Suomen idea kadoksissa

 

Miksi Suomessa yksityistetään isosti terveydenhuoltoa?

vastaus löytyy bisneksestä ja

globalisaatiosta

 

 

Suomen eliitillä on jo pidempään esiintynyt käsitys, että valtio (eli julkishallinto) on tehotonta, byrokraattista ja erityisesti kallista. Käsityksen synty on monivaiheinen oman pohdintansa vaativa kysymys. Se ei ole puolueisiin liittyvä, vaan laajemmalle levinnyt ja ennen muuta levitetty. 

 

Suomen valtio muuttuu ja on muutettu puheessa ja arjessa suomi oy:ksi, pikku hiljaa, nyt SOTE:n myötä terveyden- ja sosiaalihuolto yhtiöitetään. Hallinto noudattaa yksityisyrityksen managerialistisia muotoja ja kirjanpito yksityisyrityksen kirjanpitoa. Euroja kerätään viivan alle. Tehostetaan. Toimitaan tulosohjauksessa. Ulkoistetaan kaikki mahdollinen yrityksille. Kun ollaan kehysbudjetissa, lisäbudjetteja ei enää ole, se on tarkan euron politiikkaa, josta EU:kin tykkää. Siirretään maksuja yhä enemmän kansalaisten omista taskuista maksettavaksi, suomi oy ei ole taakkaa jakava hyväntekeväisyyslaitos, vaan toimii markkinalogiikan mukaan, kukin pärjätköön omillaan. Digitaalisuus on suomi oy:n kärkihanke, sitä tuetaan ja lisätään.

 

Nyt 2026 on selvästi käynyt ilmi, etteivät hyvinvointialueet tule toimeen kehysbudjeteissa määritetyillä varoilla. Tehostetaan: kasvatetaan yksiköiden kokoa, heikennetään hoidon ja hoivan tasoa, karsitaan sosiaalihuollon menoja, irtisanotaan henkilökuntaa ja lisätään digitaalisia ratkaisuja, jotka tulevaisuudessa tulevat säästämään hirveästi rahaa.

 

Yksityisen kaltainen julkisorganisaatio tällä rahoitusmallilla ja kirjanpitojärjestelmällä on hybridinen instituutio, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Nyt monet hyvinvointialueet ovat oikeasti konkurssikypsiä tällä laskukaavalla. 

 

Koska suomi oy:ssä piipahtelevat konsultit ovat myyneet meille mallia, mikä on tuotu lähinnä Britanniasta ja Ruotsista voidaan kehityksen seuraavia vaiheita arvuutella sen kautta mitä tuolla on tapahtunut.

 

Kun hyvinvointialueet ovat kehnossa kunnossa, tulee Valtiovarainministeriön pelastajaksi joukko isoja institutionaalisia yleensä ulkomaalaisomisteisia sijoittajia, jotka ovat  - tosin halvalla -  valmiita ostamaan ne pois vaivoista. Ne osaavat hoitaa bisnestä, niin, että aletaan oikeasti takoa voittoa, kuten Mehiläinen ja Terveystalo ja lukuisat hoivayritykset ja lastentarhaketjut jo tekevät. Maksumies on tuttu kansalainen: hänen taskullaan käydään, jos ei pysty maksamaan, ottakoon lainaa, ottakoon vakuutuksen, kiristäköön vyötä tai jääköön ilman palvelua. Näin käy jos valtio ei ota lisää lainaa ja halua osallistua. Jos se osallistuu voi Valtiovarainministeriö todeta maksujensa kohoavan aina kun sijoittaja haluaa. Verotusoikeus on siirtynyt näin sijoittajille, mutta päätöksentekoon ei demokraattisilla instituutioilla ole asiaa. Eduskunta on itse purkanut oikeuttaan päättää asioista, mutta moni poliitikko on uransa jatkeeksi saanut luennoitsijan tai yhteiskuntasuhdehenkilön aseman hyvinpalkattuna ja työterveyseduin näiltä sijoittajilta. 

 

Digiratkaisujen kalleudesta terveydenhuollossa on Valtiontalouden tarkastusvirasto huomauttanut jo vuonna 2012 (VTV:n tuloksellisuustarkastuskertomus 1/2012), ilman vaikutusta. Mikä se talouden pyhä lehmä olikaan? Lisäksi digitaalisuuden aiheuttamia ongelmia ei ruodita syällisesti, mikä estää järkevää päätöksentekoa, hyöty-haitta -laskelmat ovat näissä asioissa tabu.

 

Loogista suomi oy:n kannalta mutta Suomen valtio itsenäisenä suvereenina yksikkönä alkaa olla nostalgiaa, muisto, jossa muisti kultaa vanhat ajat. Tämä kehitys on ilmeisesti "arvojemme" mukaista.

 

Mitä useampi ajattelee, sitä enemmän meillä on toivoa.