Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ajankohtaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ajankohtaiset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. tammikuuta 2021

VUOSI 2021

Vuosi  2021.  New Year has begun.


The Year begins with democracy in danger. And this is not something that was in shadows in December. It was predictable.

Vuosi 2021 alkoi dramaattisissa merkeissä. Eikä sattumalta. Allaolevassa haastattelussa joulukuulta 2020 käy ilmi, että tietoa oli. Sitä ikäänkuin leijui ilmassa ennen 6.1. masinoitua vallankaappausyritystä. Vielä kymmenen päivää epävarmuudessa Yhdysvaltain hallinnon käyttäytymisestä.


 


Euroopan tilaa voidaan pohtia Kreikasta käsin. Austerity eli ordoliberalismi on EU:ta vainoava oppi.



torstai 5. syyskuuta 2019

Pois pois postin tieltä

 

 

POSTIN TOIMINTASTRATEGIA

NORJALAISET TEKEVÄT SEN(KIN) TOISIN

 

 

Suomen posti (Posti Group Oyj) on valtionyritys, kuten Norjan postikin (Posten Norge AS). Norjan postin toimitusjohtajan Tone Willen vuosipalkan on ilmoitettu olevan 4 727 166 norjan kruunua, mikä on 475 855 euroa. Suomen Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen vuosipalkka oli 987 764 euroa, eli noin kaksinkertainen norjalaiseen kollegaansa nähden.

Liikevaihto sen sijaan oli Posti Groupilla 1 647 milj. € (2017) ja Posten Norge konsernilla 25 miljardia NOK eli 2 517 milj. € (2015).

Työntekijöiden palkat norjalainen logistiikkatyöntekijä ansaitsee keskimäärin 43 690 NOK eli
4 398  euroa kuukaudessa ja asiakaspalvelussa työskentelevä 36460 NOK eli 3 670  euroa (fri fagbevegelse). Suomalaisen logistiikkatyöntekijän palkka keskimäärin 2400 euroa kuukaudessa (oikotie) ja asiakasnevojan 2446 eur kuukaudessa (duunitori). 

Eli norjalaisen työntekijän palkka oli 1,5-2 kertaa isompi kuin suomalaisen. Toimitusjohtajilla suhde oli vastaava mutta päinvastainen. Tuloero norjalaisen työntekijän ja toimitusjohtajan välillä oli pienempi kuin suomalaisen toimitusjohtajan ja työntekijän. Kyse ei ole liikevaihdosta, koska sillä mitattuna norjalaisyritys on isompi.

Postin ongelma on mielestäni Suomessa omaksuttu liikestrategia ja palkkausarvot. Asia voidaan siis toisinkin hoitaa, jos poliittista tahtoa on. Mielestäni jo ajatus, että posti valtionyrityksenä tekee mahdollisimman suurta tulosta ja mielellään vielä siirretään pois parlamentaarisesta ohjauksesta pörssiin ostettavaksi on väärä. Valtionyhtiön perimmäisen ydintehtävän eli valtakunnan postinkuljetuksen ja logistiikkatoimintojen ylläpidon pitäisi olla pääasia, ei liikevoiton tuottaminen kaikin keinoin kuten nyt. Koko toimintastretegia pitäisi siis ajatella uudestaan, mielellään ottaen palkkauksessa demokraattisemmasta skandinaapuristamme mallia. Tämä on taistelua ja siinä sosialidemokraattien tai ammattiyhdistysliikkeen ei pitäisi enää vesittää omaa aatettaan. Ministeri Paatero ei saisi jättää toimia puolitiehen huolimatta kovasta painostuksesta.





perjantai 24. marraskuuta 2017

23.11.18 Saksan hallituskriisi

Saksa päätyi hallituskriisiin.
Kuten aiemmin olen todennut, Saksassa pinnan alla on virtauksia, jotka kannattaisi ottaa huomioon ja todesta.
Huolestuttavaksi tilantee tekee SPD:n Schröderin aikaan tehty ideologinen siirtymä new-democrat - new-labour  -linjalle, kannattamaan uusliberalistista talouspolitiikkaa. Saksassa kipurajan ylittänyt matalapalkkatyöllistäminen oli juuri SPD:n aikaansaamaa.
Hylätessään hyvinvointivaltion ja liittyessään maailmanlaajuiseen globaaleja suuryrityksiä ja isoja kansallisvaltioita suosivaan globalisaatio- ja kolonialisaatiokehitykseen, jossa keski- ja työväenluokka uhrataan superrikkaiden eteen, jätetään nämä äänestäjät oikeistopopulistien armoille. On jo nähty, että hyvinvointivaltiota puolustavan poliittisen tahon puuttuessa turvaudutaan mihin tahansa rahavallan rahoittamien mediavelhojen tarjoamaan oljenkorteen, kuten USA:ssa Trumpiin ja Ranskassa Macroniin.
Saksan ollessa Euroopan mahtivalta, sen kääntyminen pitkästä aikaa oikeistopopulismiin, on kaikille ja erityisesti Unioniin kuuluville sangen huolestuttavaa. Venäjä myös tätä kehitystä kulisseissa tukee.
Mikäli SPD ei nyt vaihda politiikkaa ja menee new-labour  -agendalla hallitukseen, se seuraavissa vaaleissa tulee hyvin todennäköisesti häviämään kartalta poliittisena voimatekijänä.
Käsittääkseni tämä on Schultzille viimeinen mahdollisuus kääntää kelkka työväen- ja keskiluokan puoleen. Uusliberaalin politiikan vaihtaminen Britannian Labourin tavoin takaisin sosialidemokraattisen hyvinvointivaltion puolustajaksi ja kiristys- eli austerity -politiikan vaihtaminen uudenlaiseen taloudenpitoon ja luopuminen pankkijohtoisuudesta ja amerikkalaisten toisesta maailmansodasta lähtien ylläpitämästä lieasta pelastaisi käsittääkseni SPD:n ja koko Euroopan epävarmalta mustalta tulevaisuudelta.