Näytetään tekstit, joissa on tunniste vapaakauppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vapaakauppa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. elokuuta 2019

Kesytetty uusliberalismi, mietteitä Norjan öljyrahastosta

 

Kesytetty uusliberalismi

 

Miniatyrbilde av versjonen fra 8. mai 2019 kl. 19:44 (kuva: norsk wikipedia)

 

Norjan valtion omistaman öljyrahaston arvo on tätä nykyä 1000 miljardia dollaria eli noin 920 miljardia euroa (YLE). Se on parlamentaarisessa valvonnassa. Rahaston periaatteena on taata kaikille norjalaisille varallisuutta mahdollisimman pitkään vielä kun öljyvarat ovat huvenneet.


Kun maailmanlaajuisesti kehitysmaille, Venäjälle sekä Ruotsille ja Suomelle tarjotaan luonnonvaroille ja valtion ja kuntien omaisuudelle tai luonnollisille monopoleille, kuten sähkönsiirrolle ulkomaista omistusta, vaikkapa monikansallisille jättifirmoille, yksittäisille oligarkeille tai kasvottomille sijoitusyhtiöille, ovat norjalaiset jo 1970-luvulla luoneet strategian, joka hyödyttää norjalaisia kollektiivisesti.

Tämä on demokratian syvintä ymmärrystä. Myös valtio ja julkinen hallinto ja niiden omistusoikeus on tällöin ymmärretty eriytyneiksi liikeyritys -käsitteestä.

Suomen erinomaisen arvokkaan valtionyritysryppään ja kansallisen omaisuuden ja maaperän, joita surutta on myyty ja yksityistetty yritysmuotoon, kohtalo, on osoitus häpeällisestä ideologisesta harhasta, johon kaikki suomalaiset puolueet ovat langenneet. Valtio tai kunta eivät ole liikeyrityksiä, vaan demokratian toteuttamisorganisaatioita.

Uusliberaalissa taloudessa finanssisektori on reaalitaloutta suurempi talouden osa. Tuloerot repeävät, kun ne, joilla on sijoituksia rikastuvat korkoa korolle periaatteella ja ne, jotka saavat reaalitaloudesta tulonsa koko ajan menettävät lisää talouden "tehostuksen" vuoksi.

Norjalaiselle taloudelle nykyään vallitsevassa lähinnä amerikkalaisille oligarkeille palkitsevaksi tehdyssä maailmantaloudessa käykin niin, että valtion rahasto rikastuu kuin amerikkalainen oligarkki ja valtio voi kansalaisille kompensoida reaalitalouden ja finanssitalouden väliin muodostuneen epäsuhdan. Tämä on ainoita järkeenkäypiä menetelmiä, jolla uusliberalismin tuhoja voidaan korjata ilman väkivaltaista omaisuuden uusjakoa. Kansallista varainhoitorahastoa tähän tarkoituksen ehdottavat myös talousoppineet Blyth ja Lonergan populismia käsittelevässä kirjassaan Angrynomics (Blyth ja Lonergan 2020).

Tämän mahdollisuuden Ruotsi ja osin myös Suomi (on luovuttu omasta valuutasta ja keskuspankista) on hukannut. Suomessa on toisaalta kuitenkin ollut julkista varallisuutta: syyskuun 2018 lopussa suurin rahoitusvarallisuusmassa oli työeläkelaitoksilla, 207,5 mrd. euroa ja myös valtiolla ja kunnilla on ollut paljon saatavia, 70,0 ja 29,5 mrd. euroa. Suomen julkisella sektorilla onkin itse asiassa positiivista nettorahoitusvarallisuutta 140,4 mrd. euroa, Norjan jälkeen toiseksi eniten kehittyneistä maista (Haaparanta 2019). Käytetäänkö sitä järkevästi kansalaisten palvelujen ja maan infrastruktuurin parantamiseen on sitten toinen tarina. Venäjä oli Jeltsinin aikana jo joutumassa alennustilaan ja länsimaitten raaka-ainevarastoksi, kun FSB palautti tilanteen venäläisten omaan hallintaan. Rahastot Venäjällä tahtovat käsittääkseni kuitenkin edelleen isänmaallisuudesta huolimatta joutua henkilökohtaisille tileille.


Ruotsissa ja Suomessa lainsäädäntöä on jo 40 vuoden ajan  muutettu ns. "markkinamalliin", mikä tarkoittaa julkisen omaisuuden yksityistämistä, myös millä tahansa alalla, missä mitään markkinoita ei oikeasti ole. Samalla kutistetaan valtion ja kuntien organisaatioita ja demokraattisen päätöksenteon piiriä ja köyhdytetään omaa kansallista kulttuuria. Alistutaan siirtomaaksi. Oikein sitä itse tajuamattakaan (Standing 2016)?




Lähteet:

Haaparanta Pertti, Kanninen Ohto, Taimio Heikki. “Kestävyysvaje Johtaa Talouspolitiikan Harhapoluille.” Talous & Yhteiskunta 2019(1). https://labour.fi/t&y/kestavyysvaje-johtaa-talouspolitiikan-harhapoluille/.
Luce, Edward. 2020. “Angrynomics, by Eric Lonergan and Mark Blyth.” Financial Times. https://amp.ft.com/content/94b0f800-a0c6-11ea-b65d-489c67b0d85d?__twitter_impression=true.
Standing, Guy. 2016. The Corruption of Capitalism: Why Rentiers Thrive and Work Does Not Pay. London: Biteback Publishing.
“Viking VS Wolves On Wallstreet.” Ulkolinja: Norjan öljymiljoonat – maailman suurin valtion rahasto haluaa sijoittaa eettisesti. https://www.blogger.com/blogger.g?tab=wj&blogID=4647670178129724026#editor/target=post;postID=2647944732687673057;onPublishedMenu=publishedposts;onClosedMenu=publishedposts;postNum=6;src=link.

tiistai 3. tammikuuta 2017

VASTUSTA INVESTOINTILOUKKUA

Vastusta investointisuojaloukkua

Osallistu kansalaisliikkeeseen investointisuojaloukkua vastaan.

Taustaa:

Salassa kansalaisilta - ei suuryritysten juristeilta - käydään neuvotteluja meidän kaikkien tulevaisuudesta demokraattiselta päätöksenteolta piilossa.

"Vapaakauppa"sopimuksista eli investointisuojasta ovat  hyötyneet ja hyötyvät mm. tupakkayhtiöt (viite)ja lääkefirmat (big pharma, viite). Tupakkayhtiöiden osalta myös kansallisen lainsäädännön ja "vapaakauppa"sopimuksen puntarointia tupakkaa ja tupakointia vastustavan Suomen ASH:n nettijulkaisussa (viite). 

Vapaakauppasopimuksina markkinoitavat kansainväliset sopimukset toimivat käsittääkseni Suomen valtion 100-vuotista itsenäisyyttä ja koko demokraattista päätöksentekojärjestelmää vastaan. Ne ovat vaarallisia sopimuksia. Vain kolme suomalaista meppiä ( Kyllönen, Ruohonen-Lerner ja Hautala) vastusti Kanadan ja EU:n välistä vapaakauppasopimusta Euroopan parlamentissa. Muut ovat ilmeisesti lobbareiden tahdon toteuttajia tai tietämättömiä siitä, mitä tapahtuu. Katso, miten suomalaiset mepit äänestivät tästä. Mielenkiintoista on tutkia em. lähteestä myös miten eri maitten europrlamentaarikot äänestivät. Mm. ranskalaiset sosialistit äänestivät kaikki vastaan. Martin Schulz (SPD, mahdollisesti Saksan seuraava liittokansleri) äänesti tyhjää.

Investointisuojasopimuksesta kommentoi kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi. Tässä linkki lehdistöön. YLE:sssä esitetyt kommentit eivät enää ole saatavilla.

Vapaakauppaa avaa laajemmin Aalto-yliopiston kansainvälisen talouden professori  Pertti Haaparanta, ohjelmassa Brysselin kone. Vapaakauppa toteutuu jo käytännössä niiden valtioiden välillä, joita CETA ja TTIP koskisivat. Kyse on siis suuryritysten investointisuojan perustamisesta erilliseen valtioista riippumattomaan tuomioistuimeen.


Tässä selvitetään investointisuojasopimuksia, joita siis kutsutaan vapaakauppasopimuksiksi markkinointisyistä,  you-tubessa vapaakauppasopimuksesta englanniksi.

Noam Chomsky vapaakauppasopimuksista : katso you tubessa


28.6.2017
CETA-sopimuksen ja SOTE-uudistuksen yhteisvaikutuksista on tiedotettu eduskunnan perustuslakivaliokuntaa. 
Tässä tietopaketti