Emergency treatment in Finland - Hoitopolku hätätilanteessa

 

 Ensiapuun pääsy hätätilanteessa

 

Omakohtaisesti koettua Pääsiäisenä 2021. YLE Uutisten jutussa on samoja piirteitä.

Lääketieteellinen hätätilanne, esim. sydäntapahtuma, kipu tms.

Portinvartijat, joita on 6 kpl ennen varsinaiseen hoitoon pääsyä:

 

1) Korona

 

- kaikki digisovellukset ja muut portinvartijat kysyvät ensin, onko koronainfektion oireita

- kysymys on kyptinen, koska koronan oireisto on hyvin monimuotoinen, mitkä vaan oireet voivat periaatteessa olla koronaa, mutta myös oire jostain ihan muusta, kuten infarktista tai bakteerin aiheuttamasta keuhkokuumeesta

Koronasta mahdollisesti aiheutuva viivästys: testiin pääsy + 2-3 vrk, terveydenhuoltohenkilöllä 8 tuntia

 

 

2) Digisovellukset

 

- kaikissa terveydenhuoltoon tai päivystyksen neuvontapuhelimeen pitää painaa valintoja: ensin tekstit luetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jos painaa hermostuksissaan väärin homma alkaa alusta, valintoja tehdään useampia, myös koronaa kysytään ensin

- kovin huonokuntoisena ei näihin ihminen pysty, ensiaputilanteessa myös auttavat henkilöt, joita sattuu ympärillä olemaan täytyy olla pitkäpinnaisia, jotta menee kerralla läpi kun toinen on henkitoreissaan vieressä

-  täytyy omistaa laite, joka toimii, eikä pätki samoin täytyy omistaa kunnon liittymä, joka ei pätki, investointi monta sataa euroa, kenenpä puhelin ei olisi täynnä sovelluksia, joita joka virasto nykyään käyttää, jotka hidastuttavat tai pätkivät

- sairaalan järjestelmän pitää olla kunnossa ja pätkimätön, jos se pätkäisee puhelun kestäessä täytyy aloittaa koko proseduuri alusta

3) 112

- haastattelija kyselee (mikä koulutus?) puhelimessa ensin ja tekee alustavan diagnoosin ja arvion miten nopeasti apua tarvitaan, ensin kysytään onko koronaoireita, onko koronasta ahdistunut, jos asuu tai sattuu olemaan yksin

4) Ambulanssin ensihoitajat  

 

arvioivat ensin, periaatteessa ovat yhteydessa tai on mahdollisuus yhteyteen sairaalan kanssa, mikäli kykenee kävelemään, pitäisi mennä omalla autolla tai taksilla

- mikäli ambulanssihenkilökunta antaa väärän arvion diagnoosista ensin viivästys taas tunteja esim. 12 tuntia

5) Sairaalan ensiapu

 

- vastaanottava sairaanhoitaja saattaa käännyttää ovella, mikäli hänen mielestään kuuluu terveyskeskukseen normaaliaikana hoidettavaksi, esim. lääkitykset pitäisi hoitaa muualla, eikä päivystyksessä

6) Vastaanottava lääkäri

 

Tämän pitää nopeasti kyetä muododstamaan käsitys potilaan oleellisesta ongelmasta ja ensi hätään tarvittavista laboratoriokokeista, mikä monisairaiden ja paljon lääkkeitä saaneiden osalta on hankalaa ja osin hakuammuntaa, varsinkin vanhukset lienevät ongelma, usein vastaanottavat lääkärit ovat nuoria vastavalmistuneita lääkäreitä joilla on energiaa olla etulinjassa ja vasta keräämässä aineistoa diagnostisen silmänsä kehittämiseen

7) Varsinaiseen hoitoon pääsy

 

- tässä vaiheessa on jo voiton puolella, sillä moniammatillinen korkeatasoinen lähestyminen ongelmiin on mahdollista, tosin yhdellä päivystäjällä saattaa olla parikymmentä erittäin monimutkaista tapausta koko ajan silmän alla, ja jo eri sairauksien ja lääkitysten kirjo on valtaisa, vaikka kokenut kliininen silmä kykenisikin erottamaan olennaisen 

- tässä tekoälystä AI olisi apua, mikäli se olisi hyvin ohjelmoitu

 

 

Jälkihoito

8) jälkihoito

 

- sairaalasta kirjauksen jälkeen on omillaan, sillä mistä löytyisi lääkäri, joka ottaisi nyt hoidosta vastuun?

- terveyskeskukseen pääsee kuukauden kaksi jonottamalla, työterveyteen nopeammin, mutta välitöntä seurantaa ei ole ja olet sairaalan usein ylimalkaisten ohjeiden varassa

- asiaa pallotellaan eri lääkäreiden välillä ja ohjeet, kuten lääkitysmääräykset voivat olla ristiriitaisia, kuka ottaa ristiriitaisista neuvoista vastuun toteutukseen, kenellä lääkäreistä on aikaa ottaa kunnon anamneesi (haastattelu), ei sillä ainakaan, jolla on 15 min tai 30 min aika varattuna, josta usein ollaan myöhässä - ei kukaan pysty lukemaan potilaspapereita saati kuuntelemaan potilasta riittävästi tuossa ajassa, joten vaarana on, että potilas palaa jälleen lähtöruutuun 1 

- resursointi perusterveydenhuoltoon pitäisi olla mittava, jotta tämä onnistuisi

Loppupäätelmä: Suomessa on vuonna 2021 lottopeliä selviääkö hiemankaan rutiinin ulkopuolella olevan vaivan selvittelystä ja hoidosta hengissä ja varsinkin tilanne on hankala, mikäli mitään lääketieteellistä tietämystä ei potilaalla itsellään tai läheisillä ole. On sen varassa otetaanko anamneesi kunnolla ja otetaanko se todesta. Jos tilanne ei selviä on erilaisia romukoppadiagnooseja, jotka saattavat viedä perikatoon estäessään lopulta oikean hoidon löytymistä, usein psyykkisiä tai muuten "helppoja"ja perusteluiltaan hämäräksi jääviä diagnooseja tai potilasta pidetään muuten vain niskoittelevana tai hankalana. 

 

Perusterveydenhuolto on ahdingossa. Sinne se on supistuksilla ajettu. Digiuudistuksia on hiottu jo vuosia, hiekkaa on edelleen rattaissa. SOTE on luomassa kahden kerroksen järjestelmälle sinetin, koska julkisen sektorin säästötavoite on edelleen hallitusohjelmassa ja puolueohjelmissa, vaikka nollia on pudotettu pois. Sipilän aikainen malli on edelleen voimissaan.

Lähteet:

Jäntti, Mari. 2021. “Heli Tuikka Koki, Etteivät Lääkärit Ottaneet Kovia Kipuja Todesta – Kymmenien Lääkärireissujen Jälkeen Häneltä Löytyi Laajalle Levinnyt Suolistosyöpä.” YLE uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11874545.

 

MIKSI ROKOTTEITA EI SAADA? Why we don't get vaccines in time?

 

 

Miksi rokotteita ei saada koko maailman väestölle, vaikka kapasiteettia niiden valmistamiseen olisi?

- miksi valtio ei tee suomalaisrokotetta?

There is enough capacity to make vaccines for global population to be vaccinated within a year.  This would stop new virus mutants emerging. Why this possibility to overcome pandemics will be lost?

 

 

 

 

 

 

 

Johdanto

Olemme taistelleet SARS-2 CoVid-19:n, eli koronavirusinfektion kanssa jo yli vuoden. Ihmishenkiä on menetetty viruksen aiheuttamaan sairauteen ja sen takia supistuneen terveydenhuollon kapasiteetin takia hoitamattomiksi jääneiden muiden sairauksien vuoksi. Talous ja sosiaalinen elämä ovat muuttuneet. Matkustus rajojen yli on lähes lakannut ja monin paikoin on jouduttu turvautumaan ulkonaliikkumiskieltoihin viruksen leviämisen estämiseksi. Tämä on ollut tarpeen, koska virus leviää eksponentiaalisesti. 

 

Eksponentiaalinen kasvu on tyypillisesti sellainen ilmiö, ettei ihminen sitä luonnostaan arkijärjellä kykene ymmärtämään, jolloin sosiaalisten kontaktien rajoittamisen tärkeyttä ei myöskään ymmärretä. Tätä ilmiötä on vastuuttomasti poliittisesti käytetty hyväksi.

 

 

 

SARS-1 epidemiasta lähtien tieteellinen tutkimus on kyennyt selvittämään nyt toteutetun rokotekehityksen pääpiirteet. Ne olivat nyt valmiina sovellettaviksi. Professori Sakselan mukaan hän työryhmineen luonnosteli oman suomalaisrokotteensa yhdessä iltapäivässä. Julkisrahotteinen tutkimus ja vapaasti julkistettava, kaikkien saatavilla oleva tieto on mahdollistanut tämän globaalisti (Saksela 2020, ohjelmassa Tiedekulma Live). He eivät vaatineet mitään patentteja, suomalaisrokote olisi ollut rokotteiden "Linux", vertautuen suomalaiseen vapaan koodin tietokoneiden käyttöjärjestelmään, jota käytetään  suurimmassa osassa maailman tietolaitteista (Kaila 2021, Hyppönen 2021).

 

Tämä tieto on kaupallistettu antamalla rokotteiden valmistus isoille lääkeyrityksille. Huomattavaa on, että lääkeyritysten omat lääkkeiden kehittelytyöhön tekemät investoinnit ovat jopa pienempää luokkaa kuin niiden mainostamiseen käyttämät varat (Swanson 2015).

 

 Vuoden 1995 jälkeen patentti- ja copyrightjärjestelmä eli immateriaalioikeudet ovat siirtyneet hallinnoitaviksi maailman kauppajärjestön WTO:n yhteyteen ja mm. patenttien määrät ovat siitä pitäen huomattavasti lisääntyneet ja niillä rahastaminen on taloudellisesti koko ajan muuttunut merkittävämmäksi tekijäksi maailman talousjärjestelmässä.  Operationaalista instituutiota kutsutaan nimellä WIPO (World Intellectual Property Organisation) ja järjestön pääkonttori sijaitsee Genevessä, sopimusjärjestelmän nimi on TRIPS (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Patenteista käydään myös suurimittaista kauppaa. Kaikkien WTO:n jäsenmaiden tulee ratifioida TRIPS sopimusjärjestelmä (Standing 2017).

Lääkkeille, kuten rokotteille myönnetään patenttioikeudet 20 vuodeksi, jotka voi helposti lisätä 40 vuodeksi. Suurimpia immateriaalioikeuksien omistajia ovat USA, Japani, EU ja Kiina. Kiinan tavoitteena on nousta suurimmaksi immateriaalioikeuksien haltijaksi (Standing 2017).

 

WTO:ssa Intia ja Etelä-Afrikka ovat ehdottaneet vuoden 2021 alkupuolella immatriaalioikeuksista luopumista koronarokotteiden osalta väliaikaisesti, jotta rokote saataisiin vuodessa koko maailman väestölle. Kapasiteettia valmistukseen on olemassa riittävästi. Kun asiasta on äänestetty, immateriaalioikeuksia eniten omaavat ovat kaataneet esityksen maaliskuussa 2021 jo 8 kertaa (Prabhala, 2021).

 

Miksi emme saa rokotteita tai miksi suomalaisrokotteen loppukehitystyötä ei tueta, johtuu ilmeisimmin TRIPS säännöistä, joita totellaan orjallisesti. Vapaakaupasta ei TRIPS säännöistä johtuen voi puhua (Standing, 2021).

 

Suomen tulisi EU:ssa YK:ssa ja WTO:ssa pyrkiä tukemaan TRIPS säännöistä ainakin väliaikaisesti luopumista, jotta saataisiin pandemia kuriin, Pohjoismaista ainoastaan Norja tukee vuoden 2021 marraskuussa esitystä.

 

Ei pidä mennä bisnespolitiikka edellä, eikä nöyristellä.

 

Miksi suomalaisrokotetta ei sitten tehdä edes osuuskuntapohjalta? Itse ainakin ostaisin heti osuuden. 

Instituutioiden "mutaatio" 1970-luvulta alkaen

Instituutioilla tarkoitan tässä Bretton Woodsissa 1944 luotua järjestelmää. Tähän kuuluvat Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankki (WB) ja 1994 GATT-vapaakauppaorganisaatiosta muodostettu Maailman kauppajärjestö (WTO).

 

Nämä instituutiot auttoivat toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa ja Japania nousemaan raunioista, osana Yhdysvaltain ulkopoliittista suunittelua ns. Grand Areaa. Ne myös osaltaan sääntelyllään takasivat jatkuvan ja pankkikriisittömän taloudellisen kasvun, joka vielä teollisuusmaissa jakautui melko tasaisesti eri väestöryhmille. Talouskasvu (BKT/henkeä kohden) 1955-1980 on ollut noin 2,6% vuodessa.

 

1970-luvulta lähtien Bretton-Woods instituutiot on muunnettu ns. uusliberaalin projektin toteuttamiseen ja halutun globalisaation ohjailuun. Talouskasvu on aikaisempaan verrattuna puolittunut: periodina 1980-2016 noin 1,4%:iin vuodessa (Chang). 

 

 Väitteet siitä, että talouskasvun mahdollistamiseksi pitää säästää,  lähinnä sosiaalimenoista tai julkisista yhteisöllisesti tuotetuista palveluista tai muuttaa niitä yksityisomistuksellisiksi ei siis pidä paikkaansa todellisuutta tarkastellessa. 

 Bretton Woods -instituutioista onkin tullut talouskuripolitiikan toteuttajia erityisesti kehittyvissä maissa. Syvemmin tarkasteltuna ne ovat 1970-luvulta, valtiollisen imperialismin suurelta osin purkauduttua, mahdollistaneet kansainvälisten suuryritysten ja lainoituksen kautta toteutetun siirtomaaimperialismin. Ulkomaisessa tai kasvottomassa omistuksessa on ongelmia, joita nykyään ei oteta esiin julkiseen keskusteluun tai myönnetä. 

 

WTO siis nyt pitää avaimia, joilla rokotepatentit saataisiin avattua ja rokote näin levitettyä kattavasti maailmanlaajuisesti. Rokotepatenttien avaaminen olisi positiivista globalisaatiota. Avaamatta jätäminen on talouskuripolitiikan jatkamista rokotekurilla. Muutoin harjoitetaan siirtomaapolitiikan kaltaista alistamista ja nöyryytystä ja alistetaan samalla koko maailman väestö jatkuvalle ja mahdollisesti koko ajan pahenevalle pandemialle alttiiksi (Glenza, 2021).

 

WTO:n säännöt ja ajattelu lähtevät 1980-luvun Yhdysvalloista. Vielä 1950-luvulla poliorokotteen kehittäjä Jonas Salk piti kysymystä rokotteen patentoinnista käsittämättömänä. Salkin ajattelu ei ollut muuttunut 1980-luvulle tultaessa, mutta lainsäädäntö oli muutettu bisnesorientoituneeksi ja hiv-rokotetta ja lääkityksiä kehitettiin patenttien suojissa. Niinpä varattomammilla mailla, joissa epidemia oli paha, ei ollut varaa hiv-lääkkeisiin. Moraalinen säännöstö ja lääkärin etiikka oli käännetty päälaelleen ja siirretty lainsäädäntöön lääketehtaiden lobbaamana.

Erityisesti USA:n Bayh-Dole -laki vuodelta 1980 on ohjannut kaupallistumista. Se ohjaa yliopistoissa tehtyjen keksintöjen kaupallistumista yksityisille edunsaajille, kuten lääkeyrityksille, jotka näin välttävät kehittelykustannukset. Veronmaksajalle ei siis synny hyötyä rahoittamistaan keksinnöistä, vaan syntyvä voitto jaetaan pienelle etuoikeutettujen joukolle heidän määrittämillään säännöillä. Tämä sääntö on WTO:n kautta pyritty globalisoimaan. Koska patenttien ei katsota voivan kohdistua lääkeaineisiin, vaan ainoastaan valmistusmenetelmään, on mm. Intialle syntynyt mahdollisuus valmistaa kalliitten lääkkeitten halvempia kopioita. Näin ylläolevassa videossa esiintyvä amerikkalaisrouva ostaa leukemialääkkeensä Intiasta, koska vastaavaan amerikkalaiseen hänellä ei ole varaa - lääkitys veisi koko perheen taloudelliseen perikatoon. 

Rokotteiden osalta yksityistämispaine tulee mm. Gavi-allianssin taholta (Storeng 2014). Bill Gatesin osuus tämän ideoinnissa ja taloudellisessa tukemisessa on huomattava, myös useat valtiot, kuten Suomi tukevat tätä taloudellisesti. Osin tämä on toiminut, osin subventoinut amerikkalaisia jättifirmoja, kuten Pfizeria. Gates on filantrooppi, mutta amerikkalaiseen tyyliin vaatii filantropialta tuottoja. Gavi-järjestelmä ilmeisesti suurelta osin selittää miksi Oxfordin yliopiston (Washington Post live 2021) ja suomalaistutkijoiden rokotekeksinnöt pitää patentoida ja privatisoida. Gavin strategisena päämääränä on vuodesta 2011 alkaen ollut "markkinoiden muotoilu" eli uusliberaalin agendan tuominen terveydenhuoltoon. Gates on myös osa Wall Street -koneistoa. Gavin hallintoneuvoston puheenjohtajana on tammikuusta 2021 toiminut entinen Portugalin pääministeri ja EU:n komission presidentti (2004-2014) José Manuel Barroso, jolla on myös sivuvirka pankkiiriliike Goldman Sachsissa (Washington Post live 2021) eli Wall Streetin ytimessä.

Wall Street ja EU vastustavat patenttien poistamista edes määräajaksi

 

Kaikesta valtion sääntelystä "vapaan" markkinatalouden ajatushautomo ja lobbauslaitos Cato-instituutti ei hyväksy sosiaalisten oikeuksien käsitettä rokotteiden suhteen, ne eivät sen mukaan saa olla ihmisoikeus, mitä mm. YK esittää (Bacchus, 2020). Kun markkinat eli käytännössä isot lääkefirmat, joiden vuosibudjetti saattaa olla Suomen vuotuisen bruttokansantuotteen luokkaa, määräävät monopolistisesti hinnat, ei kaikilla maailman valtioilla ole mahdollista kansalaisilleen rokotteita tai lääkkeitä ostaa, vaikka niin haluaisivatkin tehdä. Puhumattakaan yksityisten kansalaisten mahdollisuuksista, näistä monet sinnittelevät alle dollarin päivätuloilla. 

 

"Vapaus" on lainausmerkeissä, koska nykyisessä markkinatalouden muodossa määräysvalta on monikansallisilla firmoilla, jotka näin toteuttavat tiukkaa suunnitelmataloutta, mistä Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen mm. Fukuyama väitti päästyn eroon. Yhteiskunnan kannalta tämä on taloudellista osaoptimointia ja demokratialle ongelmallista. Vallanjako ei yhteiskunnassa toimi tarkoituksenmukaisesti. Taloudellinen osaoptimointi johtaa pandemian oloissa vaaralliseen tilanteeseen kasvavan infektioriskin ja yhteiskunnallisen koherenssin samanaikaisen heikentymisen kautta (esim. rokotemellakat).

 

Marraskuussa 2020 The Wall Street Journalin arvovaltainen toimitusneuvosto otti kantaa rokotepatenttien puolesta (The Editorial Board, 2020). Näin Yhdysvaltain kanta on kaksijakoinen: presidentti Bidenin hallinto on virallisen kannan mukaan patenttien määräaikaisen poiston kannalla (Beckett 2021, Bosley 2021), Wall Street on vastaan. Bidenin hallituksesta suurin osa on Wall Streetin vaikuttajia, sijoitusyhtiö Black Rockista ja pankkiiriliike Goldman Sachsista, toisaalta myös senaattori Sanders on merkittävässä asemassa hallinnossa.

 

Euroopan Unioni on ollut jatkuvasti patenttien kannalla. Mielipide muuttui epäileväksi mm. Ursula von der Leyenin suulla, kun presidentti Biden oli tuonut esiin halunsa luopua patenteista määräajaksi (Wintour 2021). Unioni on kuitenkin pysynyt patenttien kannalla. EU:n käyttäytymisessä koronakriisin alussa oli myös muita ns. eurooppalaisille arvoille kyseenalaisia piirteitä, mm. Australia (BBC 2021) ja Japani olivat ostaneet rokotteita Euroopan kautta, mutta eivät niitä saaneet sovitusti, koska eurooppalaiset käyttivät ne ensisijaisesti itse. 

 

Suomi mitä ilmeisimmin seurailee eurooppalaista ajatusmallia. Suomalaiskansallisesta ajattelusta on luovuttu, Norjalla näyttää olevan enemmän liikkumavaraa ETA:ssa kuin meillä EU:ssa?

 

 Miksi rokotetta pitäisi valmistaa kaikkialla, missä siihen on mahdollisuus?

 

Patenttien avaaminen ajoissa olisi mahdollistanut rokotuksen 60%:lle maailman väestöstä jo vuonna 2022 (Goodman 2021). Tällöin yhteiskuntia sulkevien virusmutanttien synty vähitellen ehtyisi ja hidastuisi, joten pääsisimme palaamaan normaaliin kanssakäymiseen ja elämään covidin kanssa kuten influenssan.

 

Näin nopea rokotustahti vaaditaan tutkijoiden mukaan, koska muutoin leviäminen ja uusien mutanttien kehittyminen ei sammu (Grover 2021). Yhteiskuntien sulkemistarve ei lopu.

 

Hallitukset ovat tietenkin ensisijaisesti vastuussa oman maansa kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, mikä Euroopassakin on nähty - Italia jäi pandemian alussa koko lailla omilleen-  Suomessa pitäisi tämänkaltainen itsekkyys oman historiammekin valossa ymmärtää. Unionin noudattama saksalaisjohtoinen kollektiivinen hankinta olisi liian hidasta ja epävarmaa, mikäli kyseessä olisi vielä tappavampi virus (Henley, John 2021). Suomessa on korkean teknologian maana mahdollisuus itsenäisesti kehittää rokotteet, valmistuskin on mahdollista ainakin omalle väestölle (Saksela 2021). Koska osa virustutkijoistamme on ehdotonta kansainvälistä huippua, on mahdollista, että maassamme kehitetty rokote olisi turvallisempi ja tehokkaampi kuin muut ehdokkaat. Valmistukseen pitää vain tilanteen vaatiessa päästä pikavauhtia ja teollisesti. Tämä kaikki koskee myös mahdollista bioaseuhkaa, jota yleisesti kuvaa professori Nikkari puolustusvoimien vuosikatsauksessa (Nikkari, 2021).

Kehitysmaitten kanssa kaavailtu YK:n alainen Covax-yhteistyö ei ole toiminut. Luvatuista rokotteista on toimitettu vain murto-osa (Gregory 2021). Kehitysmaaoloissa on nykyisten rokotteiden säilytys, jakelu ja rokottaminen mahdotonta toteuttaa kattavasti. Infrastruktuuria tähän ei ole. Adenovirusvektoriin liitetty nenän limakalvolle annosteltava rokote olisi parempi vaihtoehto, tässä Suomella olisi ollut etulyöntiasema, mutta hallitus ja ministeri Lintilä eivät tarttuneet tilaisuuteen (Lundell, 2021). Epäselväksi jää miksi ei. Iltasanomien artikkeli ei stä otsikostaan huolimatta avaa (Gråsten 2021). Maaliskuussa 2021 emme vielä tienneet Bidenin hallituksen kantaa.

 

Patenttien määräaikaista poistamista puoltavat

 

Mikäli kattavaa rokotepeittoa ei saada parin vuoden sisällä toteutumaan maailmanlaajuisesti, mutanttikannat ovat jatkossa hankalammin torjuttavissa (Grover 2021). On myös mahdollista, että syntyy hyvinkin tarttuva ja tappava virusmuunnos, jolloin käytettävissä oleva pelastautumisen aikaikkuna kapenee. Tällöin pitäisi toimia, ei pelata valta- tai rahapelejä. 

 

Patenttien määräaikaista poistamista on lobannut mm. lääkärit ilman rajoja  -järjestö (Christou, 2021 - päivittyvä sivusto), joka www-sivullaan julkaisee karttaa maailman valtioitten jakaantumisesta puolesta ja vastaan kyseistä ehdotusta koskien. Marraskuun alussa tukijoita oli 58 ja postiivisesti suhtautuvia 100 maailman valtioista. Pohjoismaista ensimmäisenä tukijoihin on liittynyt Norja marraskuun lopulla, Norjassa pohdittiin rokotteiden epäoikeudenmukaista jakautumista mm. radio-ohjelmassa huhtikuussa (Myrtveit 2021). Maailman terveysjärjestö WHO on samalla kannalla pääjohtajansa suulla (Ghebrejesus 2021). Oxfam-järjestö kuuluu myös tähän joukkoon (Oxfam 2021). Talousoppineista mm. Yayati Gosh, Joseph Stiglitz, Rohinton Medhora, Michael Spence ja Rob Johnson ottavat laajemmin kantaa pandemian aiheuttamaan rokote- ja taloudelliseen eriarvoistumiseen ja velkaan, jonka käsittely tulevaisuudessa on kriisistä selviämisen ydinasia (Gosh & al. 2021).

 

Lähteet: 

 

 

Bacchus, James. 2020. ”An Unnecessary Proposal: A WTO Waiver of Intellectual Property Rights for COVID-19 Vaccines”. Free Trade Bulletin (CATO Institute) (78). https://www.cato.org/free-trade-bulletin/unnecessary-proposal-wto-waiver-intellectual-property-rights-covid-19-vaccines.

Beckett, Lois , Greve, Joan E. and Aratani,Lauren. 2021. ”Biden administration backs waiving Covid vaccine patent protections – as it happened”. The Guardian. https://www.theguardian.com/us-news/live/2021/may/05/facebook-donald-trump-ban-us-politics-biden-live.

Boffy, Daniel. 2021. ”’Lack of perspective’: why Ursula von der Leyen’s EU vaccine strategy is failing”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/mar/28/jean-claude-juncker-and-dominic-cummings-unite-on-ursula-von-der-leyen-eu-stupid-vaccine-war?CMP=Share_AndroidApp_Other.

Boseley, Sarah. 2021. ”WHO chief: waive Covid vaccine patents to put world on ’war footing’”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/mar/05/covid-vaccines-who-chief-backs-patent-waiver-to-boost-production?CMP=Share_AndroidApp_Other&fbclid=IwAR0AN70XT10ZzwCfVI3a1_5msn837HC4B9q6nzNbWu1Bz0cfUGKOhY_1Ojo.

Bosley, Sarah. 2021. ”US support for Covid vaccine patent waivers puts pressure on EU and UK”. The Guardian. https://www.theguardian.com/society/2021/may/06/us-support-for-covid-vaccine-patent-waivers-puts-pressure-on-eu-and-uk?CMP=Share_AndroidApp_Other.

”Covid vaccines: Can Australia blame its woes on Europe?” 2021. BBC News. https://www.bbc.com/news/world-australia-56658501.

Dr Christos Christou, MSF International President. ”Countries Obstructing COVID-19 Patent Waiver Must Allow Negotiations to Start”. Medecins Sans Frontiers. https://www.msf.org/countries-obstructing-covid-19-patent-waiver-must-allow-negotiations.

Ghebrejesus, Tedros Abhanom. 2021. ”A ’me first’ approach to vaccination won’t defeat Covid”. The Guardian. https://www.theguardian.com/commentisfree/2021/mar/05/vaccination-covid-vaccines-rich-nations.

Glenza, Jessica. ”Coronavirus: how wealthy nations are creating a ‘vaccine apartheid’”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/mar/30/coronavirus-vaccine-distribution-global-disparity?CMP=Share_AndroidApp_Other.

Goodman, Amy. 2021. ”How Lifting Intellectual Property Restrictions Could Help World Vaccinate 60% of Population by 2022”. https://www.youtube.com/watch?v=kjKYsUUFQbo.

Gregory, Andrew. 2021. ”Only 14% of promised Covid vaccine doses reach poorest nations”. The Guardian. https://www.theguardian.com/society/2021/oct/21/only-14-of-promised-covid-vaccine-doses-reach-poorest-nations.

Grover, Natalie. 2021. ”Covid: new vaccines needed globally within a year, say scientists”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/mar/30/new-covid-vaccines-needed-within-year-say-scientists.

Gråsten, Hanna. 2021. ”Tämän takia suomalainen koronarokote ei saa suoraa valtiontukea”. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3181d8ce-19ce-4d41-a214-5bab78e292a9.

Henley, John. 2021. ”EU leaders begin to feel heat over slow Covid vaccine rollout”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/feb/03/eu-leaders-begin-feel-heat-slow-covid-vaccine-rollout.

Hyppönen, Mikko. 2021. Internet.

Kaila, Ilari ja Mäkinen, Joona-Hermanni. 2021. ”Finland Had a Patent-Free COVID-19 Vaccine Nine Months Ago — But Still Went With Big Pharma”. Jagobin, Magazine. https://jacobinmag.com/2021/02/finland-vaccine-covid-patent-ip?fbclid=IwAR3I8YnMaHb676Opkyrkp1K0bL4flNWu6GjyHnInM6__5cFUNUFqupw287I.

Kalle Saksela/Suomalainen koronarokote. 2021. Helsinki. https://www.youtube.com/watch?v=qnYSGma1Tm4.

Karliczek, Anja. 2021. ”Nach der Pandemie : Eine Arznei-Agentur gründen statt Patente opfern”. Frankfurter Allgemeine Zeitung. https://www.faz.net/aktuell/wissen/eine-eigene-arznei-agentur-gruenden-statt-patente-opfern-17335953.html.

Koski, Kuutti. 2021. ”Pääkirjoitus. Valtioiden välinen rokote-eriarvoisuus maksaa ihmishenkiä ja rahaa - vaikka omat kansalaisetkin olisi rokotettu”. Kehityslehti 2021(1). https://kehityslehti.fi/Jutut/11688/.

Lundell, Tiina. 2021a. ”Suomalaisen koronarokotteen kehitys vaarantui – hanke on jäämässä ilman toivomaansa avustusta Business Finlandilta”. YLE uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11830048.

———. 2021b. ”Suomalaisen koronarokotteen kehitys vaarantui – hanke on jäämässä ilman toivomaansa avustusta Business Finlandilta”. https://yle.fi/uutiset/3-11919634.

Mi­ten ro­kot­teet toi­mi­vat? 2021. Helsinki. https://www.youtube.com/watch?v=pz78-CjmYMg&t=0s.

Myrtveit, Aase Cathrine. 2021. ”Pandemipanelet: Den urettferdige vaksinen”. https://radio.nrk.no/podkast/verdiboersen/l_b8300755-ca7b-474c-b007-55ca7b674c0a.

Nikkari, Simo. 2021. Maailmanlaajuinen terveys-turvallisuusohjelma ja varautuminen biologisiin uhkiin. Puolustusvoimat. https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2815786/PVTUTKL+Puolustustutkimuksen+vuosikirja+2021.pdf/69d01453-da0f-2cb4-653b-72e7c99251f9/PVTUTKL+Puolustustutkimuksen+vuosikirja+2021.pdf?t=1618470157472.

Oinonen, Tarja tuottaja. 2021. ”Lääketeollisuuden valta ja koronarokotteet”. Ykkösaamu. https://areena.yle.fi/audio/1-50701928.

Oxfam. 2021. ”Oxfam response to WTO TRIPS waiver for COVID-19 vaccines being blocked again by rich countries - a massive missed opportunity to speed up and scale up the production of lifesaving vaccines worldwide”. Relief web. https://reliefweb.int/report/world/oxfam-response-wto-trips-waiver-covid-19-vaccines-being-blocked-again-rich-countries.

Paavola, Juho. 2021. ”Rokotepatentit vaarantavat pandemian torjunnan. Monet köyhät maat saavat odottaa koronarokotetta pitkään”. Kehityslehti 2021(1). https://kehityslehti.fi/Jutut/11627/.

Parviala, Antti; Kuukkanen, Tatu. 2021. ”Suomalaisen koronarokotteen kohtalon hetket käsillä: Rahoitus saatava parissa viikossa, muuten ’juna on mennyt’”. YLE uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11830048.

Piketty, Thomas. 2019. Pääoma 2000-luvulla. Into.

Prabhala Achal,  Jayadev Arjun and Baker Dean. 2020. ”Want Vaccines Fast? Suspend Intellectual Property Rights”. The New York Times. https://www.nytimes.com/2020/12/07/opinion/covid-vaccines-patents.html.

Roy, Arundhati. 2021. ”We are witnessing a crime against humanity’: Arundhati Roy on India’s Covid catastrophe”. The Guardian. https://www.theguardian.com/news/2021/apr/28/crime-against-humanity-arundhati-roy-india-covid-catastrophe?CMP=Share_AndroidApp_Other.

Spence, Michael, Ghosh, Jayati, Medhora, Rohinton P., ja Stiglitz, Joseph. The Pandemic and the Economic Crisis: A Global Agenda for Urgent Action. Commission on Global Economic Transformation. https://www.ineteconomics.org/research/research-papers/the-pandemic-and-the-economic-crisis-a-global-agenda-for-urgent-action.

Standing, Guy. 2017. The Corruption of Capitalism: Why Rentiers Thrive and Work Does Not Pay. Paperback edition. London: Biteback Publishing.

Standing Guy. 2021. Corruption of Capitalism: Why Rentiers Thrive and Work Does Not Pay. S.l.: Biteback Publishing.

Storeng, Katerini T. 2014. ”The GAVI Alliance and the ‘Gates approach’ to health system strengthening”. Global Public Health. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4166931/.

Swanson, Ana. 2015. ”Big pharmaceutical companies are spending far more on marketing than research”. The Washington Post. https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2015/02/11/big-pharmaceutical-companies-are-spending-far-more-on-marketing-than-research/.

The Editorial Board. 2021. ”A Global Covid Vaccine Heist India and South Africa want the WTO to vitiate private U.S. patents.” Wall Street Journal. https://www.wsj.com/articles/a-global-covid-vaccine-heist-11605829343.

The Wahington Post. 2021a. ”Coronavirus: Global Vaccine Equity with José Manuel Barroso”. The Washington Post live. https://www.washingtonpost.com/washington-post-live/2021/12/01/coronavirus-global-vaccine-equity-with-jos-manuel-barroso/.

———. 2021b. ”Melinda Gates on whether Oxford should’ve allowed their vaccine to be open sourced”. The Washington Post live. https://www.washingtonpost.com/video/washington-post-live/wplive/melinda-gates-on-whether-oxford-shouldve-allowed-their-vaccine-to-be-open-sourced/2021/01/27/7475d269-1ae8-4d7b-8cd6-66476dd8f538_video.html.

Wikipedia. ”Bayh–Dole Act”. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bayh%E2%80%93Dole_Act.

———. ”Crony Capitalism”. https://en.wikipedia.org/wiki/Crony_capitalism.

———. ”Crony Capitalism Index”. https://en.wikipedia.org/wiki/Crony-capitalism_index.

———. ”GAVI”. https://en.m.wikipedia.org/wiki/GAVI.

———. ”Kansainvälinen valuuttarahasto”. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_valuuttarahasto.

———. ”Maailman kauppajärjestö”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_kauppaj%C3%A4rjest%C3%B6.

———. ”Maailmanpankki”. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanpankki.

———. ”Rentier Capitalism”. https://en.wikipedia.org/wiki/Rentier_capitalism.

———. ”TRIPS”. https://fi.wikipedia.org/wiki/TRIPS.

Wintour, Patrick. 2021. ”EU ‘ready to discuss’ waiver on Covid vaccine patents”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/may/06/eu-ready-to-discuss-waiver-on-covid-vaccine-patents?CMP=Share_AndroidApp_Other.

WTO. 2021. ”Members discuss TRIPS waiver, LDC transition period and green tech role for small business”. World Trade Organization. https://www.wto.org/english/news_e/news21_e/trip_11mar21_e.htm.

 

 

KÄÄNTEINEN HYVINVOINTIVALTIO - NANNY STATE is The WELFARE MODEL we live with

 

 

KÄÄNTEINEN HYVINVOINTIVALTIO - INVERTED WELFARE STATE 

Concervative NANNY STATE IS THE WELFARE MODEL or WELFARE MYTH

we live with today also here in Nordic Countries

Tarina, joka kehystää tutkimusta, median julkaisuja elokuvista televisiosarjoihin, ja käyttämäämme arkikieltä, poliitikkojen ja eliitin puheita tai EU:n byrokratiaa on kehitetty tukemaan ja oikeuttamaan luotua myyttiä hyvinvointivaltiosta, joka suorittaa tulonsiirtoja erilaisina "välttämättömyyksinä" tai moraalisina hahmotelmina niiltä, joilla on vähän tai ei mitään niille, jotka elävät yltäkylläisyydessä ja lopulta keskittää vallan ja omaisuusmassat sille tai niille harvoille, joilla on eniten.

 

 

Nanny State -käsite on lainaus yhdysvaltalaistutkija Dean Bakerilta (Baker, 2006).

 

 

Itsenäisellä kansallisvaltiolla, joka toimii ståhlbergiläisen oikeusvaltiokäsityksen mukaan on mahdollisuus muuttaa tätä korruptiota suosivaa hallintomallia. Globalisaation ja eurooppalaisen integraation toteutus on muotoiltu käänteisen hyvinvointivaltiomallin käsittein, suosimaan ylikansallisia korporaatioita ja pankkeja kansalaisten kustannuksella.

lähteet

 

Baker, Dean. 2011. The Conservative Nanny State: How the Wealthy Use the Government to Stay Rich and Get Richer. Washington, DC: Center for Economic and Policy Research.

 

 

 

VIRON PÄÄMINISTERI VIERAILEE

Kas, kummaa Viro on saanut naispääministerin. Eipä kauaakaan sitä kun maan sisäministeri arvosteli Suomen Sanna Marinia kaupan kassaksi, joka oli valittu maan johtoon. Tästä taisi maisteri, pääministeri Marinille lopulta olla enemmän hyötyä kuin haittaa. Hän on yhtä paljon kaupan kassa kuin juristi Lauri Ihalainen on ollut kirvesmies, minkä ammatikseen vaaleissa on ilmoittanut. Virolainen chauvinistiministeri sai sittemmin potkut.

Virossa sen sijaan ei suoraan kaupan kassalta ponnahdeta pääministeriksi. Kaja Kallas on vankkaa virolaista eliittiä. Asianajaja, entinen EU-parlamentaarikko, jonka isä Siim on toiminut pääministerinä, keskuspankin johtajana ja EU:n korruptiosta vastaavana komissaarina. Neuvostoajalla tämä korkki-Siim kuului jo eliittiin. 1990 oli aika kääntää takkia ja erota kommunistipuolueesta. Korruptiosyytteiden ja hämäräkauppojen takia politiikan takariviin siirtynyt Siim Kallas voi nyt sitten juhlia tyttären menestystä.

Suvussa siirtyvät virat ja vallanpitäjästä riippumattomat eliitin edustajat ovat joka tapauksessa mielenkiintoisia tyyppejä. Saksassa moni natsiajan virkamies tai lääkäri sai asemansa takaisin sodan jälkeen niin lännessä kuin idässä. Molotov siirrettiin Hrutsevin aikana Mongoliaan suurlähettilääksi ja eli yli 90-vuotiaaksi. Sen sijaan entinen KGB-päällikkö Berija ammuttiin. Suomesta muistuu mieleen ihan hyvällä Kustaa Mauri Armfelt, Tarvasjoella syntynyt aatelisherra, joka joustavasti siirtyi Ruotsin hovista Venäjän hoviin. Tämäpä edisti Suomen asemaa ja pohjusti hataraa itsenäisyysaatettamme Venäjällä. Kekkonen vaihtoi nimellisesti puolta 1944 tai -45. Monesta taistolaisesta on tullut harras uusliberalismin kannattaja, kun on huomannut, että näin saadaan vanhempien perintö talteen, Pareto-prinsiippiä on opiskeltu.

Kaikkea hyvää Virolle jatkossakin.

BERNIE SANDERS senaatin budjettikomitean puheenjohtajaksi

 

BERNIE SANDERS senaatin budjettikomitean puheenjohtajaksi USA:ssa

20.1.2021

 

 

VUOSI 2021

Vuosi  2021.  New Year has begun.

The Year begins with democracy in danger. And this is not something that was in shadows in December. It was predictable.

Vuosi 2021 alkoi dramaattisissa merkeissä. Eikä sattumalta. Allaolevassa haastattelussa joulukuulta 2020 käy ilmi, että tietoa oli. Sitä ikäänkuin leijui ilmassa ennen 6.1. masinoitua vallankaappausyritystä. Vielä kymmenen päivää epävarmuudessa Yhdysvaltain hallinnon käyttäytymisestä.

 

Euroopan tilaa voidaan pohtia Kreikasta käsin. Austerity eli ordoliberalismi on EU:ta vainoava oppi.

The Illusion of Globalization and the Virus is Deadly Combination

 

 

The Illusion of Globalization and the Virus

  

Globalisaation harha ja virus

tappava ja kallis yhdistelmä

Suomalainen poliitikko ja talousoppinut Juhana Vartiainen kommentoi tuoreeltaan blogissaan Suomessa v. 2016 pistäytyneen brittiläisen Cambridge-yliopiston professorin Ha Joon Changin talousnäkemyksiä (Vartiainen 2016).

  Vartiaisen mukaan "Ha-Joon korosti kolmea asiaa:

1. Onnistunut talouskasvu on usein edellyttänyt valtiollista ohjausta ja julkisia investointeja sekä aktiivista teollisuuspolitiikkaa jolla on tietoisesti luotu menestyviä teollisuudenaloja.
2. Pohjoismaiset sosiaalipoliittiset turvaverkot ovat välttämätön osa kasvupolitiikkaa, koska ne tekevät rakennemuutoksesta yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Kun myös rakennemuutoksen häviäjille taataan siedettävä elintaso sosiaaliturvan avulla, tekninen edistys ja siihen liittyvä vanhojen elinkeinojen katoaminen ei kohtaa ylipääsemätöntä poliittista vastustusta.
3. Rikas maailma on juuttunut heikkoon kasvuun ja työllisyyteen, koska finanssipolitiikassa on omaksuttu fiskaalikuri (“austerity”) ja unohdettu Keynesin viisaudet finanssipoliittisesta elvytyksestä."

 Vartiainen väitti olevansa Changin kanssa samaa mieltä kohdasta 2, mutta kritisoi kohtia 1 ja 3. Käsitykseni mukaan myös pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota Vartiainen - kuten lähes jokainen, jolta Suomessa kysyt, ehkä Jari Ehrnroothia lukkunottamatta - sanoo kannattavansa, on pikku hiljaa kääntynyt tarjoamasta turvaverkkoa kattavasti kansalaisilleen, mutta tarjoaakin sen erilaisille sijoitusinstrumenteille ja liike-elämän suuremmille toimijoille. Osa vanhoista instituutioista on jäljellä, suuri osa vesitetty tai alistettu uusliberaalille projektille. Valtion, kunnan ja KELA:n tehtävien siirtäminen yksityisille toimijoille demokratian ulottumattomiin on ollut käynnissä 1990-luvulta alkaen. Siksi Vartiaisen on helppo yhtyä turvaverkko-teesiin.

Terveydenhuollon uudistus on iso osa suomalaista hyvinvointivaltiota (kansalaisten turvaverkkoa) ja keskeisesti SOTE:ssa pitäisi huoltovarmuus pitää mielessä. KELA on ollut Suomelle ominainen järjestelmä. Verorahotteisen KELA:n yleisen sairausvakuutuksen purkaminen ja korvaaminen omasta tilipusssista maksettavilla yksityisvakuutuksilla on vähentänyt ja vähentää keskiluokan ja varattomampien valinnanvapautta ja rapauttaa universaalia hyvinvointa jakamalla sen selkeämmin kahteen: sairaat (yksityisvakuutukset hinnoitellaan sitä kalliimmiksi mitä sairaampi on) ja vähävaraiset (suuri osa keskiluokkaa kuuluu tähän) kun eivät kykene kalliita yksityisvakuutuksia hankkimaan. Näin valinnanvapaus kapeutuu, myös tuotannon pienet yksityisyritykset ovat ketjuttuneet suurille toimijoille, joilla kuten yksityisillä vakuutusyhtiöillä on kvartaalivoiton tekeminen päätavoitteena, mikä on korostetusti pandemian aikana terveydenhuollolle ongelma. Pitkäjänteinen kansanterveydellinen toiminta on tuollaisessa järjestelmässä institutionaalisesti mahdotonta. Kelakorvausten rapauttaminen näkyy selkeimmin suun terveydenhuollossa, missä hammashoidon korvaavuutta on pidetty 1980-luvun tasolla. Tätä kehitystä myös Sipilän keskusta avitti, vaikka KELA perinteisesti on kuulunut keskustapuolueen hallitsemaan alueeseen. Kaikenmaailman palvelusetelit ja muut maksuviritysasetelmat ovat yrityksiä lisätä yksityistettyyn järjestelmään siirtymisen hyväksyttävyyttä sen alkutaipaleella.

Pandemiassa pärjäävät keskitetyt universaalit terveydenhuollon järjestelmät paremmin kuin pirstotut. Ennakkoon varautuminen on myös investointi, joka säästää rahaa ja ihmishenkiä. Se on pelkän liikevoiton tavoittelulle vastakkainen päämäärä.

Iso ongelma Suomessa työvoiman eli työntekijöiden osalta on koko ajan pienemmäksi kuristettu tai sitten tyhjiötoimintana (työpaikkoja ei ole vaikka kuinka kurssittaisit) toteutettu pakkopulla työvoimapolitiikka, kolmikannasta luopuminen ja paikallisen sopimisen lisäämispyrkimys sekä pyrkimys yksittäisten työntekijöiden atomisoimiseksi yrittäjiksi, jolloin nämä jäävät kokonaan ilman yhteiskunnan vielä tarjoamaa tukiverkkoa ja joutuvat suojattomaan neuvotteluasemaan suhteessa työnantajapuoleen. Lisäksi toimimaton tai olematon asuntopolitiikka omistusasumisineen ja siihen kytkeytyvä bisnesvetoinen maankäyttö on omiaan jäykistämään suomalaisia työmarkkinoita.

Suomen valtionyritykset ja aktiivinen teollisuuspolitiikka on ollut Suomen itsenäisyyden, taloudellisen menestyksen ja kriisitilanteitten huoltovarmuuden perusta. Vartiainen pitää tätä menneen ajan ajatteluna. Eikä hän valitettavasti ole ollut ainoa. Vasemmisto hehkuttaa globaalitaloudesta, "koska se on niin kivaa" kykenemättömänä muotoilemaan järkeviä yhteisiä konkreettisia toteuttamiskelpoisia poliittisia päämääriä kansalaisten puolustamiseksi, liekö siihen haluakaan, jos itse poliitikkona tai virkamiehenä näin saa lipun ensimmäiseen luokkaan.

Suoraan Vartiaista lainaten:

 "Nykymaailman globaali teollisuus on jotain aivan muuta. Se perustuu kansainvälisiin ja globaaleihin arvoketjuihin, ja hyvin menestyvät teollisuusyritykset käyttävät hyväkseen kaikki maailmantalouden tarjoamat tuotantopanokset. Enää ei siis voi ajatella, että suomalainen vientiteollisuus valmistaa suomalaisista tuotantopanoksista suomalaisella työllä tuotteita, jotka viedään ulkomaille. Välituotteiden ja -palvelujen markkinat ovat myös globaalit, ja digitalisoituminen vahvistaa tätä kehitystä. Mitkä tahansa tuotantoprosessin osat voivat tulla ulkoistetuiksi ja teknologia siirtyy niiden mukana. Siksi monet eturivin tutkijat kuten Richard Baldwin ovat sitä mieltä, että teollisuuspolitiikassa ei tule pyrkiä “teollisuudenalojen” luomiseen tai tukemiseen vaan huomio on kiinnitettävä vahvojen talousalueiden ja kasvukeskusten luomiseen, infrastruktuuriin ja koulutukseen. Olen ruotsalaisten kolleegojeni kanssa pohtinut näitä ilmiöitä Ruotsin teollisuuden työmarkkinaosapuolille kirjoittamassamme tuoreessa raportissa."

  Koronavirus pudottaa oletettavasti nyt osan talousteoreetikoista, teollisuuspampuista ja poliitikoista norsunluutorneistaan ja he lakkaavat elämästä valheessa. Suuri osa tulee arvatenkin jäämään sinne ainakin talven yli, lisäksi tulemme kuulemaan koko ajan jokaisesta tiedotusvälineestä paljon trumpismeja ja voivottelua pörssikursseista ja BKT:n laskusta. Mediassa pyritään myös pitämään yllä käsitystä, että valtiontaloutta hoidetaan kuin kotitaloutta (vaikka selvästikin valtio on ikuinen ja kuolema korjaa jokaisen ihmisparan 120 vuoden aikana) ja että ylipäätään ihmiset ovat olemassa vain taloutta varten. Vakaan mielipiteeni mukaan talous ei saa olla itseisarvo, vaan on keino ja väline ihmisten ihmisarvoisen elämän ylläpitämiseen.

 Vartiaisen kaltaisten talousteoreetikoiden neoklassinen fantasiamaailma ja sen mukaan jo 1970-luvulta totutettu politiikka vaikeuttaa nyt koronakriisin aikaista toimintaa ja kriisistä toipumista (Keen, Steve 2020). Siitä ei millään tahdota luopua. Myös sosialidemokraattinen liike on tatcheristisessä new labour, new democrat muodossaan, omistautunut sitä jatkamaan. Vartiainen sosialidemokraattina on myös ollut tosiasia.

 Sääntelyllä kaitsettavaa taloutta, esim. suomalaista valtiollista tuotantoa tai kansalaisten pelastamista talouslamassa ensisijaisesti sijoitusomaisuuden ja osinkojen sijaan, hyviä asioita, hyvää sosialismia, kutsutaan nykyään usein mediassa tarkoituksellisen pilkallisesti "sosialismiksi" ja vedetään sitten Pohjois-Korea otsikoihin. Pohjois-Koreahan ei ole sosialistinen valtio, sillä siellä työläiset eivät omista tuotantolaitoksia tai heillä ole ylipäänsä mitään sananvaltaa mihinkään. Pohjois-Korea on lähinnä feodalistinen monarkia, jossa keisaria kutsutaan puoluejohtajaksi. Pohjois-Korealla kehystetään usein uutisointia talouden ratkaisuja tehtäessä, kuten nyt koronakriisissä.

Kansainväliset tuotantoketjut katkeavat erilaisten kriisen yhteydessä. Virus, erilaiset sotilaalliset selkkaukset tai isojen valtioiden ennalta arvaamaton päätöksenteko voi ne katkoa. Suomi on kriisissä saari ja jää helposti yksin. Silloin eivät juhlapuheet auta. Tämä viisaus on ollut unohduksissa.

 

Erityisen herkkä ala on digitalisointi. Jokaisessa digilaitteessa tarvittavia mikrosiruja valmistaa maailmassa eniten Taiwanilainen tehdas, TSMC, josta ollaan länsimaissa hyvin riippuvaisia. Digitalisaatiota ajetaan koko yhteiskuntaan kuin käärmettä pyssyyn keskustelematta kyseisestä aiheesta lainkaan. Demokratia lymyää, mutta myös terve maalaisjärki (Davidson and Farrer, 2021).

Koska finanssitaloudesta on 1970-luvun lopulta asti tullut rahaa ja varallisuutta alhaalta ylös siirtävä tulonjakokone ja maailmanlaajuisesti pelisääntöjä muovaavat vahvimmat, joita tulonjakokone hyödyttää, näyttää maailmantalouden nykytila markkinataloushöpinöistä huolimatta lähinnä pankkijohtoiselta Stalinismilta.

Suomestakin on myyty tai lakkautettu iso joukko tehtaita, jotka tekivät positiivista tulosta ennen lakkauttamistaan. Lakkauttamiselle ei siis ole ollut muuta syytä kuin osakkeenomistajien suosiminen lyhyellä tähtäimellä ja yrityksen johdon erilaiset myyntiä suosivat optiojärjestelyt. Työntekijät ja huoltovarmuus tai kansallinen etu ovat tässä pelissä häviäjiä. Tämä kuvastaa yhteiskunnan nykyisiä voimasuhteita.

Mikäli Suomessa olisi v. 2020 entisen Kemiran suojavälinetuotanto, olisi se koronatilanteessa kultakaivos ja yksi huoltovarmuuden pilareista. Samoin Kemiran lannoitetuotannon ja fosfaattikaivoksen myynti ovat tehneet Suomen maataloudesta kannattamattomampaa ja ruuantuotanto muutenkin on pyritty tekemään ulkomaista riippuvaiseksi, joten huoltovarmuutta ei ole tässäkään ajateltu.

Puhumattakaan työntekijöistä, tai tuotantoketjuista, joiden vuosia karttunut tietotaito on voimavara, jota ei hetken innovaatioilla saada aikaan.

Todellinen talous eli reaalitalous on selkeästi ollut globaalisti finanssimaailman johdatuksessa. Esim Ford-autotehdas sai 2000-luvun alussa koko liikevoittonsa sijoitusyhtiöstään, eikä autojen valmistuksesta, samoin General Electric ei enää tuota mitään konkreettista, vaan operoi finanssimarkkinoilla. On ollut Suomessakin trendikästä heittäytyä finanssimarkkinapeleihin, isojen poikien mukaan. Ymmärtämättä, että näin on ennenkin kolonialisoitu heikompia maita ja maanosia (kuten aikoinaan siirtomaat Intia ja Kiina). Halveksien on puhuttu banaanitasavalloista ja itse pyritty joukkoon.

 

Tavaratuotanto on siis ahneuden sanelemana siirretty kaukoitään, lähinnä Kiinaan ja Intiaan. Ehkä olisi ollut syytä tai olisi syytä aloittaa tarkastella asiaa isommasta näkökulmasta. Näissä maissa on nyt suurimmat yhtenäiset reaalitalouden tuotantoketjut. Ja kun ne katkeavat, tai kun Intia ja Kiina markkinatalouden mukaisesti nostavat hintoja kysynnän äkkisältään noustessa olemme pulassa. Joko tavaraa ei saa tai se maksaa hirvittävän paljon.

Raha ei lopulta ole kuin paperia ja luottamuksen ilmentymä, abstraktio, vaikka seteleitä pinottaisiinkin säiliöihin. Sitä ei pankkiiri tahdo millään uskoa. Yhdysvallat tietysti viime kädessä turvaa tuotantoketjunsa ja saatavansa ydinaseellaan, mutta se ei toimi pandemian olosuhteissa, virusta ei voi hallita kuin rokottein ja eristäytymällä, ei asein. Pienillä mailla on globalisaatiossa pärjäämiseen vielä vähemmän keinoja valikoimassaan. Yksi niistä on tärkeimmän tuotannon ja tuotantoketjujen säilyttäminen kotimassa, vaikka se olisi väliin (kvartaalitaloudessa) taloudellisesti kannattamatontakin.

Mielestäni elävä Itämeri, maaseutu ja maatalous olisi yksi kvartaalitaloudellisin mittarein kannattamattomanakin ylläpidettävä kokonaisuus (Herlin, Ilkka 2017), niin mm. Norja ja Sveitsi ovat valinneet. Pientila saattaa myös olla tulevaisuuden tuotantomuoto (Smaje, Chris 2020).

Nyt Pandemia tappaa: joko suoraan, tästä saamme lukea päivittäin täydentyviä tilastoja. Viruksen pysäytyksessä tarpeellisista testausvälineistä, sairaanhoidon välineistä, sairaalapaikoista, lääkkeistä ja erityisesti suojavälineistä on pulaa. Nämä oli jätetty globaalien tuotantoketjujen varaan. Pandemia tappaa myös epäsuorasti: kun muuta toimintaa, perusterveydenhuoltoa ja leikkaustoimintaa täytyy vähentää, jää hoitamatta sairauksia, jotka muuten olisivat parannettavissa. Suomessakin sairaalajärjestelmää, julkista perusterveydenhuoltoa ja varautumista on jo pitkään purettu säästöinä. Nyt lasku lankeaa moninkertaisena. Tarttis tehdä jotain, ei ainakaan pihistellä. Mikäli seuraava pandemia tulee vasta 50- tai 100-vuoden kuluttua (todennäköisesti tiheämmin) ovat tulevat sukupolvet hyvillään, mikäli nyt ollaan kauemmas katsovia kuin omaan napaan.

Lähteet:

Davidson, Helen and Farrer, Martin. 2021. ”Chips with everything: how one Taiwanese company drives the world economy”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2021/may/19/chips-with-everything-how-one-taiwanese-company-drives-the-world-economy?fbclid=IwAR0TA52ky7f45a7WOgn84GTgPVLNsguxPn4c6boZ_r8IGnSel6akDIly6Bc.

Herlin, Ilkka. ”Vegas sommarpratare”. https://www.podparadise.com/Podcast/1126311023/Listen/1501657200/0.

Keen, Steve. 2020. ”The Coronavirus and the End of Economics”. Exploring Economics. https://www.exploring-economics.org/en/discover/coronavirus-and-the-end-of-economics/?fbclid=IwAR2O4ccYGPIvceh8WtdUYHnWBCK1hJwB5tuO_mSsQ_1481_A2YhPgkoxta4.

Smaje, Chris. 2020. A small farm future: making the case for a society built around local economies, self-provisioning, agricultural diversity, and a shared earth. White River Junction, VT: Chelsea Green Publishing.

Vartiainen, Juhana. ”Minä ja kaverini Ha-Joon Chang”. https://juhanavartiainen.fi/2016/ha-joon-chang-suomen-talouspolitiikan-kritiikki/.

The New Wave of Finlandisierung I

The New Wave of Finlandisierung  I

Suomettumisen uusi kausi I

introduction

 

Lopun alku 

 

Kekkonen

 

 

Kekkosen puolueettomuuspolitiikka sai Saksassa haukkumanimen Finlandisierung, suomettuminen (Wiki.de). Sillä tarkoitettiin monin sitein Neuvostoliiton taskussa olemista. Suomen etua edistettiin ja kylmän sodan aikana voitiin hyödyntää vaikeaa kahden liittoutuman jumiutunutta tilannetta kuitenkin melko onnistuneesti.

Kekkosen jälkeen suhteet länteen avattiin ennennäkemättömällä avoimuudella, kun Venäjän hetkellinen heikkous siihen antoi tilaa.

Vauhdissa unohtui ja on unohtunut suomalaiskansallinen etu. Tämä uusi suomettumisen kausi ei ole huomioinut läntisen liittouman ikäviä puolia. Yhdysvallat on luonut omaa imperiumiaan toisesta maailmansodasta lähtien - Grand Area -ideallaan (SOAS 2009) - isot EU-maat ajavat tarvittaessa omaa etuaan ja useilla niistä on kolonialistinen perinne (Wiki). 

Pohjoismaisuus oli hyvä melko tasavertaisiin suhteisiin perustuva luonnollinen ja kulttuurisesti  homogeeninen yhteys, mihin Suomi kuului ja alasajosta huolimatta osin edelleenkin on sidoksissa. Kuten tiedetään ovat näidenkin maiden väliset suhteet vaihdelleet sodista ja alistamisesta hedelmälliseen yhteistyöhön.

Kansalllisvaltio lienee sittenkin se luonnollisin yksikkö, jossa ihmisten asioita voidaan hoitaa. Suomessa tämä havaittiin monessa suhteessa menestyksellisen autonomian aikana, kun oltiin yhteydessä Venäjään osin tietysti kansallisuusaatteen muodin, mutta myös käytännöllisten asioiden hoidon kannalta. Mikäli imperiumin etu ei yhdy kansalliseen etuun yleensä vahvempi voittaa. Suomen ruotsinkielinen yläluokka ja suomenkielinen sivistyneistö ei ollut lopulta liittämässä Suomea Ruotsiinkaan, eikä edes Saksaan, mikä johdatus Suomen itsenäisyyden pelasti.

Nykyään talouden ja voimapolitiikan yhteenkietoutumista on vaikea hahmottaa. Talouden päämäärät asetetaan usein talouden voimakkaimpien toimijoiden muodostaman ehkäpä vielä ulkomaisen ns. varjohallituksen toimesta ja kansallinen politiikanteko on pyritty työntämään syrjään. Poliitikot ovat myös joukoittain antautuneet ilmiölle. Näin kolonialisoidaan tai muodostetaan entisistä kansallisvaltioista imperiumien osia. Tämä on uutta suomettumista. This is New Wave of Finlandisierung.

Oppi

 

Voisimmeko oppia jotakin? Ainakin sitoutuneet poliitikot voisivat tosiasioiden edessä vaihtaa kantaansa.


Arvostan edellä mainitusta huolimatta Suomen presidenteistä eniten Ståhlbergiä, joka ei kääntänyt takkiaan, vaan oli henkeen ja vereen laillisuusmies. Hänen henkeäänkin uhattiin monasti, eikä se muuttanut miehen linjaa. Hänessä oli selkärankaa. Taustalla Ståhlberg vaikutti Suomen politiikassa 1950-luvulle asti. Ståhlbergiläinen oikeusvaltio - perustuslakihan oli suurelta osin hänen kirjoittamansa - oli myös koko Suomen selkäranka lähes sata vuotta.

 

Suomen perustuslain luonnostelmaa, Kansallisarkisto 2019, perustuslain 100-vuotisjuhlan aikoihin. 

Suomen perustuslain luonnostelmaa, Kansallisarkisto 2019, perustuslain 100-vuotisjuhlan aikoihin. Ståhlbergin käsin kirjoittamaa luonnosta.

Kekkonen sen sijaan muutti suuntaansa ainakin ulkopolitiikassa 180-astetta, kun tarve vaati. Tästä esimerkkinä kuva Suomen Kuvalehdestä vuodelta 1942: Kekkosen ulkopolitiikan analyysiä Pekka Peitsi -nimimerkillä otsikolla "Oliko ryssän pakko 1939?" (SK 1942). Tämä olisi v. 1956 ollut ennen kuulumatonta tekstiä ja niinpä olikin arkistojen pimennossa. Poliitikko oli oppinsa saanut ja sodan jälkeen puheenparsi muuttui (YLE). Suomalaisuusaatetta Kekkonenkaan ei hylännyt. Porkkalan Neuvostoliitto luovutti Suomelle 1956, vaikka rauhansopimus olisi taannut sen vuokralaiselle vuoteen 1994. Neuvostokauppa pelasti Suomen talouden lamoilta. Pidettiin kiinni suomalaisista instituutioista taistolaisista ja KGB:stä riippumatta. Luovittiin imperiumin naapurissa. Kansantalous kasvoi ja hyvinvointivaltiota rakennettiin. Yhteydet pidettiin joka ilmansuuntaan, ulkopoliitinen liikkumavara oli yllättävän hyvä, jatkuvasti punninnassa, diplomaattinen semantiikka ja puolueettomuus-käsite kärjessä. Äärimmäisen neuvokasta ja häikäilemätöntä politiikan tekoa, mikä kuitenkin myrkytti monien kotimaan politiikassa tallotuiksi tulleiden mielet ja ongelmaksi tuli lopulta Kekkosen liian voimakas samaistuminen rooliinsa presidenttinä ja poliitikkona, suhteellisuuden taju katosi ennen henkisten voimavarojen romahdusta, joka sai hänet lopulta luopumaan virastaan.

 

Yhteiskunta vaipui Kekkosen aikana myös eräänlaiseen vakauden pysähtyneisyyteen, erityisesti suomalaiset pankit ja ousuustoimintaliike, jotka toimivat kilpailusektorin ulkopuolella. Pankkien toiminta oli virkamiesmäistä. Ne harjoittivat valtapolitiikkaa, raha-asiat hoituivat omalla painollaan.

Pekka Peitsi, SK 16.7.1942

Lähteet:

Kekkonen, Urho. Urho Kekkosen Puhe 1953 Stalinin Kuoleman Johdosta, Linkki Aukeavan Sivun Alalaidassa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-muistelevat-j-v-stalinia.

Noam Chomsky: Crises and the Unipolar Moment Talking at SOAS, University of London. 2009. University of London. https://www.youtube.com/watch?v=h00PgJSL8wY.

Peitsi, Pekka (Kekkonen, Urho). 1942. “Oliko Ryssän pakko 1939?” Suomen Kuvalehti: 2 s.

Wikipedia. “Finlandisierung.” https://de.wikipedia.org/wiki/Finnlandisierung.

———. “Kolonialismi.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolonialismi.