Oksan blogi - avaimia ymmärrykseen

perjantai 17. helmikuuta 2017

Maailmantalous - World Economy - Samhällsekonomi

During the September 11 attacks in New York (2001) I sat safely in a big auditorium of University of Turku listening to professor Olli Kangas splendid double lecture of different welfaresystems in the world (luento:sosiaalipolitiikan olemus, historia ja kehityspiirteet). We had just a small break because of the news and the professor continued as usual to the very end of the lecture. The faculty of social policy during the time I was studying there was a very nice experience of a dynamic and energetic scientific community I had not met before.

The other branch in the faculty was study of poverty, presented by professor Ritakallio.

Today I can note that the principal knowledge presented for example in Joseph Stiglitz's 2012 published The Price of Inequality (Stiglitz 2012) and even Thomas Piketty's Capital in the Twenty-First Century ( Piketty 2013 ) was alredy available for us by then.

It is astonishing that this knowledge was not used for rational policy making in Finland but ignored and overrun by neoliberalistic policies already known to be harmful for a majority of citizens in a small nation like Finland in the light of knowledge already gathered from financial crises and deep economic depression of 1991-1993.

Instead social democrats in power (1995-2003) turned to the way of Giddens and Blair in spite of their public relations image of being defenders of the Nordic welfare state, first by beginning to use expression welfare society, which opened step by step the mind towards monetaristic reform. By the way perhaps the most influential social democrat those days in Finland prime minister (1995-2003) Lipponen has still 2016 publicly expressed of being a true blairite.

Perusteet

Maailmantalous on talouselämän eri toimijoiden muodostama elävä verkosto, mihin oikeastaan kaikki inhimillinen toiminta on yhteydessä. Tarkastelumahdollisuuksia on lukemattomasti. Yleensä näemme keskusteluissa vain kapeita näkymiä. Pohjimmiltaan ajattelussa voidaan edetä miten syvälle hyvänsä, vaikkapa filosofiseen käsiteanalyysiin. Esimerkiksi rahan käsite (Ingham 2004) on koko ajan laajentumassa ja se saa uusia ulottuvuuksia (Mc Farlane 2017), joita taas voidaan pyöritellä ja analysoida loputtomasti. Tällöin kuitenkin jokapäiväisen elämän kannalta joudutaan helposti tilanteeseen, missä metsää ei nähdä puilta. Toisaalta rahan käsite on perusta, josta hahmotetaan kokonaisuutta (Pettifor 2018). Toinen maailmantalouden hahmottamisen kannalta tärkeä ellei tärkein käsite on velka.

Tarkastelun perusperiaatteena voitaisin käyttää mottoa: talouden pitää olla ihmistä varten - ei päinvastoin.

Uskon myös, että sosiaalipolitiikka ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuudessa yhä keskeisemmät tekijät maailmantalouden muotoutuessa ja tulevaisuuden menestystä haettaessa. Menestys ei löydy lopulta ainoastaan kilpailusta tai kilpailukyvystä, vaan yhteistyöstä ja laillisuuteen perustuvista taloudellista toimintaa ja elämää ohjaavista instituutioista. Tämä edellyttää myös yksilöllisyyden ja elämän rajallisuuden eli kuoleman olemassaolon tiedostamista. Ihmiselle on annettu elinaikaa enintään 120 vuotta. Tämä lienee toinen perusperiaate. Jokaiselle pitäisi mielestäni tuona aikana kyetä takaamaan riittävä toimeentulo ja ihmisoikeudet. On käsittämätöntä, ettei sellaiseen kyetä.

Kolmanneksi olen sitä mieltä, että historian tapahtumista voi oppia, samoja virheitä ei kannattaisi toistaa ja että se on mahdollista, sillä onhan tekninen kehityskin ollut kumulatiivista inhimillistä toimintaa.

Tarvittiin kaksi maailmansotaa 1900-luvulla ennen kuin maailman talousjärjestelmä vakautettiin sopimalla pelisäännöt hallinnollisin toimin Bretton-Woods järjestelmällä. Spekulaatiotalous alistettiin maailmanlaajuisesti sääntelylle. Tärkeä osuus tässä oli pankkijärjestelmän sääntelyllä, joka toteutettiin ensin Yhdysvalloissa presidentti Rooseveltin allekirjoittamalla lailla 1933. Se esti spekulaatiotalouden aiheuttamat haitat. Lopullisesti työttömyys ja lama katkesi Yhdysvalloissa vasta toisen maailmansodan aikana, kun valtio mobilisoi voimavarat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Bretton-Woodsin kausi kesti 1970-luvun puolelle ja oli läntisessä maailmassa jatkuvan tasaisen talouskasvun aikaa.


Franklin D. Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti 1933-45	(google kuvahaku)

Rahoitus on tietotekniikan kehityksen myötä 2000-luvulla etääntynyt tuotantotaloudesta ja konkreettisesta maailmasta. Tämä on ongelma, mutta myös uusi tilanne, jossa mielikuvitustalouden hoito on uudenlaista ja se näyttää kestävän 1900-luvun alun trustikapitalismia paremmin erilaisia romahduksia, jättimittakaavassa tapahtuvia tulonsiirtoja, ja inhimillisen luottamuksen puutetta eri tasoilla. Se on mahdollistanut nopeasti syntyneet miljardiomaisuudet ja toisaalta miljoonien ihmisten orjuutuksen niin pienipalkkaisiin töihin, etteivät ihmisoikeudet toteudu. Muutoksia on vaikea huomata, sillä ne tapahuvat demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa tai kaikenkattavan konsensuksen hengessä ja kansalle tarjotaan samaan aikaan massiivisen tajuntateollisuuden usein laskelmoitua oopiumia.

Presidentti Bill Clintonin presidenttikauden aikana v. 1999 korvattiin tuo vuoden 1933 sääntelylaki ns. Glibba-lailla , joka avasi aivan uuden pelikentän rahoitukselle ja samalla palattiin tavallaan 1900-luvun alkupuolen tilanteeseen ja toistuvien finanssikriisien maailmaan.

Se, että Yhdysvaltain liittovaltion budjetti oli Clintonin jättäessä presidentinviran 2001 ylijäämäinen ja kääntyi nuoremman Bushin aikana alijäämäiseksi liittyy varakkaimmille tehtyjen veronalennusten ja aloitettujen Afganistanin ja Irakin sotien lisäksi juuri myös Glibba-lakiin, mistä suoranaisesti seurasi finanssimaailman talousromahdus v. 2008. Pankit pelastettiin verovaroin. Jälleen kerran julkinen talous pelasti ainakin tilapäisesti pankkimaailman jättiläiset siirtämällä tappiot valtion taseeseen, purkamatta kuitenkaan tuota tuhoisaa lakia. Osoitus siitä, että finanssimaailma mitä suuremmassa määrin omistaa poliitikot ja näin muodoin lainsäätäjän ja pystyy pelaamaan itselleen tappiotonta peliä. Katso lähempi analyysi esim. Goldman Sachs -pankkiiriliikkeen osalta, joka vuonna 2016 käytti avoimena tukena noin 6 miljoonaa dollaria erilaiseen poliittiseen vaikuttamiseen, suoraan tukeen tai lobbaamiseen USA:ssa, täältä. Ainakin Bush, Clinton ja Obama ovat rahoituksellisesti olleet Goldman Sachsin miehiä, Trumpin hallinto on suoraan goldmanilaisia (Trumpin vaalikampanjan rahoitus ja tieteellinen artikkeli 2016 presidentinvaalin rahoituksesta). Avuksi on mahdollista ostaa myös internetin käyttöön pohjautuvia analyysejä ihmisten mielipidemaailmasta (Cambridge Analytica nykyään Emerdata) jolloin ehdokkaan mielipiteitä voidaan vaikka kampanjan aikana räätälöidä kulloistakin yleisöä miellyttäväksi.

Goldman Sachsin jälkeen ilmeisesti vaikutusvaltaisimmaksi finanssiyritykseksi on viimeistään vuonna 2021 noussut investointipankki Black Rock, jonka toimitusjohtaja Larry Fink on nimitetty Bidenin hallituksen valtiovarainministeriön huippuvirkamieheksi ja Brian Deese - entinen Black Rockin johtaja - tärkeimmäksi talousneuvonantajaksi. Black Rock kuuluu varjopankkijärjestelmään ja sijoittaa varoja, tällä hetkellä 9 tuhannen miljardin dollarin arvosta, jonka summan ylittää maailman valtioista vain Kiinan ja Yhdysvaltain vuotuinen bruttokansantuote (Insider 2021).

Euroopan Unionissa ja paikallisemmassakin politiikassa ja myös Suomessa olisi syytä seurata vastaavanlaisia rahavirtoja. Koska talouspelureiden vaikuttaminen on näin voimallista, käy yhä ilmeisemmäksi, miksi kansalaiset eivät äänestä ja miksi länsimainen demokratia on niin suurissa vaikeuksissa, vallanjako ei toimi.

Opista uskonnoksi

Taloustiede pyrkii usein ilmentymään tai se esitetään tarkoituksellisesti luonnontieteenä tai edistyneen matematiikan haarana. Taloudellinen toiminta on kuitenkin ihmisten välistä ja ihmisten luomien sopimusten kautta toteutettua. Sopimukset, lait ja luottamus niiden noudattamiseen määrittävät taloustieteen pelikentän. Taustalla ovat vallassa olevien käsitykset ja aatteet.

Taloudellinen toiminta on eräs inhimillisen kanssakäymisen muoto. Sellaisena se ilmentää aina vallitsevia moraalikäsityksiä ja arvoja.

Kulttuuri ja uskomukset ja uskonnolliset käsitykset ovat kiinteästi yhteydessä taloudelliseen toimintaan. Katolinen kirkko ja luterilaisuus kielsivät lainakoron ottamisen epäeettisenä. Sen sijaan kalvinistit ja juutalaiset saivat korkoja periä. Niinpä monet pankkiirit ovat juutalaisia ja kalvinistinen Sveitsi ja erityisesti Geneve pankkimaailman keskuksia.

Historiaa tarkastellessa voi huomata, että uskonto on usein myös vallan väline, jolla ihmiset saadaan toimimaan kykyjensä äärirajoilla, jopa uhraamaan henkensä. Kuten veistä, voi uskontoa käyttää hyvään ja pahaan. Kirkon valta oli lähes totalitaarista keskiajalla, valtion kommunismissa ja kansallissosialismissa, neljänkymmenen viime vuoden aikana on pyritty tietoisesti yhdestä talous"tieteen" haarasta muodostamaan uskonto ja itsekkäästä oman edun tavoittelijasta kansalaisen moraalinen esikuva. Tämä on alkanut saada epämiellyttävän totalitaristisia piirteitä niin akateemisessa maailmassa kuin lehdistönkin keskuudessa, missä toisinajattelijoiden taloudellinen tukahduttaminen, älyllinen kieltäminen, turhentaminen ja suoranainen vaino on todellisuutta. Taloustieteen ja teologian suhde on tieteenfilosofisesti mielenkiintoinen (Nelson, Economics as Religion 2006). Nelsonin sanoma ei vastaa käsityksiäni, mutta tuo ilmi sen, että taloustiede oppirakennelmana on lähempänä teologiaa kuin luonnontiedettä. Uusliberalistisia talosnäkemyksiä toistellaan julkisuudessa totuuksina (Thatcher). Kun tätä tehdään riittävän kauan niistä tulee uskonkappaleita, joita ei käy kiistäminen, vaikka se mitä maailmassa on havaittavissa olisi päinvastaista.

Uusliberaaleilla on useampikin "pyhimys" kuten pietarinjuutalainen Ayn Rand. Randin ja nykypolitiikan suhteesta on valaiseva näkemys Guardianin kolumnissa (Freedland, 2017). Suomessa eräänä uusliberaalin moraaliopin pappina esiintyy yrityskonsultti Jari Sarasvuo, jonka saarnoja YLE lähes viikoittain lähettää (Sarasvuo 2019).

Kun totalitaristinen kommunismi romahti omaan mahdottomuuteensa, on tilalle pystytetty uusi, lähes yhtä armoton ja maailmaa yhtä lailla ekologiseen ja eriarvoistumisesta johtuvaan tuhoon vievä oppi, uusliberalismi. Sitä käytetään välineenä uuskolonialismin ja massiivisten tulonsiirtojen toteuttamiseen myös kehittyneissä maissa ja ehkäpä lopullisena päämääränä on maailmanvalta. Kannattaa ottaa George Orwellin "Eläinten vallankumous" kirjahyllystä ja lukaista se uudelleen, kun kuulee mediassa toistettavan iskulauseita vapaudesta ja talouden ainoista totuuksista ( esim. Massey, D. 2013). Tilanne muistuttaa Suomessa 1960-70 lukujen kommunismin vyörytystä, kielenkäytössä vilisi tuolloin "tieteellisen" marksilaisuuden termejä, kuten nykyään uusliberaaleja.

Pahinta on, kun alkaa kehittyä fundamentalistisia piirteitä yleiseen keskusteluun ja politiikan tekoon ja jopa arkipäiväiseen käyttäytymiseen. Fundamentalistien kanssa ei voi oikeasti keskustella, koska mielipiteiden kyseenalaistamisesta tulee helposti pyhäinhäväistys.

Onkin kiinnostavaa, että Lähi-Idän öljyseuduilla käytävät sodat kuvaillaan mediassa usein uskonsotina. Osapuolina ovat tällä kertaa ainakin islamilaiset nationalistit ja uusliberaalit uuskolonialistit.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Suomessa on tosissaan saarnattu tätä uusliberalismin sanomaa ja revitty hyvinvointivaltiota alas. Niin lehdistössä, radiossa kuin tv:ssäkin. Paljolti käytetään myös akateemisia- tai virkamiesasiantuntijoita, joista tietyt, yleensä samat henkilöt saavat palstatilaa ja aikaa eri tiedotusvälineissä.

Valta muodostaa pelisäännöt

Eräs mieliartisteistani, Leonard Cohen esittää 1987 kirjoittamansa profeetallisesen laulun "First we take Manhattan then we take Berlin" , joka on kuin tätä päivää, kun ilmitulleita Deutsche Bankin johdannaiskauppojen koukeroita ei terävinkään juristijoukkue liene pystyväinen selvittämään, mutta arviot loppusummista ovat 46 tuhannen miljardin euron luokkaa ja USA (eli viime kädessä Wall Street, Manhattan) vaatii 14 miljardin sakkoja Deutsche Bankin USA:ssa harjoittamasta asuntolainakeinottelusta, mikä sekin on valtaisa summa, mutta tietysti aivan eri mittaluokassa kuin pankin muu johdannaiskauppahimmeli. Kreikan "pelastusoperaatioissakin" oli taustalla tietoisesti ja laskelmoidusti toimineiden (siis ne olivat hyvinkin tietoisia siitä, että julkisen sektorin on verovaroin pelastettava pankit dominoefektin estämiseksi) saksalais- ja ranskalaispankkien suojaaminen konkursseilta, kun ne olivat lainoittaneet kaikenkarvaisia kreikkalaishankkeita kuin säästöpankit Suomessa 1990-luvun alussa. 46 tuhatta miljardia euroa on yli kymmenen kertaa Saksan bruttokansantuote. Olivatkohan britit kaukaa viisaita erotessaan Euroopan Unionista, ennen kuin Deutsche Bank realisoituu eurooppalaisten kansalaisten tuettavaksi? Talouspolitiikassaan tiukasti Saksaa myötäilevässä Suomessa ei ole vielä lokakuussa 2016 esiintynyt julkista keskustelua saksalaisten talousoppineiden etevyydestä. Sitä odotellessa. Saksan kansantalous oli muuten vuonna 2016 yli 200 miljardia € plussalla, niillä rahoilla, mihin kuuluu myös Kreikan kautta kierrätetyt tukirahat, on hyvä maata rakentaa.

Amerikkalaisen taloustieteilijä Michael Hudsonin mukaan saksalaispankkien Kreikkaan kohdistuneet velat oli suojattu yhdysvaltalaispankkien johdannaisilla. Tästä seurasi myös Obaman hallinnon ja erityisesti valtiovarainministeri Geithnerin painostus eurooppalaisia päättäjiä kohtaan, ordoliberalistisen kiristyspolitiikan jatkamiseksi. Kreikan joutuminen selvitystilaan kun olisi levinnyt Euroopan kautta Yhdysvaltoihin Wall Streetille (Hudson 2015). Saksalaispäättäjät olivat siis hankalammassa tilanteessa kuin päältä näkyi ja amerikkalaiset pelasivat ainakin kahta pöytää samanaikaisesti. Ainakin Goldman Sachs käytti pakkotilannetta hyväkseen masinoidessaan voittajia ja häviäjiä ja rahasti Kreikan kriisillä mennen tullen.

Kun valtaa maailmantalouteen on riittävästi, voi muodostaa pelisäännöt. Yhdysvaltain hallitus teki niin liittolaistensa kanssa toisen maailmansodan jälkeen ja tulos oli hyvä ainakin Länsi-Euroopan ja Japanin osalta. Valitettavasti USA:ssakin menestyksellisesti markkinataloutta suitsinut sekatalous syyllistettiin yhtä lailla kommunismin ja siihen liittyvän suunitelmatalouden kanssa, mikä oli 1980-luvulla Neuvostoliiton sortuessa mahdollista, vaikka ei todenmukaista.

Uusliberalismia (esim. Monbiot 2016) on kehitetty ja levitetty tietoisesti supervarakkaiden mm. Koch-veljesten rahoittamien ajatushautomoitten kautta (esim. Cato Institute) jo lähes 70-vuotta (Djelic, 2017) . Siihen on liittynyt demokratiaa oligarkiaan kääntävä hallinnonuudistus ja akateemisen vaikutusvallan ostaminen (Parramore 2018). Yhdysvalloissa presidentti Reaganin uusliberaali kampanjapäällikkö William J. Casey siirtyi aikanaan CIA:n johtoon, eikä voi välttyä ajatukselta, että uusliberalismia on edistetty laajasti myös CIA:n toimesta (Bilderberg-kokoukset) . Se onko se lopulta Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta ollut edullista ja järkevää kannattaisi siellä syvällisesti pohtia. Imperiumin laajentajat ja esim. varusteluteollisuus mahdollisesti lyhyellä aikavälillä voittavat, mutta kansallisvaltioiden murentaminen vähentää vakautta maailmassa, puhumattakaan tulonjaon vääristymisestä, erityisesti Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa mustan väestön mellakointi (NYT 2020) (The Guardian) on osoitus tulonjaon vääristymän ja sen seurannaisvaikutusten eskaloitumisesta väkivallaksi. Ajan kysymys on milloin se laajenee 40 miljoonan työttömän (Aratani 2020) joukkoon, joiden asemaa on jatkuvasti tietoisesti vaikeutettu, kun vielä samanaikaisesti rikkain väestönosa on jälleen rikastunut (Kelly 2020) lisää (Rushe and Chalabi 2020). Venäjän luonnonvarojen yhtiöittäminen monikansallisille yrityksille ei ole onnistunut, mutta yritys stabiloi hallinnon siellä tiedustelupalvelulle, jolla on nyt myös tiettyä, vaikkakin epäsuoraa, valtaa maailmantalouteen.

Markkinatalous ei oikeasti toimi, kun siinä pelaavilla instituutioilla on niin paljon valtaa, että ne voivat halutessaan muuttaa pelisääntöjä. Tällöin ne pelaavat pelejä jotka eivät ratkea markkinoilla, vaan vallan ytimessä. Tyypillistä stalinismia, siis?

Kyseessä on ilmeisesti siis myös imperiumin rakentaminen, jota USA:ssa jo ennen toisen maailmansodan loppua kehitetty ulkopoliittinen käsite "Grand Area" -kuvaa (Chomsky, alkaa 6min 45 sec kohdalla). Chomsky avaa tässä australialaisyliopistossa pitämässään luennossa käytettävissä olevien dokumenttien avulla valistuneen näkökulman maailmanpolitiikan ja talouden yhteenkietoutumisesta. Samaa aihetta käsittelee hänen luentonsa Lontoon diplomaattikoulussa vuodelta 2009 (SOAS 2009).

Suomalaisen kannattaa huomioida em. Noam Chomskyn luennossa mainittu entisen vaikutusvaltaisen ulkoministerin Henry Kissingerin teoria leviävästä "viruksesta", joka pitää pysäyttää. Viruksella tarkoitetaan kansallisuusaatetta, joka vastustaa imperiumin valtapyrkimyksiä ja usein pyrkii parantamaan tavallisten kansalaisten elinoloja. Suomelle kansallisvaltio (joka periytyy Euroopassa Westfalenin rauhasta ) ja -aate on elinehto, jollei haluta itsenäisyydestä luopua ja sulautua osaksi jotain imperiumia, vailla suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa imperiumin lainsäädäntöön ja lopulta elinoloihin omassa maassa. Osin Suomen itsenäisyys onkin jo kaventunut vähäisemmäksi kuin Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana, jolla sentään oli oma valuutta. Chomskyn näkökulma on hienostunut, mutta hän jättää tässä luennossa huomioimatta toisten imperiumien yhtäläiset riisto- ja valtapyrkimykset, mutta on pääosin oikeassa, koska USA on ollut niin dominoiva maailmanmahti erityisesti takapihallaan Etelä-Amerikassa.

.

Monikansalliset ja kansalliset jättiläiset

Forbes pitää yllä tilastoja maailman suurimmista yrityksistä, jotka siis vallanjaon näkökulmasta vesittävät toimintalogiikallaan utopian länsimaisesta demokratiasta ja ainakin osa levittää anarkokapitalismin tai minianarkismin oppia valtiokoneistojen näivettämiseen usein oikeistopuolueiden, mutta myös "sosialidemokraattisen" new labour liikkeen kautta maailmanlaajuisesti. Yrityksissä rahassa mitattava liikevoitto pyhittää kaiken toiminnan ja ohittaa ympäristönsuojelu- ja sosiaalipoliittiset kysymykset ja tavoitteet, joita valtiot pystyvät asettamaan. Tämä ei ole triviaali kysymys sillä ympäristötuho on koko ihmislajin säilymisen kannalta oleellinen tekijä nyt ja lähivuosikymmeninä. Ajateltakoon vaikka muovijätemääriä maailman merissä, käsittämätöntä (mikromuovit).

Kiinassa valtio on vahva toimija. Venäjällä valtio on myös vahva ja henkilöityy miljardööreihin, turvallisuuspalveluun, ja energiantuotantoon. Sosiaalipolitiikka, oikeusvaltio ja ympäristönsuojelu eivät Kiinassa tai Venäjällä ole päässeet kehittymään. Kiina luo pikku hiljaa omaa taloudellista Grand Areaansa ( Pireuksen satama).

Ydinase rajaa lopulta myös vahvimpien taloudellisia toimia. Kukapa voisi velkoa ydinasevaltaa muuten kuin kaikenkattavan luottamuksen ja vastavuoroisuuden hengessä.

Maailman suurimmat yritykset ovat vuonna 2016 olleet kiinalaisia pankkeja. Investointipankeista mahtavimmat ovat amerikkalaisia, kuten Berkeshire Hathaway, Goldman Sachs, Morgan Stanley ja Black Rock (Arte TV 2019 Available from 24/09/2019 to 16/12/2019). Arvokkaimmiksi yrityksiksi markkina-arvoltaan ovat kohonnet Apple, Alphabet, Microsoft, Exxon Mobil ja Berkshire Hathaway. Suurin varallisuus on kiinalaisella ICBC pankilla, seuraavana Yhdysvaltain asunto- ja opintolainamarkkinoilla operoiva Fannie Mae, jota seuraa China Construction Bank, Agricultural Bank of China ja Bank of China.

Propaganda - mielipiteen muokkaus - tajuntateollisuus

"Post-truth society"

Yleisen mielipiteen muokkauksen tehokkuudesta hyvä esimerkki on Hitlerin nousu demokraattisesti valtaan ja hänen ja natsipuolueen saama suosio niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Saksalaiset ovat ihan varmasti psyykkisesti ja sosiologisesti aivan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin ja suurena joukkona eri ominaisuuksien jakaantuminen noudattaa gaussin käyrää ja kuten nykyäänkin hyvät tavat ja ystävällisyys olivat arvossaan. Lisäksi he ovat olleet ahkeria ja aikaansaavia, useilla aloilla maailman huippua. Natsien propaganda on aikanaan osunut oikeisiin kohtiin ja vaikutusmenetelmät ovat olleet edistyksellisiä. Huolimatta Hitlerin opin täydellisestä riippumattoman tieteen kieltämisestä, irrationaalisuudesta, verenhuuruisesta totalitarismista ja ihmisoikeuksien halveksunnasta natsipuolueeseen liittyivät ammattiryhmistä ensimmäisinä opettajat ja lääkärit (Kater, s.73) (Kater, 1983). Kun puolue vielä pikaisesti laittoi talouden kuriin ja poisti työttömyyden, kannatus saksalaisten keskuudessa oli lähes täydellistä, demokratian poistaminen yhteiskunnasta oli täysin hyväksyttyä, kunhan elämässä oli järjestys, elämästä tuli työn ja ansioiden kautta mielekästä ja ennustettavaa. Ihmisten perustarpeet syrjäyttivät moraalisen järjen ja uusi propagandan avittama oikeus- ja moraalikoodisto korvasi sivistysvaltion perinteen. Ennen toista maailmansotaa natsien opeilla oli huomattavaa kannatusta läntisessä maailmassa. Sota muutti suhtautumista osalla täysin, osalla pinnallisemmin, löytyihän Norjasta Quisling ja Ranskasta Vichyn hallitus.

Myyntimiesten puheiden, mainonnan seireeninlaulun ja todellisuuden erottaminen on maailman ymmärtämiseen pyrkivässä tarkastelussa oleellista (propaganda). Viimeisten noin 35-vuoden aikana tapahtuneen maailmanlaajusen muutoksen tekemiseen on valjastettu isolla rahalla koko ns.tajuntateollisuus, jolla mielipiteitä väestötasolla muokataan (propagandamalli).

Koska valheen ja ihmisten kokeman todellisuuden välinen kuilu kasvaa, on siirryttävä yhä karkeampaan totuuden vääristelyyn. Tämä näkyy nykyisessä Yhdysvaltain presidentinhallinnossa, mutta myös Suomessa, esimerkiksi valtiovarainministeriön "tiedotusstrategiana". Austerity-politiikan perustelut, joita ahkerasti käytetään, löytyvät täältä (Monbiot).

Tyypillistä on, että käytetään orwelllilaista uuskieltä yhteiskunnassa tehtäville muutoksille: annetaan niille usein iskulauseenomaisia houkuttelevia tai opettavaisia nimiä tai perusteluita kuten "valinnanvapaus", "kilpailukyky", "työpaikkojen luominen", "ei ole ilmaista ateriaa" - aivan kuten stalinismissa tai leninismissä - käsitteet jätetään tahallaan epäselviksi ja ne saattavat tarkoittaa täysin päinvastaista, kuten Saksan Demokraattinen tasavalta, joka todellisuudessa oli sangen epädemokraattinen poliisivaltio. Uusliberlistisessa ja new-labour -politiikassa peitellään näin suurimittaisia tulonsiirtoja köyhiltä, työväestöltä ja keskiluokalta yhä suppenevalle joukolle henkilöitä ja instituutioita.

Mihin uusliberalistisen talouspolitiikan noudattaminen johtaa?

Ainakin tulonjaon vääristymään:

Tuottavuuden muutos ja perheiden keskimääräiset reaalitulot 1948-2014 USA:ssa.
Tuottavuus kohoaa lineaarisesti, mutta keskimääräiset tulot eivät kasva. Muutos osuu uusliberalismin tuloon yleisesti hyväksytyksi (ortodoksiseksi) talousopiksi. Lähde: Wikipedia.

Keskimääräisen amerikkalaisperheen varallisuus on tuottavuuden kasvaessa polkenut paikallaan. Tuotannonlisäyksen hedelmät on jaettu uusliberalismin opin mukaan superrikkaille:

Uusliberalismin aikaansaamat tulonjakovaikutukset on hyvin havainnollistettu yllä olevassa videossa. Tiedot perustuvat Harvardissa tehtyyn tutkimukseen. Siinä esitetetään amerikkalaisten käsitykset varallisuuden oikeudenmukaisesta jakautumisesta, miten he olettavat varallisuuden jakautuvan sekä lopuksi varallisuuden todellinen jakautuma.

Nyt jo lähes neljänkymmen vuoden aikana toteutettu politiikka on johtanut tulonjaon vääristymän lisäksi myös ainakin matalaan inflaatioon, talouden vähäiseen kasvuun, investointien vähentymiseen, tuottavuuden alenemiseen, työpaikat ovat muuttuneet epävarmoiksi ja maailmantaloudessa deflatoriseen vääristymään, mikä taas on johtanut yksityisen sektorin ja kansalaisten vaarallisen rankkaan velkaantumiseen (Quiggin: Zombie Economics).

Voit havaita nämä trendit jokapäiväisessä suomalaisessa elämässäsi tai läheisesi elämässä esimerkiksi työaikojen vastikkeettomana pitenemisenä, pienipalkkaisuutena, pätkätöinä, velkaantumisena (Taloussanomat, suomalaisten velkaantuminen) tai työttömyyden vuoksi ja myös erilaisten julkisten palveluiden toimimattomuutena tai erilaisten tukien vähenemisenä tai häviämisenä, kun niitten rahoitusta on vähennetty ja yhä enemmän siirretään suoraan omasta pussista maksettaviksi, siksi velkaantuminen (Taloussanomat, miksi Suomen talous kasvaa?).

Tällainen kehitys ei ole hyväksi myöskään liike-elämälle, Suomen kilpailukyky maailmalla on perustunut ja perustuu hyvinvointivaltiollisiin instituutioihin ja investointeihin (Taloussanomat, Kiander).

Eurooppalaiset Kreikka ja Islanti

Skotlantilainen valtiotieteilijä ja talousoppinut prof. Mark Blyth Brown-yliopistosta New Yorkissa esittää käsityksensä nykytilanteesta, Kreikan talouskriisistä ja siitä mihin suuntaan ollaan menossa (Blythin haastattelu tästä linkistä 2016). Ajatukset ovat sangen merkityksellisiä meille suomalaisille, koska valtiovarainministeriömme ja troikkahallituksemme (Sipilän hallitus) noudattaa kreikkalaista talouskuuria ihan kotimaisena versiona, osin tietysti sen vuoksi, ettei omaa valuuttaa Suomella enää ole. Blythin kirja Austerity; The History of a Dangerous Idea oli The Financial Times -lehden vuoden kirja 2013, ja sitä ei suomalaisissa yliopistokirjastoissa ollut v. 2016 saatavana kuin Joensuussa ja Lappeenrannassa, puhumattakaan kunnallisista kirjastoista. Osoitus vallitsevan talousidean hegemoniasta sekin. Kirjasta ilmestyi - onneksi - suomenkielinen Vastapaino-kustantamon käännös vuonna 2017 vieläpä kirjoittajan laatimalla suomalaisille kohdistetulla esipuheella.

Katsotaan työttömyyslukuja, Kreikassa yli 50% ja Islannissa 4%.

EU noudattaa tiukkaa talouskuria. Islanti on itsenäinen valtio.

Entä hinta: Kreikassa ainakin yksi kadotettu sukupolvi, pankit vakavaraisia, mutta eivät lainoita kansalaisia tai yrityksiä ja 360 miljardia euroa on kulutettu tukiaisina ja seurannaisina sekä todennäköisesti erittäin suuri harmaa talous, toimimaton ja näköalaton yhteiskunta, että tulonsiirto pieni- ja keskituloiselta enemmistöltä varakkaalle kotimaiselle vähemmistölle ja ulkomaisille sijoittajille. Blythin mukaan Kreikan BKT:n lasku on ollut suurempi nykyisen kriisin aikana kuin Wehrmachtin tuhotessa ja miehittäessä maata 1940-luvulla.

Ongelmana Kreikassa on ollut myös perinteinen institutionaalinen heikkous ja korruptio, vuoroin vallassaolleet ovat kukin piilottaneet itselleen drakhmoja ja myöhemmin euroja, se on ollut maan tapa. Eliitti ja kansa ovat Kreikassa olleet pitkään eriytyneitä ja verotuksen välttely kehittynyttä.

Amerikkalaisnäkymän näköalapaikalta Kreikan kriisiin tarjoaa kuvauksen ekonomisti ja poliittinen vaikuttaja James K. Galbraith kirjassaan "Welcome to the Poisoned Chalice The Destruction of Greece and the Future of Europe" (Galbraith, 2016), jonka hyvin lukemattomalta näyttävä kappale löytyy eduskunnan kirjastosta, ei mistään muualta Suomen kirjastoista vuonna 2021.

Islannissa valtiontalous on kunnossa, tosin muutama pankinjohtaja ja sijoitusrahoitusmies istuu vankilassa.

Islannin presidentti Olafur Ragnar Grimsson kertoo haastattelussa talouskatastrofin jälkeisestä päätöksenteosta ja vaikeuksista ortodoksista talousoppia kyseenalaistettaessa (linkki haastatteluun). Presidenttinä Grimsson on toiminut ihailtavan valtiomiesmäisesti. Haastattelun loppupuolella hän toteaa harvoin kuullun viisauden: "Päättäjän tehtävä on palvelutehtävä ja se on oikeastaan joka päivä ansaittava uudelleen." Mutta Islannillahan on 1000-vuotinen demokratiaperinne.

Suomessa Islanti esiintyi lehdissä ja julkisuudessa tämän tästä juuri "talousbuuminsa" ansiosta ennen vuoden 2008 romahdusta ja nimenomaan siten, että keinottelu ja uhkapeli pankin varallisuudella esitetään kunniallisena ja nokkelana tapana rikastua. Sen jälkeen on toiminut lähes aukoton sensuuri. Erityisesti pankkikriisin purkaminen asettamalla pankkeja konkurssiin on ollut pimennossa. Luulisi suomalaisilla olevan hyvin suuri intressi ymmärtää vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja, niin paljon paloi rahaa omassa kasinotalousvaiheessamme.

Tämä liittyy tietysti myös paitsi nyt (vuonna 2016) noudatettavaan troikkapolitiikkaan, vahvasti Suomen 1990-luvun alun pankkikriisiin ja sen hoitoon siirtämällä tappiot eri tavoin julkishallinnon tileihin, mistä suoraan lienee seurannut myös kulttuurin muutos yleisemminkin, kun on huomattu, että näin rangaistuksetta voi tehdä, jos poliittista ja taloudellista voimaa on takana riittävästi. Useat silloin näkyvästi esillä olleet ovat hyvissä asemissa edelleen.

Tarkoitan erilaisia liiketoimia, missä julkishallinnon varat ja tulot privatisoidaan demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin, ulkomaille tai usein myös omiin yrityksiin ja kerkeästi taivutaan suuryritysten lobbareitten asettamiin ehtoihin. Tähän liittyy se, että yleisellä kiristyspolitiikalla pienennetään julkisen sektorin kokoa ja näin kasvatetaan julkista velkaa entisestään. Tämä siis ohi kansalaisten ja kansallisen edun.

Lähteet

”Anarkokapitalismi”. 2018. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anarkokapitalismi&oldid=17011781 (13. maaliskuuta 2019).

Aratani, Lauren. 2020. ”US job losses pass 40m as coronavirus crisis sees claims rise 2.1m in a week”. The Guardian. https://www.theguardian.com/business/2020/may/28/us-job-losses-unemployment-coronavirus.

Asikainen, Martti. ”Lähikuvassa Goldman Sachs: Tie vallan ytimeen”. Asikainen Martti. http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199145-lahikuvassa-goldman-sachs-tie-vallan-ytimeen (13. maaliskuuta 2019).

”Belief”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Belief&oldid=890021045 (21. huhtikuuta 2019).

”Bilderberg Meeting”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Bilderberg_Meeting&oldid=886600930 (13. maaliskuuta 2019).

”Black-Rock shadowbank”. https://en.wikipedia.org/wiki/BlackRock.

Blyth, Mark. 2013. Austerity: the history of a dangerous idea. Oxford ; New York: Oxford University Press.

”Bretton Woodsin järjestelmä”. 2019. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bretton_Woodsin_j%C3%A4rjestelm%C3%A4&oldid=17973874 (13. maaliskuuta 2019).

”Cambridge Analytica”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Cambridge_Analytica&oldid=886218512 (13. maaliskuuta 2019).

”Capital in the Twenty-First Century”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Capital_in_the_Twenty-First_Century&oldid=884770872 (13. maaliskuuta 2019).

”Cato Institute | Individual Liberty, Free Markets, and Peace”. https://www.cato.org/ (13. maaliskuuta 2019).

”Debt: The First 5000 Years”. 2018. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Debt:_The_First_5000_Years&oldid=858514390 (22. joulukuuta 2018).

”Deutsche Bank vapisee – tähtitieteelliset luvut valvottavat finanssimaailmaa | Yle Uutiset | yle.fi”. https://yle.fi/uutiset/3-9199872 (13. maaliskuuta 2019).

Djelic, Marie-Laurie. ”(PDF) Spreading Ideas to Change the World – Inventing and Institutionalizing the Neoliberal Think Tank http://ssrn.com/abstract=2492010”. https://www.researchgate.net/publication/265389761_Spreading_Ideas_to_Change_the_World_-_Inventing_and_Institutionalizing_the_Neoliberal_Think_Tank_httpssrncomabstract2492010 (13. maaliskuuta 2019).

”Eläinten vallankumous”. 2018. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=El%C3%A4inten_vallankumous&oldid=17122093 (13. maaliskuuta 2019).

Ferguson, Thomas, Paul Jorgensen, ja Jie Chen. 2018. ”Industrial Structure and Party Competition in an Age of Hunger Games: Donald Trump and the 2016 Presidential Election”. SSRN Electronic Journal. https://www.ssrn.com/abstract=3125217 (8. joulukuuta 2018).

”Fiery Clashes Between Police and Protesters”. 2020. The New York Times. https://www.nytimes.com/2020/05/30/us/minneapolis-floyd-protests.html?action=click&module=Spotlight&pgtype=Homepage.

First We Take Manhattan. 1988 https://youtu.be/JTTC_fD598A.

Freedland, Jonathan. ”The new age of Ayn Rand: how she won over Trump and Silicon Valley”. The Guardian. https://www.theguardian.com/books/2017/apr/10/new-age-ayn-rand-conquered-trump-white-house-silicon-valley.

Galbraith, James K. 2016. Welcome to the poisoned chalice: the destruction of Greece and the future of Europe. New Haven: Yale University Press.

”Glass–Steagall-laki”. 2016. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Glass%E2%80%93Steagall-laki&oldid=15840950 (13. maaliskuuta 2019).

”Goldman Sachs”. 2019. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Goldman_Sachs&oldid=17975499 (13. maaliskuuta 2019).

”Goldman Sachs: Summary | OpenSecrets”. https://www.opensecrets.org/orgs/summary.php?id=d000000085&cycle=2016 (13. maaliskuuta 2019).

”Gramm–Leach–Bliley Act”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Gramm%E2%80%93Leach%E2%80%93Bliley_Act&oldid=883398315 (13. maaliskuuta 2019).

Holden, Emily. ”BPA chemical levels in humans drastically underestimated, study finds”. The Guardian. https://www.theguardian.com/society/2019/dec/05/bpa-chemical-levels-humans-study?fbclid=IwAR258g4a_YK0rU9r9uebWM77gXl8q7xmho4cZ0CpzLyk8mm8gGUeZVl8nn8.

Hudson, Michael. 2015. Killing the Host: How Financial Parasites and Debt Destroy the Global Economy. Dresden: ISLET-Verlag.

Ingham, Geoffrey K. 2004. The nature of money. Cambridge, UK ; Malden, MA: Polity.

”Institute for New Economic Thinking”. https://www.ineteconomics.org/perspectives/blog/how-money-won-trump-the-white-house (13. maaliskuuta 2019).

”Investment theory of party competition”. https://en.wikipedia.org/wiki/Investment_theory_of_party_competition.

”Islannin historia”. 2019. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Islannin_historia&oldid=17901453 (13. maaliskuuta 2019).

Jubilee Debt Campaign. ”Debt resistors”. Jubilee Debt Campaign. https://jubileedebt.org.uk/the-debt-crisis/debt-resistors.

Kater, Michael H. 1983. The Nazi Party: a social profile of members and leaders, 1919-1945. Oxford, England: B. Blackwell.

Kelly, Jack. 2020. ”Billionaires Are Getting Richer During The COVID-19 Pandemic While Most Americans Suffer”. Forbes. https://www.forbes.com/sites/jackkelly/2020/04/27/billionaires-are-getting-richer-during-the-covid-19-pandemic-while-most-americans-suffer/#3249446a4804.

Leville, Sandra. 2021. ”Twenty firms produce 55% of world’s plastic waste, report reveals”. The Guardian. https://www.theguardian.com/environment/2021/may/18/twenty-firms-produce-55-of-worlds-plastic-waste-report-reveals.

”List of States with Nuclear Weapons”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=List_of_states_with_nuclear_weapons&oldid=887298763 (13. maaliskuuta 2019).

Macfarlane, Laurie. ”Who controls the new £1 coin?” New Economics Foundation.

”Mark Blyth”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Mark_Blyth&oldid=883750821 (13. maaliskuuta 2019).

”Merissä on pian enemmän muovijätettä kuin kalaa | Yle Uutiset | yle.fi”. https://yle.fi/uutiset/3-8612521 (13. maaliskuuta 2019).

”Minarkismi”. 2018. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Minarkismi&oldid=17139163 (13. maaliskuuta 2019).

Monbiot, George, Verso. 2016. ”Was the Rise of Neoliberalism the Root Cause of Extreme Inequality?” Evonomics. http://evonomics.com/rise-of-neoliberalism-inequality/ (13. maaliskuuta 2019).

”Money as Debt - Documentary film - FREE WILL”. https://freewill-fwp.blogspot.com/2017/11/money-as-debt-documentary-film.html?fbclid=IwAR2bZFVlItOugWwnxAdftKX0mq1LdLEnyaZyiHOe7cowAwdD2xWIpeu1hoM (13. maaliskuuta 2019).

”Montesquieu”. 2019. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Montesquieu&oldid=17861225 (13. maaliskuuta 2019).

Muhonen, Teemu. 2017. ”Miksi Suomen talous kasvaa? Koska sinä velkaannut”. Ilta-Sanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005072476.html (13. maaliskuuta 2019).

Muhonen, Teemu. ”Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat”. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005265744.html (13. maaliskuuta 2019).

Nelson, Robert H. 2006. Economics as Religion: From Samuelson to Chicago and Beyond. 3. pr. University Park, Pa: Pennsylvania State Univ. Press.

”Neoliberalism – the ideology at the root of all our problems | Books | The Guardian”. https://www.theguardian.com/books/2016/apr/15/neoliberalism-ideology-problem-george-monbiot (13. maaliskuuta 2019).

Noam Chomsky: Crises and the Unipolar Moment. 27 October 2009 You Tube. https://www.youtube.com/watch?v=h00PgJSL8wY.

Noam Chomsky Global Order Speech Deakin University Australia. https://youtu.be/ldWZSb119ww.

”Now Just Five Men Own Almost as Much Wealth as Half the World’s Population”. Common Dreams. https://www.commondreams.org/views/2017/06/12/now-just-five-men-own-almost-much-wealth-half-worlds-population (13. maaliskuuta 2019).

Ockers, Tom. 2019. ”BlackRock - Investors that Rule the World”. https://www.arte.tv/en/videos/082807-000-A/blackrock-investors-that-rule-the-world/?xtor=CS1-41&kwp_0=1455733&fbclid=IwAR1Ns2kbyPDjm2nSjU6K7iGBt21pQDNuviameuedq8ZI-pYinrOfaeEYA0c.

”Ólafur Ragnar Grímsson”. 2018. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=%C3%93lafur_Ragnar_Gr%C3%ADmsson&oldid=17667007 (13. maaliskuuta 2019).

Parramore, Lynn. 2018. ”Meet the Hidden Architect Behind America’s Racist Economics”. Institute for New Economic Thinking. https://www.ineteconomics.org/perspectives/blog/meet-the-economist-behind-the-one-percents-stealth-takeover-of-america?fbclid=IwAR3J_FX-SGAKT2arLaD9TMlmHMfslmJUDJk623tzMKYREo5dg5u6DFllTOI.

Pettifor, Ann. 2018. What is money? https://www.youtube.com/watch?v=JzHc9oUUz2M&feature=youtu.be.

Piketty, Thomas, ja Arthur Goldhammer. 2014. Capital in the Twenty-First Century. Cambridge Massachusetts: The Belknap Press of Harvard University Press.

”Post-Truth Politics”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Post-truth_politics&oldid=881403742 (13. maaliskuuta 2019).

”Propaganda”. 2019. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Propaganda&oldid=17955367 (13. maaliskuuta 2019).

”Propagandamalli”. 2019. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Propagandamalli&oldid=17965875 (13. maaliskuuta 2019).

Quiggin, John. 2012. Zombie Economics: How Dead Ideas Still Walk among Us. Princeton, N.J.: Princeton University Press. http://www.books24x7.com/marc.asp?bookid=47522 (13. maaliskuuta 2019).

Rettman, Anrew. ”Banks Declare Massive Increase in EU Lobbying”. https://euobserver.com/institutional/128520 (13. maaliskuuta 2019).

Riihelä, Marja, ja Matti Tuomala. 2019. ”Polarisaatiosta ja keskiluokan kuihtumisesta”. : 12.

Rushe, Dominic and Chalabi, Mona. 2020. ”’Heads we win, tails you lose’: how America’s rich have turned pandemic into profit”. https://www.theguardian.com/world/2020/apr/26/heads-we-win-tails-you-lose-how-americas-rich-have-turned-pandemic-into-profit.

Rämö, Kristian. 2014. ”Kiander: Hyvinvointivaltion purkaminen johtaa ’negatiivisiin lottovoittoihin’”. Ilta-Sanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001855868.html (13. maaliskuuta 2019).

”Sarasvuo, Jari”. 2019. https://yle.fi/aihe/ohjelma/jari-sarasvuo.

”SCL Group”. 2019. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=SCL_Group&oldid=885256965 (13. maaliskuuta 2019).

Smaje, Chris, Chris. 2020. A small farm future: making the case for a society built around local economies, self-provisioning, agricultural diversity, and a shared earth. White River Junction, VT: Chelsea Green Publishing.

Smith, Helena. 2019. ”Xi Jinping comes to Greeks bearings gifts”. The Guardian. https://www.theguardian.com/world/2019/nov/12/xi-jinping-comes-to-greeks-bearings-gifts.

Stiglitz, Joseph E. 2013. The price of inequality. New York: W. W. Norton & Company.

Stina möter Margaret Tatcher. https://youtu.be/cMJf-EoRc1g.

”The Deficit: A Tale of Two Houses”. https://www.accountingschoolguide.com/deficit/ (13. maaliskuuta 2019).

”The new age of Ayn Rand: how she won over Trump and Silicon Valley | Books | The Guardian”. https://www.theguardian.com/books/2017/apr/10/new-age-ayn-rand-conquered-trump-white-house-silicon-valley (13. maaliskuuta 2019).

”The New Plastics Economy: Rethinking the future of plastics - download the infographics”. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/news/the-new-plastics-economy-rethinking-the-future-of-plastics-infographics (13. maaliskuuta 2019).

”The Price of Inequality”. 2017. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Price_of_Inequality&oldid=767854839 (13. maaliskuuta 2019).

”The World’s Largest Public Companies”. Forbes. https://www.forbes.com/global2000/list/ (13. maaliskuuta 2019).

”The World’s Largest Public Companies 2019 ranking”. https://www.forbes.com/global2000/list/#tab:overal.

Thomas Ferguson, Paul Jorgensen, and Jie Chen. ”How Money Drives US Congressional Elections:More Evidence”. Teoksessa How Money Drives US Congressional Elections:More Evidence, https://www.ineteconomics.org/uploads/papers/How-Money-Drives-US-Congressional-Elections-More-Evidence.pdf.

Ungarino, Rebecca. 2021. ”Here are 9 fascinating facts to know about BlackRock, the world’s largest asset manager”. Business Insider. https://www.businessinsider.com/what-to-know-about-blackrock-larry-fink-biden-cabinet-facts-2020-12?r=US&IR=T.

”We chose democracy & human rights over banks” - Iceland president to RT. https://youtu.be/qieVZb4Ml9I.

”Westfalenin rauha”. 2018. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Westfalenin_rauha&oldid=17776861 (13. maaliskuuta 2019).

”Who controls the new £1 coin? | New Economics Foundation”. https://neweconomics.org/2017/03/controls-new-1-coin/ (13. maaliskuuta 2019).

”Zombie Economics”. Princeton University Press. https://press.princeton.edu/titles/9702.html (13. maaliskuuta 2019).

torstai 16. helmikuuta 2017

Sosialidemokratian rappio

Sosialidemokratian rappio, siirtymä äärikeskustaan

Valitettevaasti tämän otsikon alle löytyy faktatietoa enemmän kuin tarpeeksi. Terävänäköisen analyysin esittää vaikkapa brittiläinen Tariq Ali, jota siteerataan mm. radion Eurooppalaisia puheenvuoroja -sarjassa ohjelmassa "Varoitus äärikeskustasta" ja joka toteaa, että Neuvostoliiton romahtaessa romahti myös sosialidemokratia, jolla ei ollut uusliberalistiselle kapitalismille tarjota vaihtoehtoa, eikä aina halua puolustaa edes vanhoja saavutuksia, kuten hyvinvointivaltiota. Olen nykyään taipuvainen ajattelemaan, ettei sosialidemokraattisella poliittisella- ja ammatiyhdistyseliitillä edes ollut tarvetta tai halua sellaista hakeakaan, vaan uusliberalismi omittiin sellaisenaan new labour -liikkeisiin, mikä betonoi eliitin saamat hyvät asemat yhteiskunnassa, vaikkapa sosialidemokraattisena virka-aatelina tai työväenliikkeen rahoituslaitoksissa, ammattiyhdistysliikkeessä ja työväenliikkeen rahoittamissa liikeyrityksissä ja osuustoiminnassa, jotka pikku hiljaa on privatisoitu, vähän Venäjän oligarkkien tapaan. Tätä on kutsuttu myös Tatcherin viimeiseksi voitoksi, sosialidemokraattien muuttuessa uusliberaaleiksi. Vaaleissa on pärjätty menneitten aikojen hyvällä maineella ja ideologialla, joka vaalien jälkeen laitetaan koipussiin.

Suomessa muistetaan, kuinka SDP sai kylmän sodan aikana tukea ja rahoitusta lännestä. Neuvostokommunismin pahin vastustaja oli revisionistinen työväenliike. Sosialidemokratian romahdus liittyykin likeisesti amerikkalaisten kääntymykseen uusliberalistiseen kapitalismiin presidentti Reaganin aikana, mitä Clintonin ja Blairin hallintokoneistot sitten jatkoivat aktiivisesti ja joka ns. kolmantena tienä levisi koko sosialidemokraattiseen liikkeeseen.

Sen omaksuivat Clintonin, Blairin ja Obaman lisäksi Wikipedian artikkelin mukaan ainakin keskeiset poliittiset vaikuttajat Gordon Brown (Britannia), Gerhard Schröder (Saksa), Matteo Renzi ja Romano Prodi (Italia), Bob Hawke (Australia), Paavo Lipponen (Suomi), Ingvar Carlsson ja Göran Persson (Ruotsi), Wim Kok (Alankomaat), Antonio Guterres ja Jose Socrates (Portugali), Ehud Barak (Israel), David Lange, Roger Douglas ja Helen Clark (Uusi-Seelanti), Francois Hollande, Dominique Strauss-Kahn, Manuel Valls ja Emmanuel Macron (Ranska), Costas Simitis (Kreikka), Viktor Klima ja Alfred Gusenbauer (Itävalta), Helle Thorning-Schmidt (Tanska), Kim Dae-jung ja Roh Moo-hyun (Etelä-Korea), Jean Chretien (Kanada), Ferenc Gyurcsany (Unkari), Victor Ponta (Romania), Leszek Miller (Puola), Fernando Henrique Carsodo (Brasilia), Alan Garcia ja Alejandro Toledo (Peru), Thabo Mbeki (Etelä-Afrikka) ja Muamar Gaddafi (Libya).

Clintonin ja Blairin politiikan implementaatiosta ovat tehneet kattavan tutkimuksen Denzau ja Roy kirjassaan Fiscal Policy Convergence from Reagan to Blair (Denzau ja Roy, 2004). Amerikkalainen pankkivalvonnan ammattilainen professori William K.Black toteaa suoraan kyseisen politiikan olevan lähtöisin Wall Streetiltä (Black 2013), (Black 2012 ),(Eskow 2013). Kolmannella tiellä on oma think tank eli ajatushautomo Yhdysvalloissa (thirdway).

Savupiipputeollisuuden kadottua kaukoitään, eivät työväenpuolueet niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa kääntyneet vähäosaisten -kuten työttömien- puolustajiksi, puheissa ehkä, mutta teot ja tosiasiat ja ideologiaksi hyvinvointivaltion sijaan omaksuttu kolmas tie kertovat toista. Esimerkiksi työttömän on turha odottaa turvaa tuolta taholta, kun uusliberalismi on valittu taloudelliseksi perusideologiaksi.

Nyt 2016 ja 2017 on alkanut myös kyseisten puolueitten, jotka pitävät kolmannen tien politiikasta kiinni, vaalitappiokierre. Vaalitappion syyt USA:n presidentinvaaleissa 2016 tiivistää hyvin 7 minuutissa prof. Chomsky haastattelussaan (miksi demokraatit hävisivät ).

Hyvinvontivaltiota Britanniaan takaisin tuova Labour Jeremy Gorbynin johdolla näyttää etenevän kansalaisten tuella. Finanssimaailman ja median suuromistajien ja kolmannen tien puoluekoneiston edustajien vastustuksesta huolimatta. Myös Bernie Sanders Yhdysvalloissa saa huomattavaa tukea kansalta, kun Obama ei ollutkaan sitä mitä lupasi eli "muutos ja toivo" ja demokraattisen puolueen clintonilaisen suuntauksen on ymmärretty olevan Wall Streetin ja varakkaimman 1%:n etujen ajaja. Hillary Clinton sai presidentinvaalissa tukirahaa kampanjointiin yli miljardi dollaria ja silti Bernie Sanders olisi hänet esivaaleissa voittanut, mikäli puoluekoneisto ei olisi ollut selkeästi clintonilaisten takana.

Suomen sdp:n tilannetta talousideologian näkökulmasta ovat analysoineet Aronen ja Laurila (Aronen ja Laurila 2017) hyvin samaan tapaan on ajatus heillä edennyt kuin minulla tässä blogissa.

Ranskan sosialistipuolue on käytännössä hävinnyt poliittiselta kentältä.

Akateemisia tutkimuksiakin on julkaistu jo paljon, mm. äänestyskäyttäytymisen näkökulmasta ( Catch All or Catch and Release)

Muut vallanpitäjät Suomessa, välihuomautus

Toisaalta täytyy tässäkin todeta, että muissa suomalaisissa puolueissa ja puolueideologioissa eivät asiat näytä olevan sen paremmin. Keskustapuolue, joka alkiolaisen aatteen mukaan toi käytäntöön monet hyvinvointiuudistukset yhdessä sdp:n kanssa, on sosiaalipolitiikan alasajossa uusliberaalistunut ehkä vielä pahemmin, lisänä K-linjan vahva vanha kallistuma Venäjän valtapiiriin ja keskustalaisethan osaavat oligarkkipelit jo vanhastaan. Kokoomus on siirtynyt kepeästi "koti, uskonto isänmaa" -aatteista monikansalliseksi ja isänmaattomaksi, Harkimon Venäjälle suuntaamat ja Häkämiehen norjalaisten kanssa tekemät Yara-kaupat esimerkkinä. Yksityisyritteliäisyys valtion ja kuntien omaisuudella on päivän muotivirtaus ( ks. Suomen valtionyhtiöiden myynti). Mukana ovat yhtä lailla kristilliset, RKP ja vasemmistoliitto. Perussuomalaiset erottuvat retoriikallaan, joka peittoaa puolueen hallituksessa koko ajan tekemät "köyhän kansan" vyönkiristykset ja työttömien kepityksen alleen. Vihreät ovat ehkä omituisin eurooppalainen viherpuolue, sosiaalipolitiikan ollen uusliberaalilla pohjalla ja tuoden hallituskaudellaan maahan enemmän uutta ydinvoimaa kuin kukaan olisi osannut arvata.

Kaikki nämä ovat myyneet surutta uusliberalismin austerity-politiikan mukaisesti valtion ja kuntien omaisuutta yksityisille tahoille. Unhoon on jäänyt (???), että kauppaketjun loppupään omistaja määrää ja tulouttaa veronsa esim. Luxemburgin kautta, siirtää tuotantonsa muualle tai määrää monopolituotteille kuten sähkönsiirrolle haluamansa hinnan, eikä välitä loppujen lopuksi ihmisille tuotetuista palveluista tai tuotteista, kunhan nämä ovat siirtyneet demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin ja osakkeen hinta kohoaa. Kun kaikki on myyty (maat, vedet ja valtion- ja kuntien yhtiöt) ollaan palattu torppariaikaan tai feodaaliyhteiskuntaan ja valta siirtynyt sinne missä omistajat ovat. Näitä usein ulkomaisten omistajien jakamia asemiaanko poliittinen rälssi yrittää itselleen haalia ja kuvittelee saavansa? Suomettuminen eli Finlandisierung oli tähän verrattuna pienimuotoista maansa myymistä, joka vielä useasti tapahtui ketunhäntä kainalossa.

Kiristyspolitiikan (austerity-politiikan) täytyy olla oikeaa, onhan sen teoreetikolle nyt saatu suomalainen nobelpalkinto, yhdysvaltalaistuneelle Bengt Holmströmille. Tämä istui aikansa Nokian hallituksessa, kannattaa panna merkille. Olisiko tässä tullut esiin Suomen valtiovarainministeriön aatteellinen Elop?

Tietenkin puolueissa on sisäisiä painotuseroja. Puolueitten rivijäsenet ja kannattajat eivät ole vielä havainneet, mitä on tapahtunut, koska syitä ja seurauksia on vaikeaa hahmottaa ja koko ajan poliittinen debatti toimii savuverhona. Työttömiä alkaa kuitenkin olla lähes jokaisen suomalaisen lähipiirissä.

Lippulaiva Ruotsi

Ruotsissa sosialidemokraattisen puolueen valta oli yhden puolueen valtaa vuosikymmenten ajan. Ruotsi oli pohjoismaisen hyvinvointivaltion lippulaiva ja harjoitettu politiikka loi tavattoman suuren ja hyvinvoivan keskiluokan maahan, joka vielä 1900-luvun alkupuolella oli köyhä luokkayhteiskunta. Tilastotietoja on saatavana ja jännittävää on vertailla Argentiinan ja Ruotsin poliittista ja taloudellista kehitystä 1900-luvun alkupuolelta vuosisadan loppupuolelle.

Göran Perssonin aikana Clintonin new-democrat ja Blairin new-labour tulivat myös ruotsalaisdemarien politiikaksi.

Ruotsalaisen kirjailijan ja yhteiskunnallisen kolumnistin Jan Guilloun Aftonbladetiin 2012 kirjoittama kolumni on yhä ajankohtainen. Referoin sitä tässä lyhyesti. Kolumnin ydinsisältö on Ruotsissa tehdyssä uusliberaalissa talouspolitiikassa, jota noudattaen on yksityistetty valtion omaisuutta niin, että korkea virkamies tai ministeri saa siitä suuren henkilökohtaisen edun. Usein näillä ministereillä tai virkamiehillä on sosialidemokraattinen tausta, ehkä jo useamman sukupolven ajalta. Ehkä tärkeimmällä ja vaikutusvaltaisimmalla paikalla on toisen polven soisalidemokraatti ja Ruotsin entinen valtiovarainministeri Erik Åsbrink, joka on työskennellyt jo pitkään Goldman Sachs -pankkiiriliikkeen leivissä Pohjoismaiden asiantuntijana.

Aftonbladetin toinen kolumnisti Elisabet Höglund on tehnyt ruotsalaisesta politiikanteosta saman havainnon äärikeskustaan siirtymisestä kuin em. Tariq Ali laajemmissa puitteissa. Demokratia on kaventunut, ellei kadonnut.

Kansainvälinen työväenliike on vaihtunut salongeissa eläneillä ja elävillä työväenliikkeen avainhenkilöillä globaalikapitalismin levittämiseen, missä piilee kuitenkin vahva ja ikävä kolonialismin henki. Kansallisuusaate onkin Ruotsissa ollut pannassa jo pitkään erilaisin perusteluin ja se on ulkoistettu ääriliikkeille eli käytännössä sverigedemokrateille, joiden kasvavaa suosiota on koetettu suitsia demonisoimalla kaikenlaista kansallisuusaatetta ja sen tervehenkisiäkin ilmentymiä. Vaikutus on kuitenkin ollut lähinnä päinvastainen. Tavallisesta kansasta erottautunut poliittinen- ja virka-aateli ei enää näistä välitä tai edes kansallisvaltiosta, vaan pyrkii lähinnä säilyttelemään omia usein periytyviä asemiaan uusilla globaaleilla raha-aatelimarkkinoilla.

Porvarillinen lehti Svenska dagbladet julkaisi luettelon tällaisista liike-elämän palvelukseen siirtyneistä ruotsalaisista poliitikoista lokakuussa 2014. Kannattaa vilkaista listaa, vaikka ei ruotsia ymmärtäisikään. Suomessa lehdistö pikemminkin myötäilee vallanpitäjiä, tällaisia listoja ei ole tietääkseni julkaistu, vaikka aineistoa lienee saatavana.

Huomioitakoon tässä, että Norjassa lainsäädäntö estää suoran siirtymisen julkishallinnossa yksityispuolelle. Tällaista lainsäädäntöä ei Ruotsissa tai Suomessa ole saatu aikaan.

Monografian Ruotsin sosialidemokratian vesittymisestä ja maahanmuutosta on tehnyt Carly Elizabeth Schall (kirja ).

Saksan sosialidemokraatit määrittävät EU:n tulevaisuuden

Der Spiegel -lehden omistajiin kuuluva Jakob Augstein pohtii der Spiegelin kolumnissa 2015 sosialidemokraattien puheiden ja tekojen välistä ristiriitaa Saksassa kysymyksellä mihin menet spd?

Kirjallisuus:

Aallas, Esa. 2015. ”Eurooppalaisia puheenvuoroja: Varoitus äärikeskustasta”. Eurooppalaisia puheenvuoroja. https://areena.yle.fi/audio/1-2852305.

Aronen, Kauko ja Laurila, Hannu. 2017. ”Miksi Suomen sosialidemokraatit taapertavat?” New Social Research at Tampere University. https://alusta.uta.fi/2017/05/31/miksi-suomen-sosialidemokraatit-taapertavat/.

Augstein, Jakob. 2015. ”Wozu SPD?” Der Spiegel.

Black, William K. 2013. ”“Third Way’s” “Fresh Thinking”: The EU Is Our Model for Austerity”. Huffington Post. https://www.huffpost.com/entry/third-way-austerity_b_2448823?guccounter=1&guce_referrer=aHR0cHM6Ly93d3cuYmxvZ2dlci5jb20vYmxvZ2dlci5nP3RhYj13aiZibG9nSUQ9NDY0NzY3MDE3ODEyOTcyNDAyNg&guce_referrer_sig=AQAAAK_8llrYBfAQeFadIFMJz5dKun4hw3bGu6VdCmLnoFAtshfOPosXICUHcBq4LL4Yl-6YKvHFN0YHtOKUqAfteJ61yodMvc_bVoAoefd9y3GhdU_kLFJ-xljYf7UAT0vc48JgY-lOUObwWbOy7vXLTenuSobBFUYX9mGsSDLrUFEV.

———. Think Tank Watch.

Chomsky BRILLIANTLY Dissects Trump, Democrats & RussiaGate. Democracy Now. https://www.filmsforaction.org/watch/chomsky-brilliantly-dissects-trump-democrats-and-russiagate/.

Denzau, Arthur T. , Roy Ravi K. 2003. Fiscal Policy Convergence from Reagan to Blair: The Left Veers Right. Routledge. https://books.google.fi/books/about/Fiscal_Policy_Convergence_from_Reagan_to.html?id=MIR_AgAAQBAJ&redir_esc=y.

Eskow, Richard RJ. 2013. ”Have Wall Street’s “Third Way” Democrats Ever Been Right About Anything?” Huffington Post. https://www.huffpost.com/entry/have-wall-streets-third-w_b_3018559.

Guillou, Jan. 2016. ”Plötsligt betyder allt som S-männen slogs för ingenting”. Aftonbladet. https://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/a/MgE1QE/plotsligt-betyder-allt-som-s-mannen-slogs-for-ingenting.

Herlin, Niklas. ”Herlin: Mokasiko talousnobelisti pahasti?” Uusi Suomi. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/herlin-mokasiko-talousnobelisti-pahasti/2a84bb7a-8feb-3585-811e-878787540d20.

”Häkämies myi pilkkahinnalla, nyt lannoitteiden hinnat karkaavat käsistä”. 2015. Kansan Uutiset. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3353149-hakamies-myi-pilkkahinnalla-nyt-lannoitteiden-hinnat-karkaavat-kasista.

”Här är politikerna som gick till näringslivet”. 2014. Svenska Dagbladet. https://www.svd.se/har-ar-politikerna-som-gick-till-naringslivet#sida-1.

Höglund, Elisabet. 2012. ”Det är ingen idé att rösta för politiken blir ändå den samma”. Aftonbladet. Plötsligt betyder allt som S-männen slogs för ingenting.

Lehto, Mika. 2016. ”Sonera, Fortum, Sampo... Suomen kansallisomaisuutta myyty 17,5 miljardilla eurolla”. Ilta Sanomat. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180050.html.

Polk, Jonathan; Karreth, Johannes; Allen, Christopher S. 2010. ”Catch-All or Catch and Release? The Electoral Consequences of Social Democratic Parties’ March to the Middle in Western Europe”. American Political Science Association 2010 Annual Meeting.

Schall, Carly Elizabeth. 2016. The rise and fall of the miraculous welfare machine: immigration and social democracy in twentieth-century Sweden. Ithaca ; London: ILR Press, an imprint of Cornell University Press.