Politics and the head of the politics concentration at Bard College Berlin; 
Mark Blyth, Professor of Political Science and International and Public Affairs at the Watson Institute of Brown University; 
Claudia Wiesner, Professor for Political science at Fulda University of Applied Sciences; and 
Sheri Berman, Professor of Political Science at Barnard College, Columbia University. November 9, 2018 
Liberal democracies are in crisis across otherwise radically different political contexts. Meanwhile, developmental states are relapsing into dictatorships and autocracies are thriving across the globe. What lies at the core of these illiberal tendencies? Is an end of deep polarization and widespread populism anywhere in sight? And what would be the role of civic engagement in overcoming this crisis? This discussion is part of "The State(s) We're In: A New Age of Transatlantic Relations," a series of six talks presented by Deutsches Haus at NYU that addresses an array of important topics that are currently intensely debated in both Germany and the United States, and are of political and sociopolitical relevance in both countries: threats to democracy; economic inequality and populism; migration and art; civil society and political engagement; climate change and activism; and educational policy and academic freedom. 
Sheri Berman is professor of political science at Barnard College, New York. Sheri holds a PhD and MA from Harvard, and a BA from Yale. Her main interests are European politics and political history, democracy and democratization, globalization, and the history of the left. Her two books, both published with Cambridge, have examined the role played by social democracy in determining political outcomes in 20th-century Europe. She has published in prestigious journals like the Journal of Democracy and Perspectives on Politics. 
Mark Blyth is a political economist whose research focuses upon how uncertainty and randomness impact complex systems, particularly economic systems, and why people continue to believe stupid economic ideas despite buckets of evidence to the contrary. He is the author of several books, including Great Transformations: Economic Ideas and Institutional Change in the Twentieth Century (Cambridge: Cambridge University Press 2002), Austerity: The History of a Dangerous Idea (Oxford University Press 2013), and The Future of the Euro (with Matthias Matthijs) (Oxford University Press 2015). 
 Boris Vormann is professor of politics and head of the politics concentration at Bard College Berlin. He has held appointments as visiting professor and lecturer at the CUNY Graduate Center, Harvard University, New York University, and Freie Universität’s John-F.-Kennedy Institute for North American Studies. A regular commentator on public policy debates for different media outlets (including ARD, Deutsche Welle, Deutschlandfunk, and NPR Berlin), he has lectured widely in Germany, Canada, the UK, France and Jordan. His latest book Die Krise der Demokratie und wie wir sie überwinden (Aufbau 2017) is currently being translated into English. 
Claudia Wiesner is Professor for Political science at Fulda University of Applied Sciences and adjunct Professor in Political Science at Jyväskylä University. Previously she was Acting Professor for Comparative Politics at Hamburg, Bochum and Marburg University. She has also been a Visiting Fellow at the Robert Schumann Centre for Advanced Studies at the European University Institute (EUI) and the Berlin Social Sciences Centre. Her main research interests lie in the comparative study of democracy, political culture and political sociology in the EU multilevel system. She especially focuses on changes of concepts and institutions, as well as on the related debates and discourses. Wiesner´s second field of Research is Public Policy, its evaluation, its reform and its theory. Here she has a long-standing experience in public policy consulting. She chairs the ECPR Standing Group “Political Concepts”, has led several research projects and international cooperation networks, and was visiting fellow at universities in the US, France, Finland, Greece, and Spain. 
 "The State(s) We're In: A New Age of Transatlantic Relations. The Death of Liberalism and Its Rebirth: Civil Society and Political Engagement" is supported by the Transatlantic Program of the Federal Republic of Germany with funds from the European Recovery Program (ERP) of the Federal Ministry for Economy and Energy (BMWi). Additional support is provided by the DAAD."

Terveydenhuoltoa ja traumoja



Joulun kirjat


Ilkka Taipaleen kirja "Mielisairaalassa", Hans Roslingin "Hur jag lärde mig förstå världen" ja Heikki Talan "Kaiken maailman hampaissa" olivat terveydenhuollon osalta tämän joulun lukemiseni.

Kaikki kolme ovat omien alojensa lääkäreitä ja vankkoja kansanterveysmiehiä, käytännön toimijoita ja organisaattoreita.

Traumaattiset kokemukset käytännön lääkärin työssä ovat nämä kirjoittajat johdattaneet pohtimaan sairauksien ennaltaehkäisyn ensisijaisuutta terveydenhuollossa. Kultaisen säännön etiikka vahvana mielessä.

Taipaleen kokemus alkoholismin, mielisairauksien ja myös kunnanlääkäriaikana somaattisten sairauksien kytköksistä elinympäristöön, tietämättömyyteen ja yhteiskunnan tabuihin, mihin lääkärin toimenpiteillä ei ole suurtakaan vaikutusta verrattuna näennäisesti yksinkertaisten asioitten muuttamiseen yhteiskunnan tasolla, osoittaa syvällistä tajua lähimmäisten kärsimyksestä ja sen lievittämisestä. Kodittomat miehet ovat Suomessa olleet syrjitty ryhmä, mielisairaat tabu.

Rosling joutui kehitysyhteistyölääkärinä Mosambikissa ilmeisesti useammankin synnytyksen yhteydessä paloittelemaan elävältä lapsia, jotka juuttuivat synnytyskanavaan, yrittäessään edes pelastaa äidin. Lisäksi köyhyys ja siitä johtuva pikakuivatun kassavan käyttö ravintona johti pienimuotoisen syanidimyrkytyksen aiheuttamiin halvaantumisiin, minkä mekanismin hän kykeni selvittämään, mutta potilaita ei jälkeenpäin voida enää lääketieteellisin menetelmin auttaa. Myös Ebola-infektioiden epidemiologia ja leviämisen estäminen lankesi osaltaan tälle organisatorisesti kyvykkäälle ruotsalaiselle, joka viime vuonna kuoli syöpään.

Tala muistaa ikuisesti kaksivuotiaat, joilta 1960-luvulla maaseudun kunnanhammaslääkärinä paikallispuudutuksessa piti vetää mätivät maitohampaat suusta. Lääkäreillä on vastaavissa tilanteissa ollut mahdollisuus yleisanestesian käyttöön. Meillä on ollut tieto hampaiden karioitumisesta ja siitä miten se tulisi estää, jotta tuollaisiin hoitotilanteisiin ei jouduttaisi. Kouluhammaslääketiede on kuitenkin ollut Talan mukaan elitististä ja toimenpidekeskeistä ja erotettu muun lääketieteen yhteydestä, mistä johtuen hammaslääkärit ovat helposti olleet lääkäreiden joukossa alempaa kastia. Tämä erottelu on vaikeuttanut hammaslääkäreiden työtä - kuten mm. edellä mainitussa anestesiaesimerkissä - ja asemaa kuulluksi tulemisessa sekä yleisemminkin päätöksenteossa, vaikka hammaskaries on yksi yleisimmistä sairauksista ja olisi pitkälti fluorilla ja ravitsemusohjein  torjuttavissa. Suomesta tiedetään jo vanhastaan, että rapakiviseuduilla Laitilan tienoilla ja Kymenlaaksossa on kaivovesissä ollut paljon luonnonfluoria ja kaivovettä juoneilla vähän kariesta.

Kaikilla kolmella on myös agitaattorin ja propagandistin lahjoja, joille kansanterveystyössä on käyttöä. Taipale on myös ollut eduskunnassa. Kansainvälisyyttä Taipaleelle ja Roslingille kertyi  kansainvälisen sosialidemokraattisen liikkeen kautta ja matkustelemalla jo opiskeluaikana laajalti. Talan poliittinen ja henkinen tausta on sota-ajassa ja satakuntalaisessa IKL:ssä, mikä on miehen repussa seurannut jossain muodossa koko ajan, tullen näkyviin vaikka ruotsin kieleen suuntautuvana radikalismina. Tala pääsi Lääkintöhallituksen lääkintöneuvokseksi, jolla tuolloin oli oikeasti lainsäädännön suomaa valtaa hammashuollon järjestelyihin. Hän sai virassa ollessaan opiskella Suomen ensimmmäisen MPH (master of public health)  -tutkinnon  Mischiganin yliopistossa USA:ssa.

Rosling ihastui myöhemmin uuteen tekniikkaan ja ruotsalaisten ja amerikkalaisten teollisuusjohtajien, kuten Bill Gatesin,  kiinnostuessa hänen havainnollisella omatekoisella ohjelmistolla laadituista terveys- ja kehitystilastoihin perustuvista luennoistaan, nähtävästi myös asemaansa kysyttynä tietäjänä. Hän saarnasi lopulta oppia, jota kutsutaan "uusoptimismiksi" (Roslingin asiallinen kritiikki), jota käytetään uusliberaalin talousopin legitimoimisessa. WHO antoi Talalle mahdollisuuden vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen.

Rosling tuo esille sen, mikä on ollut maailmanlaajuisessa kehityksessä hyvää. Esimerkiksi yhä suurempi osa maailman lapsista rokotetaan.  Hän esittää tilastoja ja niiden näppäriä visualisointeja.

Hampaiden terveydenhuollon toimenpidekeskeisestä kehityksestä ja ehkäisevän hoidon ristiriidasta, mitä on vaikea väestötasolla ratkaista, voi pitkälti olla Talan kanssa samaa mieltä. Suomessa saavutettiin melko nopeasti siirtyminen maailman huonohampaisimmista hyvähampaisimmiksi. Tässä terveyskeskusjärjestelmällä ja lasten hammashoitoon ja ehkäiseviin toimiin keskittymällä oli oma osuutensa.

Mielisairaanhoito on ottanut Suomessa isoja askeleita, mutta takapakkia sielläkin on tullut säästämisen ja ikuisten intriigien vuoksi. Taipale haluaisi mielisairaudet samaan tasoon muitten kroonisten sairauksien, kuten diabetes ja reuma kanssa ja mielisairaille vammaisstatuksen. Hyviä tavoitteita.

Mielestäni kaikki kolme osoittavat, että järjellisen kansanterveystyön edellytyksenä on hyvien ja kattavien tilastojärjestelmien ylläpito. Toisaalta terveydenhuollon järjestelmää nykyään rakennetaan koulutuksessa ja se saadaan helposti toimimaan bisneslogiikan mukaan. Bisneslogiikka toimii elitistisellä tasolla -esim. Hollywoodin hammashymyt - hyvin, mutta mikäli se on lääketieteen toimialan määräävä osa, imee resurssit järkevältä kansanterveystyöltä. Tämähän on meillä SOTE-uudistuksessa nähtävissä ja jo Ruotsissa tapahtunut, USA on varoittava esimerkki, mutta tätä epämiellyttävää totuutta ei haluta tuoda täällä julki. Kallista, eriarvoistavaa ja tehotonta kansanterveyden kannalta.

Suomessa on purettu toimiva tilasto-ja velvoittava suunnittelujärjestelmä, kun on luovuttu keskusjohtoisuudesta. Siitä kun ei ollut halua säilyttää kuin kuoret, jos niitäkään. Siis ei niin, että olisi otettu rusinat pullasta ja karsittu turhaa byrokratiaa ja yksinvaltaa, vaan kaikki on pantu puskutraktorilla nurin.


Lähteet:

Hickel, Jason. 2019. ”Progress and Its Discontents”. New Internationalist July-August 2019(520).

Rosling, Hans, ja Fanny Härgestam. 2017. Hur jag lärde mig förstå världen: memoarer.

Taipale Ilkka. 2017. Mielisairaalassa.

Tala Heikki. 2018. Kaiken maailman hampaissa.