Suomen ideaa etsimässä - nihilismi ja nihilistinen valtioajattelu vertautuu käsitykseen suomi oy:stä

 

Suomen ideaa etsimässä - nihilismi ja nihilistinen valtioajattelu vertautuu käsitykseen suomi oy:stä 

 

Nihilistinen valtioajattelu

  

 Kansallisvaltiot alkoivat syntyä kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen Euroopassa, kun Westfalenin rauhassa 1648 sovittiin Euroopan tulevaisuudesta. Kustaa Vaasan Ruotsi muodostui jo vahvaksi valtioksi, mihin liittyi katolisen kirkon aseman purkaminen ja reformiin oleellisesti kuulunut oman kielen aseman kehittyminen ja koulutustaon nousu. Saksaa pidetään usein kansallisuusaatteen maana, Saksa kun oli pitkään pirstaleinen ja heikko Euroopan osa, jossa haaveiltiin yhtenäisestä vahvasta valtiosta. Herder, Fichte ja Hegel keskeisinä kansallisuusaatteen ajattelijoina. 

 

Valtion vastainen ajattelu periytyy kuitenkin myös 1800-luvun puolivälin Saksaan, Max Stirneriin ja Friedrich Nietzscheen, joilta saamme nihilistisen valtioajattelun perusteet. Nihilistisessä valtioajattelussa valtiolla ei nähdä olevan mitään moraalista perustaa, tarkoitusta tai korkeampaa oikeutusta.

 

Valtio on nihilistille vain sattumanvarainen historiallinen tai vallankäytön tulos, ei mikään luonnollinen, välttämätön tai moraalisesti perusteltu instituutio.

 

Myös Carl Schmitt riisuu valtion kaikesta moraalista, mutta ketunhäntä kainalossa, sillä valtio oli keskeinen instituutio pantaessa Führerin tuumailuja toimeen kansallissosialismissa, jota Schmitt kannatti. 

 

Kun puhutaan suomi oy:stä ollaan uusliberalismin ytimessä. Valtio pidetään niukkana ja se tuottaa raamit, joissa finanssikapitalismi toimii. Kansalaiset ovat asiakkaita. Poliittinen päätöksenteko korvautuu managerialismilla, asiantuntijavallalla ja demokratia on vain yksi mahdollisuus järjestellä asiat, politiikka kutistuu tehtävien päätösten perustelutaiteeksi kansalaisiin päin. Suomi oy on oikeastaan nihilistisen valtiokäsityksen tuote: valtiolla ei ole omaa arvoa, politiikalla ei ole arvoa, valtio on fiktiivinen rakenne kuten markkinatkin. Niinpä suvereeniudella ja kansallisvaltiolla ei ole itseisarvoa uusliberaalissa tai nihilistisessä näkökulmassa.

 

Suomi oy:ssä ei ole mitään markkinointiin liittymätöntä kansallistunnetta, kansan henkeä, vain markkina-arvoja. Tältä pohjalta voi ymmärtää kansallisomaisuuden eli asuntojen siirtymisen pikku hiljaa vuokra-asunnoiksi ja ulkomaiseen omistukseen, infrastruktuuri, kuten terveydenhuolto, sähkönsiirto jne. voidaan yhtiöittää ja  ulkomaisille omistajille myydä. Siis kaikki tämä tapahtuu ilman, että kukaan kapinoi. Eduskunta ei vastusta, kun siitä tehdään tahdoton kumileimasin. 

 

Suomi oy:stä puhuminen on tehokkaammin poistanut suomalaisen nationalismin kuin taistoajan vyörytys. Nationalismi on esitetty taantumuksellisena oppina, patriotismi samoin. Ne ovat sallittuja kapealla urheilu-puolustuspolitiikka -akselilla, muutoin vallitsee globalismi ja paneurooppa-ajattelu. Vaikkapa kulttuurilla ei ole merkitystä, rahanreikä, ostetaan se edullisesti Yhdysvalloista. Infrastruktuurin voi myydä samoin kannattavat yritykset. Kansallisen lainsäädännön kapeuttaminen käy kuin itsestään, kun säästetään ikuisesti ja hyvinvointi kansalta puretaan. Valtiota puretaan ja yksityistetään tehokkuuden nimissä. Byrokratia takaa omistusoikuden ja pelisäännöt bisneksenteolle, mutta on manageriaistisesti hallittuna korruptoituva ja taloudellisesti tehoton verrattuna eettisesti oikein toimivaan weberiläiseen byrokratiaan.

 

Missä Suomen idea on? Onko valtio = me suomalaiset? Pitääkö meidän palata takaisin sääty-yhteiskunnaksi ja vieraitten alamaisiksi jos ei orjiksi? Pitääkö meidän toteuttaa Euroopan Unionin ideat riippumatta niiden mahdollisista negatiivisista vaikutuksista maahamme? Onko Euroopan Unioni demokraattinen ja miksi esim. Saksassa infrastruktuuri rappeutuu, mutta oligarkia on myötätuulessa omistuksessa ja äärioikea politiikassa?

 

Näistä ei keskustella. Syytä olisi.