Isänmaan toivot ja jäykkä yhteiskunta
Syntyvyys on vähäisempää kuin koskaan. Monenlaisia ehdotuksia on kuultu useammalta taholta yhteiskunnassamme. Hyvänä positiivisena esimerkkinä Turun Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus eläkkeiden kasvattamisesta Ranskan malliin, niille, jotka ovat lapsiperheen perustaneet. Malli ei syrji lapsettomia, koska näillä on mahdollisuus sijoittaa lasten sijaan yli jäävän vaikka lisäeläkkeeksi sopivaan rahastoon.
Yhteiskuntaamme on rakennettu vuosikymmenien ajan tuotantoa ja voitto-osuuksia ajatellen. Ihmiset ovat sitten järjestelmää palvelemassa.
Parhaillaan puretaan sosiaaliturvaa ja tehdään jäljelle jäävästä yksityistettyä, voittoa tuottavaa loiseläjää. Maksut otetaan omista taskuista, kun ne ennen on tasattu progressiivisen verotuksen kautta. Verotuskaan ei pelasta tuotannon heikennyksiltä, sillä alati kasvavasta voitto-osuudesta on tehty pyhä lehmä, jota palvotaan myös eduskunnassa. Demokratia tosin samalla katoaa ja demokraattisen hallinnon työt vähenevät: yksityisten päiväkotien riita-asioita ei ratkaista kunnanvirastossa, vaan käräjäoikeudessa. Lapsiperheköyhyys on saatu lisääntymään.
Lasten saaminen on riippuvaista lisääntymisikäisten naisten ja miesten käyttäytymisestä, ajankäytöstä ja turvallisuudesta. Jos vanhempien varat eivät riitä, tulisi näiden kyetä aikuisikään tullessaan selviytymään omillaan ja vielä ottaa vastuu perheestä, jonka perustavat.
Annammeko heille siihen mahdollisuutta?
Fysiologisesti naisen paras ikä lasten hankkimiseen on noin 22 vuotta. Tämä osuu kohtaan, jossa pitäisi kouluttautua tai olla töissä, monet naiset valitsevat nykyään kouluttautumisen. Samaan aikaan pyritään opiskeluja vauhdittamaan. Opintojärjestelmää on jäykistetty. Kaikkien pitäisi olla samasta muotista. Ihmisyys on sivuasia. Niinpä lastensaanti-ikä on naisilla noussut ja nousee yhä. Elämän pitäisi tässä mallissa olla valmis malliin "ensin tupa ja takka sitten vasta perhe". Lisäksi yleinen trendi tarttuu joukossa. Opintojärjestelmiin pitäisi tehdä ehdottomasti lasten hankinnan kokoinen mahdollisuus kaikille. Joustavasta opiskeluajasta ja myös joustavasta alan vaihdosta pitäisi tulla uusi normi.
Ilmeisestikään tuotannossa ei ole pulaa työvoimasta, koska työttömiä on niin paljon.
Verojärjestelmästä ja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee monimutkaisia, koska elämä on monimutkaista. Mutta ihmisten muutoinkin vaikeaa elämää tulisi yhteiskunnassa pyrkiä helpottamaan, ei vaikeuttamaan.
Emme voi jatkaa voittoa tuottavan ja voitto-osuuksia lisäävän yhteiskunnan rakentamisessa vain sitä ruokkien ja tukien. Se näivettää itse itsensä kun loinen kasvaa liian suureksi ja imee elättäjästään kaiken voiman.
Kyseessä on valtaisa tulonsiirto sijoittajille ihan tavalliselta kansalta. Tätä vaan ei sanota ääneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti