Isän päivä

Ensimmäinen isänpäivän liputus Suomessa.

Tämän yhdistän isään hyvin varhain, taidemuseon ovi, Turku.

Kauan sitten.

Tulot ja varallisuus

 

Tulojen ja varallisuuden jakautuminen maailmassa

kuvaus

 Muualla blogissa, esim. "Maailmantalous" -osassa analysoidaan syitä tähän kehitykseen.

Tulojen ja varallisuuden jakautuminen maailmassa 2017 ja kehitysavun todellinen suunta (videon tekijä on ilmoittanut ajankohdan epäselvästi, uusinta päivitystä ei ole tehty, kehitys on vielä kärjistetympää kuin tästä näemme, trendi on kuitenkin nähtävissä selkeästi):

 Tilanne Credit Suissen mukaan 2019 siitä, missä maan varakkain 1% väestöstä omistaa enemmän kuin puolet maan varallisuudesta  eli oikeastaan taloudellinen oligarkia vallitsee (Credit Suisse Global Wealth report):

 

Huomioi erityisesti Venäjä, Ruotsi, USA, Saksa ja EU (Radio Free Europe). 

Suomen talouden kilpailukyky on riippuvaista yhteiskunnan koherenssista ja toimivasta infrastruktuurista, teistä, rautateistä, terveydenhuollosta, koulutuksesta jne. Meidän ei olisi pitänyt mennä mennä mukaan tulon- ja varallisuudenjaon epäoikeudenmukaistamiseen, vaikka naapuripaine on kova ja EU on kauniista puheista riippumatta tällä hetkellä varakkaimpia suosiva talouskone ja osin jopa Wall Streetin marionetti. 

Professori Tuomalan tutkimusten mukaan olemme mukana ylläolevassa joukossa ja vahvasti (Tuomala 2019). Irtautumisen pitäisi olla voimakas ja viisas, harkiten pitkän aikavälin seurauksia, unohtaen kvartaalitalouden houkutukset. Positiivista on julkisen sektorin ja eläkejärjestelmän puskurina olevat rahastomassat. Tosin Norjan kaltaista pitkän aikavälin strategista suunnittelua meillä ei ainakaan julkisuudessa ole näkynyt.

Tulonjako muuttaa ja on muuttanut tietoisesti luokkarakenteen, saatat kuulua tilapäistettyihin olitpa millaisella koulutuksella tai nimellistuloilla tahansa. 

 

Prekariaatti eli pätkätöissä tai muuten epätyypillisissä työsuhteissa elävät on kasvava luokka, mihin kuka hyvänsä saattaa joutua, selkeimmin ehkä vuosituhannen vaihteessa syntyneet eli millenniaalit, jotka nyt alkavat olla 20-30  -vuotiaita.

Uuden luokkajaon hahmottaminen (Standing) selkeyttää hämmennystä, joka on vallinnut savupiipputeollisuuden kadottua kaukoitään ja tehdastyöläisten siirtymänä osin salariaattiin (vakituisessa palkkasuhteessa elävät). Hyvinvointivaltio oli mekanismina rakennettu täystyöllisyyden varaan, mikä nyt sitten on tietoisesti 1990-luvulta asti murrettu (Greenspan). Kehitys selittää myös ammattiyhdistysliikkeen alasajosta ja puoluekannatuksen muutoksista osan. Työttömien ja köyhien jakaminen eri ryhmiin ja syyllistäminen omasta kohtalostaan on myös ollut tietoista toimintaa (The Guardian, Wisconsin model).

 Seurauksia naapurimaassa

 

Seurauksia tasa-arvon, yhteisöllisyyden, hyvinvointivaltion ja kansankoti-idean rapauttamisesta Ruotsissa on rikollisuuden rehottaminen avoimesti yhteiskunnassa (YLE). Poliittisesti äärioikeiston kannatus kasvaa (UNRIC, Aftonbladet).

  

Lähteet:

Butler, Patrick. 2012. ”Welfare reform: how US policy admired by Cameron failed beyond the boom”. The Guardian. https://www.theguardian.com/politics/2012/jun/25/welfare-reform-cameron-wisconsin-model.

Credit Suisse. ”Global Wealth Report”. https://www.credit-suisse.com/about-us/en/reports-research/global-wealth-report.html.

Harjumaa, Marika. 2019. ”Ruotsissa levoton yö ja aamu – alamaailman mies ammuttu, kahdessa paikassa räjähti”. YLE uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11046995.

Lehdistötiedote, Kauppalehti. 2019. ”VASTAPAINO: Tuloeroja kasvattanut politiikka on jatkunut jo pitkään. Matti Tuomalan uutuuskirja ilmestynyt!” Kauppalehti. https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/vastapaino-tuloeroja-kasvattanut-politiikka-on-jatkunut-jo-pitkaan-matti-tuomalan-uutuuskirja-ilmestynyt/3206a0f4-16a7-3f57-952c-ea5abfb72941.

Olof Svensson, Pär Karlsson. 2019. ”Historisk mätning: Nu är SD störst i Sverige Aftonbladet/Demoskop: Partiet går om S för första gången”. Aftonbladet. https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/e8Rp6g/historisk-matning-nu-ar-sd-storst-i-sverige.

Radio Free Europe. 2019. ”Where The 1% Own More Than Half The Country”. https://www.rferl.org/a/where-the-1-own-more-than-half-the-country/30232412.html.

Standing, Guy. 2018. ”The Precariat: Today’s Transformative Class?” Great Transition Initiative Forum on Critical Issues. https://greattransition.org/publication/precariat-transformative-class.

UNRIC. 2019. ”Äärioikeisto huolestuttaa Ruotsissa”. YK:n alueellinen tiedotuskeskus. https://www.unric.org/fi/component/content/article/26770-aeaerioikeisto-huolestuttaa-ruotsissa.

HALLOWEEN

 

 

 

 

Halloween - pyhäinpäivästä markkinajuhlaksi

miksi joudut raatamaan?

 

 

Löysät pois

 

Olet varmaan huomannut, että paitsi pyhäinpäivästä myös muista pyhäpäivistä, joulusta, juhannuksesta, viikonlopuista ja jopa öistä on tullut työ- ja kauppa-aikaa. Töitä tehdään 24/7 ja väitettyä taloudellista tehokkuutta lisätään tavalla jos toisella.

Suomen ollessa köyhempi maa meillä oli varaa vapaaseen ja pyhäpäiviin. Pyhitä lepopäivä, sanoo Raamattu. Suuret uskonnot kieltävät koronoton.

Valtiontaloudenkin päämääränä väitetään olevan jatkuva talouskasvu. 

Miksi?

 

Miksi ihmeessä koko ajan vaaditaan lisäämään tehokkuutta, työaikaa pidennetään ja käteen jäävää palkkaa pienennetään. Myös voidaan  osa työntekijöistä irtsanoa ja teettää samat työt sitten jäljellejäävillä tai pienipalkkaisilla pätkätyöläisillä, tai itseään myyvillä "yrittäjillä", joista ei koidu sosiaaliturva- tai muita sivukuluja.

Lisäksi kierretään veroja, tulos kiertää veroparatiisien kautta. 

Tämä kaikki, vaikka yrityksille maksetaan erilaisia valtiontukia huomattavia määriä.

Vastaus on nykytaloudessa kaikkiin hintoihin kätkeytyvän koron maksussa. Maksat sitä usein huomaamattasi. Koron perimisen vuoksi saat käteen noin 40% vähemmän tuloa, kuin muuten saisit.

Koronotto on myös tulon- ja varallisuudensiirtomekanismi 

 

Pankkikorko ja hintoihin kätkeytyvä korko on nykysysteemissä eksponentiaalista ja tuotot ohjautuvat Yhdysvalloissa varakkaimmalle 1%.lle, Saksassa 10%:lle, Suomessa vielä mahdollisesti hieman laajemmalle. Alla saksankielinen havainnollistus asiasta (Fairconomy).

Sama englanniksi liitteessä (A flaw in the monetary system)

Mitä kasvu on? Kasvaako talous? Kolmenlaista kasvua

 Rahataloutta 30 vuoden ajan tutkinut prof. Margrit Kennedy havainnollistaa millaista kasvu voi olla.

Lapsi syntyy ja kasvaa aikansa ja sitten aikuisena noin 21 vuotiaana kasvu lakkaa, seuraa tasainen vaihe, kunnes vanhus lopulta kuolee. Tämä on luonnollista kasvua, jota luonto yleensä noudattaa.  Matemaattisesti sitä voidaan kuvata logaritmiyhtälöllä.

Tuotanto on lineaarista kasvua: Kone tuottaa vaikka paperia sitä enemmän mitä enemmän siihen lisäät energiaa ja raaka-ainetta. Matemaattinen kuvaaja on suora.

Nykyisen rahatalouden koronmuodostus edustaa matemaattista eksponentiaalista kasvua, korkoa korolle kasvua. Tämä tapahtuu ensin hitaasti ja sitten kiihtyvällä nopeudella. Se tapahtuu siis  päinvastoin kuin luonnollinen kasvu. Esimerkiksi syöpäsolut tai bakteerit noudattavat eksponentiaalista kasvua.


Tälläkin hetkellä pankit myöntävät helposti lainaa. Lainassa on korko. Helposti myönnetyt, mutta kalliit lainat lisäävät alkuun kulutusta ja keinottelua. Asuntojen hinnat kohoavat pilviin. Ostoskeskuksista tulee uusia temppeleitä, joihin pyhäpäivinä keräännytään kuluttamaan.

Mutta lainat täytyy maksaa tuloilla joko palkasta, voitto-osuuksista tai verotuloista. Mikäli korot ovat liian korkeita, täytyy palkansaajan raataa koko ajan  kovemmin ja pidempään maksaakseen kasvavat reaalikorot asunnostaan tai luottokortistaan, liikeyritysten voittojen koko ajan kasvaa ja luonnosta pitää saada enemmän irti: kalastaa kalakannoista välittämättä, hakata metsistä yhä isompia aloja, pitää eläimiä yhä isommissa tuotantolaitoksissa ja vallata aarniometsistä yhä lisää tuotantoalaa karjalle ja viljoille. Ei tyydyttääkseen esim. maailman ravinnontarpeen, vaan tyydyttääkseen eksponentiaalisen voitontarpeen.

Syntyy paine kasvattaa tuloja, jotta voisi maksaa korot. Mikä siis tarkoittaa, että sekä työntekoa että luontoa täytyy riistää yhä kovemmin, kiihtyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä maailmassa toimivat instituutiot kuten Goldman-Sachs tai monopolistiset monikansalliset yritykset ja koko kvartaalitalous toimivat mekanismilla, joka kerää niille rahaa eksponentiaalisesti reaalitaloudesta ja jakaa sitä sijoittajille.

Järjestelmä on noidankehä. Kun institutionaalinen vaade esim. öljy-yhtiön johdolla on saada koko ajan kasvavaa tuottoa, ei riitä, että yksityinen toimija, vaikkapa toimitusjohtaja ymmärtäisi tuhoon vievän voitonteon logiikan, hänet korvattaisiin helposti uudella miehellä, joka on vähintäänkin opportunisti.

 Tämä on pidemmän päälle mahdotonta, sillä ennen pitkää luonnon rajat tulevat vastaan (raaka-aine loppuu, ilmastonmuutos aiheuttaa ekokatastrofin) tai velan ottanut maksaja kuolee.

Ei ole sattumaa, että pankkimaailman vapauttaminen sääntelystä johti ja johtaa työajan sääntelyn loppuun ja sunnuntain ja pyhien poistamiseen vapaapäivistä.



Meillä on kuitenkin vielä mahdollisuuksia ratkaista ongelmat.

Lähteet:

Kennedy, Margrit, ja Helmuth Creutz. 2006. Geld ohne Zinsen und Inflation: ein Tauschmittel, das jedem dient. 9. Aufl., aktualisierte Neuausg. München: Goldmann.

Kennedy, Margrit I, ja Declan Kennedy. 1995. Interest and Inflation Free Money: Creating an Exchange Medium That Works for Everybody and Protects the Earth. Okemos, MI: Seva International.

Pettifor, Ann, ja Markus Kallifatides. 2019. Produktionen av pengar: Så bryter vi storbankernas makt.

Kannusta ja motivoi

Paradoksaalinen kannustinloukku

Toistuvasti julkisuudessa esiintyy puhetta kannustimista ja kannustinloukuista. Vähävarainen motivoituu työntekoon ja yrittämiseen, mikäli häneltä otetaan rahaa ja varallisuutta pois.

Tämä raha ja varallisuus siirretään tulonsiirtona, vaikkapa verohelpotuksina tai varallisuusveron poistona varakkaalle.

Nyt se sama raha motivoikin ja kannustaa varakasta työskentelemään entistä ahkerammin.

Kannustamaton raha on matkalla muuttunut kannustavaksi.

Tämä täysin epälooginen ja epäeettinen väite elää jatkuvasti ja voi hyvin.

Vähävaraiselle siirretyn rahan ja varallisuuden hyötysuhde on koko yhteiskunnan - myös varakkaimpien - kannalta suurempi kuin varakkaimmille siirretyn.

Pois pois postin tieltä

 

 

POSTIN TOIMINTASTRATEGIA

NORJALAISET TEKEVÄT SEN(KIN) TOISIN

 

 

Suomen posti (Posti Group Oyj) on valtionyritys, kuten Norjan postikin (Posten Norge AS). Norjan postin toimitusjohtajan Tone Willen vuosipalkan on ilmoitettu olevan 4 727 166 norjan kruunua, mikä on 475 855 euroa. Suomen Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen vuosipalkka oli 987 764 euroa, eli noin kaksinkertainen norjalaiseen kollegaansa nähden.

Liikevaihto sen sijaan oli Posti Groupilla 1 647 milj. € (2017) ja Posten Norge konsernilla 25 miljardia NOK eli 2 517 milj. € (2015).

Työntekijöiden palkat norjalainen logistiikkatyöntekijä ansaitsee keskimäärin 43 690 NOK eli

4 398  euroa kuukaudessa ja asiakaspalvelussa työskentelevä 36460 NOK eli 3 670  euroa (fri fagbevegelse). Suomalaisen logistiikkatyöntekijän palkka keskimäärin 2400 euroa kuukaudessa (oikotie) ja asiakasnevojan 2446 eur kuukaudessa (duunitori). 

Eli norjalaisen työntekijän palkka oli 1,5-2 kertaa isompi kuin suomalaisen. Toimitusjohtajilla suhde oli vastaava mutta päinvastainen. Tuloero norjalaisen työntekijän ja toimitusjohtajan välillä oli pienempi kuin suomalaisen toimitusjohtajan ja työntekijän. Kyse ei ole liikevaihdosta, koska sillä mitattuna norjalaisyritys on isompi.

Postin ongelma on mielestäni Suomessa omaksuttu liikestrategia ja palkkausarvot. Asia voidaan siis toisinkin hoitaa, jos poliittista tahtoa on. Mielestäni jo ajatus, että posti valtionyrityksenä tekee mahdollisimman suurta tulosta ja mielellään vielä siirretään pois parlamentaarisesta ohjauksesta pörssiin ostettavaksi on väärä. Valtionyhtiön perimmäisen ydintehtävän eli valtakunnan postinkuljetuksen ja logistiikkatoimintojen ylläpidon pitäisi olla pääasia, ei liikevoiton tuottaminen kaikin keinoin kuten nyt. Koko toimintastretegia pitäisi siis ajatella uudestaan, mielellään ottaen palkkauksessa demokraattisemmasta skandinaapuristamme mallia. Tämä on taistelua ja siinä sosialidemokraattien tai ammattiyhdistysliikkeen ei pitäisi enää vesittää omaa aatettaan. Ministeri Paatero ei saisi jättää toimia puolitiehen huolimatta kovasta painostuksesta.

 Lähteet:

”Dette er lønna i over 300 yrker”. 2018. Fri Fagbevægelse. https://frifagbevegelse.no/nyheter/dette-er-lonna-i-over-300-yrker-6.158.526613.71fc3210ea.

”Posten Norge AS”. https://no.wikipedia.org/wiki/Posten_Norge.

”Posti Group”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Posti_Group.

Oikotie. https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/logistiikkaty%C3%B6ntekij%C3%A4.

Duunitori. https://duunitori.fi/palkat/Asiakasneuvoja.

Positiivinen psykologia ja mindfullness

 

 

Psykologiaa ja politiikkaa

Nykypsykologian menetelmät kuten mindfullness (tietoisuustaito) ja hyväksymis- ja omistautumisterapia (Pietikäinen) perustuvat oikeastaan päättelyvirheiden teoriaan. Ne ovat helposti tuotteistettavissa.

Buddhalaiset menetelmät ja mm. kristityillekin tuttu rukous nimetään ja systematisoidaan uudelleen.

 

Maailmanpoliittiset virtaukset vaikuttavat: Yhdysvallat on vastustanut Kiinan tekemää Tiibetin valtausta. Se ilmenee elokuvateollisuudessa ja suopeana suhtautumisena dalai-lamaan ja lamalaiseen uskontoon, mistä terapiat ammentavat (Hollywood).

 

Ongelma on vaikkapa potilaan joutuminen taloudelliseen ja henkiseen umpikujaan yhteiskunnan epäkohtien vuoksi. Onko kyseessä menetelmiä, joissa vain lakaistaan todelliset yhteiskunnalliset ongelmat pois näkyvistä, sillä köyhyys ei poistu, mikäli siitä aiheutuva kärsimys meditaatiolla pyritään kieltämään tai poistamaan mielestä. Vai hoidetaanko rikkaan ongelmaa: miten jaksaa Intiassa kulkea ottamatta köyhien kärsimystä itseensä.

Ovatko positiivinen psykologia ja mindfullness siis ilmentymiä totalitaristisesta uusliberalismista? Uusliberaali oppi pyrkii syyllistämään yksilön myös selkeästi yhteiskunnallisista epäkohdista, joihin yksilöllä käytännössä on hyvin rajoitettu vaikutusmahdollisuus (esim. Monbiot, 2014), poikkeuksen vaikutusmahdollisuuksien osalta muodostavat tietenkin maailman mahtavat, ne 8 miestä, joiden yhteenlaskettu omaisuus ylittää 3,5 miljardin kanssaihmisen yhteenlasketun varallisuuuden.  

Työttömän syyllistäminen työttömyydestään on yksi esimerkki. Sodan jaloista henkensä edestä pakenevien syyllistäminen toinen. Niitten ihmisten, jotka vastaanottomaissa joutuvat kärsimään pakolaisten maahantulosta, vihan demonisointi ja hyväksikäyttö poliittisessa pelissä kolmas.

Tässä päättelyvirheitä kerrakseen. Pitääkö olemassaolevat epäkohdat hyväksyä ja niistä seuraavat vihan ja epätoivon tunteet sammuttaa terapialla ja vielä vahvistaa em. päättelyvirheitä esim. työttömyys poistuu, kunhan hakee työpaikkaa -tyyliin, vaikka työpaikkoja olisi vähemmän tarjolla kuin hakijoita.

Lähteet:

”Cognitive Bias”. https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_bias.

Daccache, Jenny George, ja Brandon Valeriano. 2012. Hollywood’s representations of the Sino-Tibetan conflict: politics, culture, and globalization. First edition. New York: Palgrave Macmillan.

David Van Biema. ”BUDDHISM IN AMERICA AN ANCIENT RELIGION GROWS EVER STRONGER ROOTS IN A NEW WORLD, WITH THE HELP OF THE MOVIES, POP CULTURE AND THE POLITICS OF REPRESSED TIBET”. Time Magazine 1997.

Monbiot, George. 2014. ”Sick of This Market-Driven World? You Should Be”. The Guardian. https://www.theguardian.com/commentisfree/2014/aug/05/neoliberalism-mental-health-rich-poverty-economy.

Pietikäinen, Arto. ”Joustava Mieli”. Joustava Mieli. http://www.joustavamieli.com/p/esittely.html.

Kesytetty uusliberalismi, mietteitä Norjan öljyrahastosta

 

Kesytetty uusliberalismi

 

(kuva: norsk wikipedia)

 

Norjan valtion omistaman öljyrahaston arvo on tätä nykyä 1000 miljardia dollaria eli noin 920 miljardia euroa (YLE). Se on parlamentaarisessa valvonnassa. Rahaston periaatteena on taata kaikille norjalaisille varallisuutta mahdollisimman pitkään vielä kun öljyvarat ovat huvenneet.

Kun maailmanlaajuisesti kehitysmaille, Venäjälle sekä Ruotsille ja Suomelle tarjotaan luonnonvaroille ja valtion ja kuntien omaisuudelle tai luonnollisille monopoleille, kuten sähkönsiirrolle ulkomaista omistusta, vaikkapa monikansallisille jättifirmoille, yksittäisille oligarkeille tai kasvottomille sijoitusyhtiöille, ovat norjalaiset jo 1970-luvulla luoneet strategian, joka hyödyttää norjalaisia kollektiivisesti.

Tämä on demokratian syvintä ymmärrystä. Myös valtio ja julkinen hallinto ja niiden omistusoikeus on tällöin ymmärretty eriytyneiksi liikeyritys -käsitteestä.

Suomen erinomaisen arvokkaan valtionyritysryppään ja kansallisen omaisuuden ja maaperän, joita surutta on myyty ja yksityistetty yritysmuotoon, kohtalo, on osoitus häpeällisestä ideologisesta harhasta, johon kaikki suomalaiset puolueet ovat langenneet. Valtio tai kunta eivät ole liikeyrityksiä, vaan demokratian toteuttamisorganisaatioita.

Uusliberaalissa taloudessa finanssisektori on reaalitaloutta suurempi talouden osa. Tuloerot repeävät, kun ne, joilla on sijoituksia rikastuvat korkoa korolle periaatteella ja ne, jotka saavat reaalitaloudesta tulonsa koko ajan menettävät lisää talouden "tehostuksen" vuoksi.

Norjalaiselle taloudelle nykyään vallitsevassa lähinnä amerikkalaisille oligarkeille palkitsevaksi tehdyssä maailmantaloudessa käykin niin, että valtion rahasto rikastuu kuin amerikkalainen oligarkki ja valtio voi kansalaisille kompensoida reaalitalouden ja finanssitalouden väliin muodostuneen epäsuhdan. Tämä on ainoita järkeenkäypiä menetelmiä, jolla uusliberalismin tuhoja voidaan korjata ilman väkivaltaista omaisuuden uusjakoa. Kansallista varainhoitorahastoa tähän tarkoituksen ehdottavat myös talousoppineet Blyth ja Lonergan populismia käsittelevässä kirjassaan Angrynomics (Blyth ja Lonergan 2020).

Tämän mahdollisuuden Ruotsi ja osin myös Suomi (on luovuttu omasta valuutasta ja keskuspankista) on hukannut. Suomessa on toisaalta kuitenkin ollut julkista varallisuutta: syyskuun 2018 lopussa suurin rahoitusvarallisuusmassa oli työeläkelaitoksilla, 207,5 mrd. euroa ja myös valtiolla ja kunnilla on ollut paljon saatavia, 70,0 ja 29,5 mrd. euroa. Suomen julkisella sektorilla onkin itse asiassa positiivista nettorahoitusvarallisuutta 140,4 mrd. euroa, Norjan jälkeen toiseksi eniten kehittyneistä maista (Haaparanta 2019). Käytetäänkö sitä järkevästi kansalaisten palvelujen ja maan infrastruktuurin parantamiseen on sitten toinen tarina. Venäjä oli Jeltsinin aikana jo joutumassa alennustilaan ja länsimaitten raaka-ainevarastoksi, kun FSB palautti tilanteen venäläisten omaan hallintaan. Rahastot Venäjällä tahtovat käsittääkseni kuitenkin edelleen isänmaallisuudesta huolimatta joutua henkilökohtaisille tileille.


Ruotsissa ja Suomessa lainsäädäntöä on jo 40 vuoden ajan  muutettu ns. "markkinamalliin", mikä tarkoittaa julkisen omaisuuden yksityistämistä, myös millä tahansa alalla, missä mitään markkinoita ei oikeasti ole. Samalla kutistetaan valtion ja kuntien organisaatioita ja demokraattisen päätöksenteon piiriä ja köyhdytetään omaa kansallista kulttuuria. Alistutaan siirtomaaksi. Oikein sitä itse tajuamattakaan (Standing 2016)?




Lähteet:

Haaparanta Pertti, Kanninen Ohto, Taimio Heikki. “Kestävyysvaje Johtaa Talouspolitiikan Harhapoluille.” Talous & Yhteiskunta 2019(1). https://labour.fi/t&y/kestavyysvaje-johtaa-talouspolitiikan-harhapoluille/.

Luce, Edward. 2020. “Angrynomics, by Eric Lonergan and Mark Blyth.” Financial Times. https://amp.ft.com/content/94b0f800-a0c6-11ea-b65d-489c67b0d85d?__twitter_impression=true.

Standing, Guy. 2016. The Corruption of Capitalism: Why Rentiers Thrive and Work Does Not Pay. London: Biteback Publishing.

“Viking VS Wolves On Wallstreet.” Ulkolinja: Norjan öljymiljoonat – maailman suurin valtion rahasto haluaa sijoittaa eettisesti. https://www.blogger.com/blogger.g?tab=wj&blogID=4647670178129724026#editor/target=post;postID=2647944732687673057;onPublishedMenu=publishedposts;onClosedMenu=publishedposts;postNum=6;src=link.

Hyvää Juhannusta

Juhannusmietteitä

Juhannuksena tulee mieleen äiti, joka oli syntynyt 19.6.1941. Tänä vuonna hän olisi täyttänyt 78- vuotta. Syntymän ajankohta oli dramaattinen. Isä (eli vaarini) oli jo toisen kerran lähdössä sotaan kutsuttuna jossain itärajalla odottamassa hyökkäyskäskyä, eikä saanut lomaa lastaan katsomaan. Saksan sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan eli operaatio Barbarossa, mihin miekkaan Hitler lopullisesti hukkui, alkoi juhannuspäivänä 22.6.1941. Saksan liittolaisia olivat tuolloin Italia, Unkari, Romania, Kroatia ja Slovakia. Suomi liittyi hyökkäykseen 25.6.1941, mutta kuten perhehistoriastakin huomaa, oli tieto jo aiemmin sotilastoimia valmistelevissa piireissä tosiasia.

En koskaan vaarilta tullut kysyneeksi, milloin tämä tyttärensä ensi kertaa näki. Joka tapauksessa heidän suhteensa oli jotenkin läheinen, olen ymmärtänyt. 

Hautakivi kertoo muutakin. Nimien sijoituksilla ja kultauksen kuluneisuudella on oma symboliarvonsa. Pitkään se teki kipeää. Kaikkeen tottuu, vaikka ei ymmärtäisikään miksi, kun on nähnyt miten lyhyt aikamme tässä maailmassa voi olla, missä turhuutta on niin paljon.

Joka tapauksessa nyt oli hautausmaalla kaunis kesäpäivä. Kukat täydessä loistossaan, nurmi vihreänä.
Lapsenlapset kasvavat ja iloitsevat. Joku jälki meistä tänne jää. Hyvää Juhannusta kaikille, keskikesän aurinko valaisee yönkin.

May or May not?

 Eurooppa-päivä 2019

Britannia eroaa EU:sta. Niin. Maantieteelle ei kuitenkaan kukaan voi mitään. Ja historia on mennyttä, jota ei voi muuttaa. Britannia ja EU eivät voi eristäytyä toisistaan. Siteet ovat niin moninaiset.

Uutisten rummutus on tarkoitushakuista.

EU:ssa on maita, jotka tulee pitää ruodussa, jotta EU:n hajoamista ei tapahtuisi. Euro on tuonut Unionin yhä vaikeutuvaan poliittis-taloudelliseen asemaan. Pelikuvio, mikä antaa etua sekä Venäjälle että USA:lle, joskin eri syistä. Valuuttansa säilyttäneet, kuten Ruotsi ovat paremmassa suojassa tältä myllerrykseltä, joka kulminoituu Italian pankkimaailmaan ja Deutsche Bankin monimutkaisiin johdannaisjärjestelyihin.

Eurovaaleihin käydään Suomessa innolla. Suuressa osassa Eurooppaa äänestetään kutenkin laiskasti. Saattaa käydä niinkin, että siirtymä äärioikealle tapahtuu Euroopan parlamentissa.

Terveydenhuollon järjestelmämuutos Ruotsissa - apinoiko Suomi naapuria?

RUOTSIN TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN YKSITYISTÄMINEN

KOHTI KATASTROFIA KANSANKODISSA 

ja 

SUOMI PERÄSSÄ

 Opiskellesseni Turun yliopistossa terveydenhuollon erikoistumista varten 2001-2003, minua sisäisesti koko ajan kaihersi opetuksen sisältö, jossa oli huomattavasti ekonomistista puhetta ja suuntautumista. Samaan aikaan - ja jo aikaisemmin -  valtion- ja kunnallishallinnossa ajettiin hallintomallina New Public Management (NPM) sisään, koko kuntalaki (KL, 2015) on räätälöity pikku hiljaa yksityistämistä varten. Oikeastaan kukaan ei asettanut opetusta kyseenalaiseksi. Ekonomistit olivat auktoriteetteja, terveydenhuollon ammatilaisille opetus tuli alalta, jota he eivät hallinneet. Uusliberaalia ajattelua ajettiin mieliin ja järjestelmään, usein talouden mikroteorian alkeiden avulla, terveystaloustieteenä. Se ei tuntunut hyvältä, mutta en osannut tuolloin hahmottaa, mistä oli kysymys.

Työssä sai todeta kunnallisen päätöksenteon siirtymän kamreerimaiseen ajatteluun ja asioista päättämiseen kehysbudjetoinnin määräämänä. Terveydenhuollossa pidettiin ihan hyvänä käytäntönä  tarvittaessa ostaa lääkäripalveluja ulkoa tai reppufirmoilta, osin senkin vuoksi, etteivät lääkärit muutoin töihin tulleet. Pääasiassa lienee kuitenkin hallinnollinen muutos eli päättäjien valinta, kuten Vantaalla pandemiavuonna 2021 (Vantaan Sanomat). Tämä tehtiin, vaikka kustannukset nousivat huomattavasti, summilla, joilla olisi varmaankin voinut parantaa oman organisaation palkkoja ja perustaa uusia virkoja. Tämä ei ole täysin tuomittavaa toimintaa, mutta avaa kuin huomaamatta oven suurille ulkomaisille kasvottomille pääomasijoittajille, jotka hakevat voittoa, ja huolimatta mahtavasta mainostoimistojen sumutuspropagandasta, viis veisaavat kansanterveydestä tai potilaiden kohtaloista.

Olen sittemmin kyennyt mielestäni hahmottamaan itselleni mitä on tapahtunut, enkä mene ainakaan helpoimpiin ekonomistien virittämiin ansoihin.

Ruotsista kuitenkin löytyy professori Göran Dahlgrenin selvitys vuodelta 2018, missä hyvin käydään nämä asiat läpi.

 Pyrin nyt myös referoimaan tässä lyhyesti ja omin huomioin tätä professori Göran Dahlgrenin yli kolmisataasivuista analyysiä Ruotsin terveydenhuollon yksityistämisestä 1970-luvulta tähän päivään, koska koen sen tärkeäksi (Dahlgren, 2018).

Suomi tulee SOTE:llaan perässä. Jollei kehitystä pysäytetä, menetämme demokraattiset vaikutusmahdollisuutemme terveydenhuollon järjestämiseen Suomessa ja alistumme yksityisten toimijoiden maksimaalisen voitontavoitteen määräämään terveydenhuoltoon. Siinä häviää Suomen kansantalous, sen kilpailukyvystä (terveydenhuoltomme taso laskee muihin maihin verrattuna) iso osa, keskiluokka ja työväki potilaina, sekä eri työntekijäryhmät, lääkärit, hoitajat ja muut terveydenhuollon järjestelmää ylläpitävät. NPM (new public management) on jo pitkään kaventanut lääkärijohtajien valtaa.

 Mikäli myyntipuheissa kummitellut "valinnanvapaus" toteutuu,  muuttuu terveydenhuollon tavoite: potilaan tarpeista lähtevästä yritysvoittoon tähtäävään. Tämä terveydenhuoltolain ja perustuslainkin vastaisesti.

Lisäksi katoavat demokraattisen päätöksenteon mahdollisuudet vaikuttaa terveydenhuoltopolitiikkaan ja sen valvontaan, yrityssalaisuus ja sopimustekniset juridiset ongelmat tekevät joustavan ja tehokkaan hallinnoinnin mahdottomaksi. Muutoinkin järkevä toiminta vaikeutuu yritysten rajapintojen ongelmista, kun jokainen toiminto on pilkottu eri yrityksen tehtäväksi ja yksinkertaisistakin asioista täytyy sopia ja neuvotella erikseen.

Taloudellisesti ajatellen avataan yksityisille voitontavoittelijoille, jotka usein ovat ulkomaisia kasvottomia sijoitusyhtiöitä, avoin piikki verovaroihin. Maksamamme verot siis kulkeutuvat niille, kunnan menoistahan suurin osa on sote-alojen menoja.

 Koulujärjestelmä on Ruotsissa jo yksityistetty, mikä on osoittautunut epäonnistuneeksi teoksi kansalaisten ja ruotsalaisen yhteiskunnan kannalta. Myös OECD vaatii Ruotsilta koulujärjestelmän muutoksia yksityistämisen tuottamiin epäkohtiin.

 Ruotsissa ollaan siis nyt havahduttu: kansan enemmistö - kuten Suomessakin - ei halua, että terveydenhuolto toimisi voittoa tuottavana yksityisyritysjärjestelmänä, vaikka poliittinen eliitti on ajanut tätä muutosta lobbareiden ja yksisuuntaisen propagandan avittamana jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Kaikissa ruotsalaisissa puolueissa on ideologista yksityistämistä vastustavia kansalaisia ja vaikuttajia. He ovat myös jo vuonna 2005 yhdistyneet järjestöksi "Gemensam Välfärd" eli Yhteinen Hyvinvointimme, joka Dahlgreninkin julkaisua levittää ja tekee tunnetuksi. 

 Suomessa asian tekee ajankohtaiseksi 2019 eduskuntavaalien alla vain osittain maton alle lakaistu SOTE-uudistus, jonka luuranko kirjassa paljastuukin ulkoa tuotetuksi, mikä asiaa tunteville ei tosin liene yllätys. Omaa ajattelua on käytetty Suomessa huolestuttavan vähän politiikan - ja erityisesti talouspolitiikan -  teon luovana voimana. Aatteena on globalisaation julkisuudessa tällä hetkellä  hyväksytty ilmenemismuoto eli uusliberaali totalitarismi vahvana taustalla, sen ainakin Valtiovarainministeriö on ottanut omaksi aatteekseen, jonka pohjalta laskelmansa laatii.

Terveydenhuoltojärjestelmän tavoite on Ruotsissa ja Suomessa kirjoitettu lakiin. Terveydenhuoltolaki (THL2010) on hyvä laki suomalaisia ajatellen. Tavoite ei ole ensisijaisesti voiton tuottaminen ulkomaisille pääomasijoittajille, vaan potilaan tarpeesta lähtevän hoidontarpeen mahdollisimman tehokas tuottaminen.


Kirjallisuus:

‘När Sjukvården Blev En Marknad – Effekter Och Alternativ - Arena Idé’ <http://arenaide.se/bocker/nar-sjukvarden-blev-en-marknad-effekter-och-alternativ/> [accessed 13 April 2019]

‘New Public Management’, Wikipedia, 2019 <https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=New_Public_Management&oldid=888620444> [accessed 13 April 2019]

Oy, Edita Publishing, ‘FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kuntalaki 410/2015’ <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuntalaki> [accessed 13 April 2019]

———, ‘FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki 1326/2010’ <https://doi.org//fi/laki/ajantasa/2010/20101326?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydenhuoltolaki>

‘Uusi julkisjohtamisen oppi’, Wikipedia, 2018 <https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusi_julkisjohtamisen_oppi&oldid=17764781> [accessed 13 April 2019]