SPEER UND DIE BANALITÄT DES BÖSEN

 

Speer - Die Banalität des Bösen

Kylmäverisimmäksi ja laskelmoivimmaksi natsijohtajaksi onkin paljastunut Hitlerin lähimies, ystävä, arkkitehti Albert Speer. Hänen valheensa johtivat Nürnbergin oikeudenkäynnin suurimpaan epäoikeudenmukaisuuteen ja mies selvisi ainoastaan 20 vuoden vankilatuomiolla.

 Tuomionsa kärsittyään Speer oli kansainvälinen julkkis, rikas mies, esiintyi haastattelussa vapaan maailman mediassa ja oli eräänlainen natsikauden revanssi Saksassa - tyylikäs maailmanmies. Natsismi ei loppunut vuoteen 1945, Saksan vuoteen nolla, eikä sitä kitketty kunnolla edes länsipuolen Saksan denatsifikaatioprosessissa.

Epäilenpä, että Speerin elämää suurempi valhe meni läpi, koska hän oli ollut vastuussa Saksan teollisuudesta, keskitysleirien rakentamisen ohella, toimiessaan varusteluministerinä hämärissä olosuhteissa kuolleen Fritz Todtin jälkeen. 

Herraskainen herrasmiesolemus, Hitlerin läheisyys ja todennäköisesti verkostot, jotka hän oli pystynyt luomaan kierrellessään Saksaa ja miehitettyjä alueita jotenkin merkillisesti suojasi ja teki vaikutuksen. Mahdollisti valheen hyväksymisen myös oikeuden mielessä. 

Vapautettiin aivan kuten tiedemiehet, kuten Wernher von Braun, natsipuolueen jäsen ja SS-majuri, josta tuli Yhdysvaltain kuurakettiohjelman ja avaruusalusohjelman tärkeä johtaja ja joka vapautettiin kaikista syytteistä.

 Olisiko natsiryhmittymällä jatkumo rakettiprojektien kanssa, kun Elon Muskillakin on ideologista yhteenkuuluvuutta joukkoon, joka suunnitteli myös Mars-lentoja?

Saksassa jäi tuomitsematta huomattava joukko sotarikollisia, osittain koska heitä oli niin paljon. Erityisen kuvottavia ovat historiikit lääkäreistä jotka ihmisiä murhattuaan, piinattuaan ja silvottuaan jatkoivat rauhassa praktiikkaansa, kuin mitään ei olisi sattunut (Lifton, 1986).

Speer oli tietoinen tästä kaikesta ja toteuttamassa ihmisten teollista murhaamista ja erityisesti miljoonien pakkotyövankien näännyttämiseen hengiltä, mikä tekee hänestä ehkäpä taloudellisesti tehokkaimman työnantajajohtajan historiassa. 

Vangin henki ei ollut minkään arvoinen. Ihmisarvo oli halveksittavaa. Tästäkin kuuluu kumua nykypäivään.

Pois pois postin tieltä

 

 

POSTIN TOIMINTASTRATEGIA

NORJALAISET TEKEVÄT SEN(KIN) TOISIN

 

 

Suomen posti (Posti Group Oyj) on valtionyritys, kuten Norjan postikin (Posten Norge AS). Norjan postin toimitusjohtajan Tone Willen vuosipalkan on ilmoitettu olevan 4 727 166 norjan kruunua, mikä on 475 855 euroa. Suomen Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen vuosipalkka oli 987 764 euroa, eli noin kaksinkertainen norjalaiseen kollegaansa nähden.

Liikevaihto sen sijaan oli Posti Groupilla 1 647 milj. € (2017) ja Posten Norge konsernilla 25 miljardia NOK eli 2 517 milj. € (2015).

Työntekijöiden palkat norjalainen logistiikkatyöntekijä ansaitsee keskimäärin 43 690 NOK eli

4 398  euroa kuukaudessa ja asiakaspalvelussa työskentelevä 36460 NOK eli 3 670  euroa (fri fagbevegelse). Suomalaisen logistiikkatyöntekijän palkka keskimäärin 2400 euroa kuukaudessa (oikotie) ja asiakasnevojan 2446 eur kuukaudessa (duunitori). 

Eli norjalaisen työntekijän palkka oli 1,5-2 kertaa isompi kuin suomalaisen. Toimitusjohtajilla suhde oli vastaava mutta päinvastainen. Tuloero norjalaisen työntekijän ja toimitusjohtajan välillä oli pienempi kuin suomalaisen toimitusjohtajan ja työntekijän. Kyse ei ole liikevaihdosta, koska sillä mitattuna norjalaisyritys on isompi.

Postin ongelma on mielestäni Suomessa omaksuttu liikestrategia ja palkkausarvot. Asia voidaan siis toisinkin hoitaa, jos poliittista tahtoa on. Mielestäni jo ajatus, että posti valtionyrityksenä tekee mahdollisimman suurta tulosta ja mielellään vielä siirretään pois parlamentaarisesta ohjauksesta pörssiin ostettavaksi on väärä. Valtionyhtiön perimmäisen ydintehtävän eli valtakunnan postinkuljetuksen ja logistiikkatoimintojen ylläpidon pitäisi olla pääasia, ei liikevoiton tuottaminen kaikin keinoin kuten nyt. Koko toimintastretegia pitäisi siis ajatella uudestaan, mielellään ottaen palkkauksessa demokraattisemmasta skandinaapuristamme mallia. Tämä on taistelua ja siinä sosialidemokraattien tai ammattiyhdistysliikkeen ei pitäisi enää vesittää omaa aatettaan. Ministeri Paatero ei saisi jättää toimia puolitiehen huolimatta kovasta painostuksesta.

 Lähteet:

”Dette er lønna i over 300 yrker”. 2018. Fri Fagbevægelse. https://frifagbevegelse.no/nyheter/dette-er-lonna-i-over-300-yrker-6.158.526613.71fc3210ea.

”Posten Norge AS”. https://no.wikipedia.org/wiki/Posten_Norge.

”Posti Group”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Posti_Group.

Oikotie. https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/logistiikkaty%C3%B6ntekij%C3%A4.

Duunitori. https://duunitori.fi/palkat/Asiakasneuvoja.

Kesytetty uusliberalismi, mietteitä Norjan öljyrahastosta

 

Kesytetty uusliberalismi

 

(kuva: norsk wikipedia)

 

Norjan valtion omistaman öljyrahaston arvo on tätä nykyä 1000 miljardia dollaria eli noin 920 miljardia euroa (YLE). Se on parlamentaarisessa valvonnassa. Rahaston periaatteena on taata kaikille norjalaisille varallisuutta mahdollisimman pitkään vielä kun öljyvarat ovat huvenneet.

Kun maailmanlaajuisesti kehitysmaille, Venäjälle sekä Ruotsille ja Suomelle tarjotaan luonnonvaroille ja valtion ja kuntien omaisuudelle tai luonnollisille monopoleille, kuten sähkönsiirrolle ulkomaista omistusta, vaikkapa monikansallisille jättifirmoille, yksittäisille oligarkeille tai kasvottomille sijoitusyhtiöille, ovat norjalaiset jo 1970-luvulla luoneet strategian, joka hyödyttää norjalaisia kollektiivisesti.

Tämä on demokratian syvintä ymmärrystä. Myös valtio ja julkinen hallinto ja niiden omistusoikeus on tällöin ymmärretty eriytyneiksi liikeyritys -käsitteestä.

Suomen erinomaisen arvokkaan valtionyritysryppään ja kansallisen omaisuuden ja maaperän, joita surutta on myyty ja yksityistetty yritysmuotoon, kohtalo, on osoitus häpeällisestä ideologisesta harhasta, johon kaikki suomalaiset puolueet ovat langenneet. Valtio tai kunta eivät ole liikeyrityksiä, vaan demokratian toteuttamisorganisaatioita.

Uusliberaalissa taloudessa finanssisektori on reaalitaloutta suurempi talouden osa. Tuloerot repeävät, kun ne, joilla on sijoituksia rikastuvat korkoa korolle periaatteella ja ne, jotka saavat reaalitaloudesta tulonsa koko ajan menettävät lisää talouden "tehostuksen" vuoksi.

Norjalaiselle taloudelle nykyään vallitsevassa lähinnä amerikkalaisille oligarkeille palkitsevaksi tehdyssä maailmantaloudessa käykin niin, että valtion rahasto rikastuu kuin amerikkalainen oligarkki ja valtio voi kansalaisille kompensoida reaalitalouden ja finanssitalouden väliin muodostuneen epäsuhdan. Tämä on ainoita järkeenkäypiä menetelmiä, jolla uusliberalismin tuhoja voidaan korjata ilman väkivaltaista omaisuuden uusjakoa. Kansallista varainhoitorahastoa tähän tarkoituksen ehdottavat myös talousoppineet Blyth ja Lonergan populismia käsittelevässä kirjassaan Angrynomics (Blyth ja Lonergan 2020).

Tämän mahdollisuuden Ruotsi ja osin myös Suomi (on luovuttu omasta valuutasta ja keskuspankista) on hukannut. Suomessa on toisaalta kuitenkin ollut julkista varallisuutta: syyskuun 2018 lopussa suurin rahoitusvarallisuusmassa oli työeläkelaitoksilla, 207,5 mrd. euroa ja myös valtiolla ja kunnilla on ollut paljon saatavia, 70,0 ja 29,5 mrd. euroa. Suomen julkisella sektorilla onkin itse asiassa positiivista nettorahoitusvarallisuutta 140,4 mrd. euroa, Norjan jälkeen toiseksi eniten kehittyneistä maista (Haaparanta 2019). Käytetäänkö sitä järkevästi kansalaisten palvelujen ja maan infrastruktuurin parantamiseen on sitten toinen tarina. Venäjä oli Jeltsinin aikana jo joutumassa alennustilaan ja länsimaitten raaka-ainevarastoksi, kun FSB palautti tilanteen venäläisten omaan hallintaan. Rahastot Venäjällä tahtovat käsittääkseni kuitenkin edelleen isänmaallisuudesta huolimatta joutua henkilökohtaisille tileille.


Ruotsissa ja Suomessa lainsäädäntöä on jo 40 vuoden ajan  muutettu ns. "markkinamalliin", mikä tarkoittaa julkisen omaisuuden yksityistämistä, myös millä tahansa alalla, missä mitään markkinoita ei oikeasti ole. Samalla kutistetaan valtion ja kuntien organisaatioita ja demokraattisen päätöksenteon piiriä ja köyhdytetään omaa kansallista kulttuuria. Alistutaan siirtomaaksi. Oikein sitä itse tajuamattakaan (Standing 2016)?




Lähteet:

Haaparanta Pertti, Kanninen Ohto, Taimio Heikki. “Kestävyysvaje Johtaa Talouspolitiikan Harhapoluille.” Talous & Yhteiskunta 2019(1). https://labour.fi/t&y/kestavyysvaje-johtaa-talouspolitiikan-harhapoluille/.

Luce, Edward. 2020. “Angrynomics, by Eric Lonergan and Mark Blyth.” Financial Times. https://amp.ft.com/content/94b0f800-a0c6-11ea-b65d-489c67b0d85d?__twitter_impression=true.

Standing, Guy. 2016. The Corruption of Capitalism: Why Rentiers Thrive and Work Does Not Pay. London: Biteback Publishing.

“Viking VS Wolves On Wallstreet.” Ulkolinja: Norjan öljymiljoonat – maailman suurin valtion rahasto haluaa sijoittaa eettisesti. https://www.blogger.com/blogger.g?tab=wj&blogID=4647670178129724026#editor/target=post;postID=2647944732687673057;onPublishedMenu=publishedposts;onClosedMenu=publishedposts;postNum=6;src=link.

PROPAGANDA - MIELIPITEEN MUOKKAUS - TAJUNTATEOLLISUUS - POST TRUTH SOCIETY

Propaganda - mielipiteen muokkaus - tajuntateollisuus 

                          "Post-truth society"

 

 Yleisen mielipiteen muokkauksen tehokkuudesta hyvä esimerkki on Hitlerin nousu demokraattisesti valtaan ja hänen ja natsipuolueen saama suosio niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Saksalaiset ovat ihan varmasti psyykkisesti ja sosiologisesti aivan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin ja suurena joukkona eri ominaisuuksien jakaantuminen noudattaa gaussin käyrää ja kuten nykyäänkin hyvät tavat ja ystävällisyys olivat arvossaan. Lisäksi he ovat olleet ahkeria ja aikaansaavia, useilla aloilla maailman huippua. Natsien propaganda on aikanaan osunut oikeisiin kohtiin ja vaikutusmenetelmät ovat olleet edistyksellisiä. Huolimatta Hitlerin opin täydellisestä riippumattoman tieteen kieltämisestä, irrationaalisuudesta, verenhuuruisesta totalitarismista ja ihmisoikeuksien halveksunnasta natsipuolueeseen liittyivät ammattiryhmistä ensimmäisinä opettajat ja lääkärit (Kater, 1983, s.73). Kun puolue vielä pikaisesti laittoi talouden kuriin ja poisti työttömyyden, kannatus saksalaisten keskuudessa oli lähes täydellistä, demokratian poistaminen yhteiskunnasta oli täysin hyväksyttyä, kunhan elämässä oli järjestys, elämästä tuli työn ja ansioiden kautta mielekästä ja ennustettavaa. Ihmisten perustarpeet syrjäyttivät moraalisen järjen ja uusi propagandan avittama oikeus- ja moraalikoodisto korvasi sivistysvaltion perinteen. Ennen toista maailmansotaa natsien opeilla oli huomattavaa kannatusta läntisessä maailmassa. Sota muutti suhtautumista osalla täysin, osalla pinnallisemmin, löytyihän Norjasta Quisling ja Ranskasta Vichyn hallitus.


Myyntimiesten puheiden, mainonnan seireeninlaulun ja todellisuuden erottaminen on maailman ymmärtämiseen pyrkivässä tarkastelussa oleellista (propaganda). Viimeisten noin 35-vuoden aikana tapahtuneen maailmanlaajusen muutoksen tekemiseen on valjastettu isolla rahalla koko ns.tajuntateollisuus, jolla mielipiteitä väestötasolla muokataan (propagandamalli).
Internet on myös hyödynnetty mielipiteen muokkauksessa (Cambridge Analytica, nykyinen Emerdata) tämä on sangen vaarallinen trendi.



Koska valheen ja ihmisten kokeman todellisuuden välinen kuilu kasvaa, on siirryttävä yhä karkeampaan totuuden vääristelyyn. Tämä näkyy nykyisessä Yhdysvaltain presidentinhallinnossa, mutta myös Suomessa, esimerkiksi valtiovarainministeriön "tiedotusstrategiana". Austerity-politiikan perustelut, joita ahkerasti käytetään, löytyvät täältä (Monbiot).


Tyypillistä on, että käytetään orwelllilaista uuskieltä yhteiskunnassa tehtäville muutoksille: annetaan niille  usein iskulauseenomaisia houkuttelevia tai opettavaisia nimiä tai perusteluita kuten "valinnanvapaus", "kilpailukyky", "työpaikkojen luominen", "ei ole ilmaista ateriaa" - aivan kuten stalinismissa tai leninismissä - käsitteet jätetään tahallaan epäselviksi ja ne saattavat tarkoittaa täysin päinvastaista, kuten Saksan Demokraattinen tasavalta, joka todellisuudessa oli sangen epädemokraattinen poliisivaltio. Uusliberlistisessa ja new-labour  -politiikassa peitellään näin suurimittaisia tulonsiirtoja köyhiltä, työväestöltä ja keskiluokalta yhä suppenevalle joukolle henkilöitä ja instituutioita.

VALTA MUODOSTAA PELISÄÄNNÖT - TALOUDEN JA POLITIIKAN EPÄPYHÄ LIITTO

Valta muodostaa pelisäännöt

Eräs mieliartisteistani, Leonard Cohen esittää 1987 kirjoittamansa profeetallisesen laulun  "First we take Manhattan then we take Berlin"  , joka on kuin tätä päivää, kun ilmitulleita Deutsche Bankin johdannaiskauppojen koukeroita ei terävinkään juristijoukkue liene pystyväinen selvittämään, mutta arviot loppusummista ovat  46 tuhannen miljardin euron luokkaa ja USA (eli viime kädessä Wall Street, Manhattan) vaatii 14 miljardin sakkoja Deutsche Bankin USA:ssa harjoittamasta asuntolainakeinottelusta, mikä sekin on valtaisa summa, mutta tietysti aivan eri mittaluokassa kuin pankin muu johdannaiskauppahimmeli. Kreikan "pelastusoperaatioissakin" oli taustalla tietoisesti ja laskelmoidusti toimineiden (siis ne olivat hyvinkin tietoisia siitä, että  julkisen sektorin on verovaroin pelastettava pankit dominoefektin estämiseksi) saksalais- ja ranskalaispankkien suojaaminen konkursseilta, kun ne olivat lainoittaneet kaikenkarvaisia kreikkalaishankkeita kuin säästöpankit Suomessa 1990-luvun alussa. 46 tuhatta miljardia euroa on yli kymmenen kertaa Saksan bruttokansantuote. Olivatkohan britit kaukaa viisaita erotessaan Euroopan Unionista, ennen kuin Deutsche Bank realisoituu eurooppalaisten kansalaisten tuettavaksi? Talouspolitiikassaan tiukasti Saksaa myötäilevässä Suomessa ei ole vielä lokakuussa 2016 esiintynyt julkista keskustelua saksalaisten talousoppineiden etevyydestä. Sitä odotellessa. Saksan kansantalous oli muuten vuonna 2016 yli 200 miljardia € plussalla, niillä rahoilla, mihin kuuluu myös Kreikan kautta kierrätetyt tukirahat, on hyvä maata rakentaa. 

  

Kun valtaa maailmantalouteen on riittävästi, voi muodostaa pelisäännöt. Yhdysvaltain hallitus teki niin liittolaistensa kanssa toisen maailmansodan jälkeen ja tulos oli hyvä ainakin Länsi-Euroopan ja Japanin osalta. Valitettavasti USA:ssakin menestyksellisesti markkinataloutta suitsinut sekatalous syyllistettiin yhtä lailla kommunismin kanssa, mikä oli 1980-luvulla Neuvostoliiton sortuessa mahdollista, vaikka ei todenmukaista.


Uusliberalismia (esim. Monbiot 2016) on kehitetty ja levitetty tietoisesti supervarakkaiden rahoittamien  ajatushautomoitten kautta (esim. Cato Institute) jo lähes 70-vuotta (Djelic, 2017) . Yhdysvalloissa presidentti Reaganin uusliberaali kampanjapäällikkö William J. Casey siirtyi aikanaan CIA:n johtoon, eikä voi välttyä ajatukselta, että uusliberalismia on edistetty laajasti myös CIA:n toimesta (Bilderberg-kokoukset) . Se onko se lopulta Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta ollut edullista ja järkevää kannattaisi siellä syvällisesti pohtia. Imperiumin laajentajat ja esim. varusteluteollisuus mahdollisesti lyhyellä aikavälillä voittavat, mutta kansallisvaltioiden murentaminen vähentää vakautta maailmassa, puhumattakaan tulonjaon vääristymisestä, erityisesti Yhdysvalloissa. Venäjän luonnonvarojen yhtiöittäminen monikansallisille yrityksille ei ole onnistunut, mutta yritys stabiloi hallinnon siellä tiedustelupalvelulle, jolla on nyt myös tiettyä, vaikkakin epäsuoraa, valtaa maailmantalouteen.  


Markkinatalous ei oikeasti toimi, kun siinä pelaavilla instituutioilla on niin paljon valtaa, että ne voivat halutessaan muuttaa pelisääntöjä. Tällöin ne pelaavat pelejä jotka eivät ratkea markkinoilla, vaan vallan ytimessä. Tyypillistä stalinismia, siis?


Kyseessä on ilmeisesti siis myös imperiumin rakentaminen, jota USA:ssa jo ennen toisen maailmansodan loppua kehitetty ulkopoliittinen käsite "Grand Area" -kuvaa (Chomsky, alkaa 6min 45 sec kohdalla). Chomsky avaa tässä australialaisyliopistossa pitämässään luennossa käytettävissä olevien dokumenttien avulla valistuneen näkökulman maailmanpolitiikan ja talouden yhteenkietoutumisesta.


Suomalaisen kannattaa huomioida em. Noam Chomskyn luennossa mainittu entisen vaikutusvaltaisen ulkoministerin Henry Kissingerin teoria leviävästä "viruksesta", joka pitää pysäyttää. Viruksella tarkoitetaan kansallisuusaatetta, joka vastustaa imperiumin valtapyrkimyksiä ja usein pyrkii parantamaan tavallisten  kansalaisten elinoloja. Suomelle kansallisvaltio (joka periytyy Euroopassa Westfalenin rauhasta ) ja -aate on elinehto, jollei haluta itsenäisyydestä luopua ja sulautua osaksi jotain imperiumia, vailla suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa imperiumin lainsäädäntöön ja lopulta elinoloihin omassa maassa. Osin Suomen itsenäisyys onkin jo kaventunut vähäisemmäksi kuin Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana, jolla sentään oli oma valuutta. Chomskyn näkökulma on hienostunut, mutta hän jättää tässä luennossa huomioimatta toisten imperiumien yhtäläiset riisto- ja valtapyrkimykset, mutta on pääosin oikeassa, koska USA on ollut niin dominoiva maailmanmahti erityisesti takapihallaan Etelä-Amerikassa.