Ukrainan sota ja talouden
taustapiru tai mastermind?
motto: Raamatun Psalmi 31, jota Ukrainassa luetaan joka päivä klo 17.00
Venäjä on 24.2.2022 aloittanut sodan Ukrainaa vastaan. Ihmisiä kuolee hirveillä tavoilla kummallakin puolella. Ukraina pyritään saattamaan Venäjän valtaan, Ukraina jää taistelemaan ilman suoraa sotilaallista apua. Suomen talvisota tuntuu toistuvan. Venäjän presidentti uhkaa ydinaseella.
Kun tarkastellaan maailman sotilasmenoja 1988-2021 (Sipri) tulee selväksi, että USA:n osuus on lähes yhtä suuri kuin kymmenen sitä järjestyksessä seuraavan maan sotilasmenot yhteen laskettuna. Näin on ollut jo pidempään.
Tätä tietoa vasten Venäjä on käsittämättömästi lähtenyt sotaan selkeästi sotilaallisesti heikompana kuin läntinen allianssi, joka on itsenäisen Ukrainan puolella. Seurauksena siis ydinaseen väläyttely heti sodan ensi päivinä. Lisäksi synnytetään tarkoituksella suuri pakolaisaalto.
Uhkayrityksen taustalla täytyy siis olla joukko syitä, joiden vuoksi vaakakuppiin uhmakkaasti asetetaan koko ihmiskunnan tuho.
Näkökulma talouteen - mastermind vai nihilisti ekonomisti?
Sattui niin, että joululoman lukemiseni oli juuri ilmestynyt kirja Yhdysvaltain taloudellisesta strategiasta "Superimperialism", jonka on kirjoittanut amerikkalaisprofessori Michael Hudson (Hudson ja Lau 2021). Merkittäväksi kirjan tekee se, että mies on ollut töissä sekä Yhdysvaltain puolustushallinnossa Pentagonissa että Wall Streetin ytimessä Chase Manhattan pankissa. Näissä toimissa hän ilmiselvästi on kyynistynyt, eikä vältä tuomasta esiin USA:lle erinomaisen kiusallisia ajatuskulkuja. Tämä kirjan syksyllä 2021 ilmestynyt uusin painos onkin kirjoitettu kiinalaisten pyynnöstä. Kiinassa hän on myös ollut professuurissa ja hänen kirjojaan on käännetty niin venäjäksi kuin kiinaksi. Kiinassa myyntimäärät ovat olleet suuria.
Michael Hudsonilla on myös kotisivut, joissa hän on kommentoinut Venäjän hyökkäystä. Ukrainan luonnehdinta uusnatseineen 1.3.2022 päivätyssä kirjoituksessa on kuitenkin kuin suoraan Putinin ja FSB:n käsikirjasta. Hän on aiemminkin antanut haastatteluja myös Venäjän RT-kanavalle. Tällainen tietenkin ihmetyttää, varsinkin kun kyse on hyökkäyssodasta, jonka Venäjä selkeästi on aloittanut, ilman todellista aikomusta neuvotteluihin.
Hudson on kuitenkin ollut myös Venäjän vallankumousjohtajan Lev Trotskin kummipoika ja omistaa Trotskin kirjallisen jäämistön julkaisuoikeuden. Trotskin murhautti Stalin 1940 Meksikossa, jossa Michel Hudson syntyi 1938. Ennen riitaantumistaan Stalinin kanssa Trotski organisoi ja oikeastaan perusti puna-armeijan ja johti sitä säälimättömänä sotilasjohtajana Neuvostoliiton verisessä sisällissodassa. Eli professorillamme on suonissaan trotskilaisuutta ja maailmanvallankumouksen tunnetta jo syntymälahjana. Hän on viime vuosina antamissaan haastetteluissa esittänyt käsityksenään, ettei nykyisestä finanssikapitalismista päästä ilman sotaa eroon. Hän myöskin pitää Kiinan digitaalista diktatuuria ja Venäjän FSB-johtoista diktatuuria täysin hyväksyttävinä, ilmeisesti koska länsimainen demokratia ei sen kummemmin Yhdysvalloissa toteudu, kun raha omistaa politiikan ja oikeuslaitoksen. Eurooppaa hän pitää Yhdysvaltojen satelliittina ja lypsylehmänä, minkä hyvin perustelee.
Kiinassa tai Venäjällä vastaavasti Yhdysvaltojen kantoja voimakkaasti puolustava tiedemies ei kauaa vapaalla jalalla esiintyisi. Uudelleenkoulutusleiri olisi lievintä, mitä odottaa.
Hänen Yhdysvaltojen imperialistista ja kolonialisoivaa talouspolitiikkaa koskeva analyysinsä on joka tapauksessa tärkeä puheenvuoro ja kannanotto. Se myös lyö eturistiriidoista johtuvaa kiilaa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten väliin, mutta on hyvin perusteltua kirjoittajan vankan talousosaamisen ja kokemuksen takia. Hudsonin antiikkiin ulottuvat velan tutkimukset ovat varmasti arvokas lisä taloustutkimuksessa.
Kirjassa ja Hudsonin kotisivuilla esitetään nykyisen finanssikapitalismiin ja koron kiskontaan perustuvan talouden luuranko. Kun tähän yhdistää Pikettyn eriarvoisuustutkimuksen saa käsityksen, miksi Yhdysvallat on jakautunut kahtia, eikä tahdo vaivasta päästä eroon. Tämän hahmottamisessa Hudsonilla saattaa olla ansioita.
Hudson esiintyy vasemmistointellektuellina, mutta on nähdäkseni itse asiassa ideologisesti lähempänä fasismia, joka Venäjällä on eräänlaista turvallisuuspalvelun muokkaamaa iljinläisyyttä (Adams 2018) ja Yhdysvalloissa trumpismia. Paul Manafort, joka oli Trumpin kampanjapäällikkö, oli myös presidenttiehdokas Yanukovitshin kampanjapäällikkö - ideat siis liikkuvat piireissä (Snyder 2016). Yanukovitsh on Venäjän taskussa oleva oligarkki ja entinen Ukrainan presidentti, joka asuu Venäjällä. Trump repii Yhdysvaltoja kahtia ja pitää Putinia nerokkaana johtajana, tätä hän myy ja muun muassa Fox-newsin toimittaja Tucker Carlson toistelee näitä totuuksia eetterissä. Ja keskivertoamerikkalainen nielaisee syötin (Channel 4 News).
Hudsonin esittämä ratkaisu maailmantalouden muutokseen eräissä antamissaan youtube-haastatteluissa on sota. Kiina ja Venäjä irrottautuvat dollariperustaisesta maailmankaupasta ja Yhdysvaltain luomasta globalisaatiosta ja muovaavat omansa. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, Haagin tuomioistuin, WTO ja kansainvälinen sääntöjärjestelmä ovat amerikkalaisia ja ne saavat jatkossa kiinalais-venäläiset vastineensa.
Hudsonia ei huoleta näitten maitten käsitykset oikeudesta tai ihmisoikeuksista.
Hän on työskennellyt myös tri Outolempenä tunnetun Herman Kahnin alaisena. Hudson väläyttää internet-sivuillaan venäläisen vetypommin räjäyttämistä Lontoon ja Brysselin yllä. Täysin käsittämätöntä ajattelua sellaiselle, joka ei ole työskennellyt suurvallan päätöksentekokoneistossa.
Nyt sodan sytyttyä ei voi välttää ajatusta, että Ukrainan sodan taustalla olisi tällaista Hudsonin hahmottelemaa taloudellista ajattelua erityisesti maailmantalouden järjestelyistä. Onko se itseään toteuttava ennuste?
Ahneus on perimmiltään se ominaisuus, joka estää maailmassa
järkevän taloudellisen ja kestävän kehityksen edellyttämän toiminnan. Se on johtanut ihmiskunnan johtavan
eliitin itsetuhoisuuteen, koska tarpeet eivät koskaan tyydyty, vaan
päinvastoin aina kasvavat. Koronkiskontayhteiskunta on rakentunut
geometrisesti lisääntyvien korkotulojen ja lineaarisesti lisääntyvän
tuotannon päälle, mikä tilanne on kestämätön. Ympäristötuho ja
kasvava eriarvoisuus ovat sen seurauksia. Ihmiskunta kykenisi parempaankin kuin sotaan ja tuhoon. Järjestelmän pitäisi kuitenkin muuttua: meillä Suomessa oli ja osin vieläkin on pätevä järjestelmä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, sekataloudessa ja ståhlbergiläisessä oikeusvaltiossa. Venäjällä tai Kiinalla ei tällaista ole tai edes pyrkimystä sellaiseen.
Venäjällä ja Norjalla on öljyrahastot. Norjan öljyrahasto on valtiollinen ja demokraattisessa kontrollissa. Venäjän öljyrahasto on valtiollinen diktatuurihallinnon väline ja osin henkilökohtaisiksi omaisuuksiksi jaettu. Norjassa on kohotettu koko väestön elintasoa ja maan vaurautta pitkällä tähtäimellä, Venäjällä on sijoitettu sotaan. Osin tämä selittyy Venäjän imperiumiperinteellä, mutta tästä voidaan myös päätellä, että kansan laajalle yleiselle hyvinvoinnille oppositio on tärkeä, samoin oikeusvaltio ja keskusteleva yhteiskunta ja että kansallisvaltio on luontevin yksikkö tällaisen toteuttamiseen.
Tärkeimpiä syitä sotaan on myös demokratian pelko Venäjällä. Oppositiota ei hyväksytä, eikä hallinnnon kiertoa. Ukrainassa oli alkanut kehittyä jotain uutta, tämän George Soros (New Economic Thinking 2015) oli tunnistanut oikein jo seitsemän vuotta sitten. Ajatuksena oli, että demokratia Ukrainasta leviäisi myös Venäjälle. Valtapolitiikkaa tunteva voi tässä ajattelussa nähdä uhan tai mahdollisuuksia, riippuen mistä asemasta asioita katsoo ja mitä demokratia kullekin tarkoittaa.
Kiinalaisen näkökulman sodan päämäärien ja seuraamusten eri vaihtoehtoihin tuo Hu Wei, erittäin ansiokkaassa analyysissä (Monitor 2022), jonka on julkaissut maaliskuun alkuviikolla. Mitä Kiina valitsee? Tällä hetkellä näyttää Hudsonin tarjoama skenaario hyvinkin todennäköiseltä, mutta kaikki riippuu Kiinan sisäpolitiikasta.
Suomen ja EU:n asemaa sodan varjossa luotaa kenraalimajuri Toveri radiohaastattelussa (Brysselin kone 2022). Sotilaspoliittinen osaaminen on vakuuttavaa. Sodan talouspoliittisia seurauksia ei tässä ohjelmassa erityisemmin käsitellä, mutta kenraalin käsitys esim. Venäjän yhteiskuntarakenteesta on asiallinen ja terävä.
Lähteet:
”2021–2022 Russo-Ukrainian Crisis”. 2022. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=2021%E2%80%932022_Russo-Ukrainian_crisis&oldid=1075389912 (5. maaliskuuta 2022).
Adams, Tim. 2018. ”The Road to Unfreedom by Timothy Snyder Review – Chilling and Unignorable”. The Guardian. https://www.theguardian.com/books/2018/apr/15/the-road-to-unfreedom-russia-europe-america-timothy-snyder-review-tim-adams (17. maaliskuuta 2022).
Channel 4 News. 2022. Donald Trump repeats Putin praise at CPAC. https://www.youtube.com/watch?v=VHTek-jlYfg (6. maaliskuuta 2022).
”Donald Trump repeats Putin praise at CPAC - YouTube”. https://www.youtube.com/watch?v=VHTek-jlYfg&list=PL7NyuaG71ngrK7RFyhc_32q8aRi6Lf40e&index=2&t=192s (5. maaliskuuta 2022).
”Georgismi”. 2020. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Georgismi&oldid=19090961 (6. maaliskuuta 2022).
Hudson, Michael. ”Financial Analysis of a World Dominated by the FIRE Sector - Finance, Insurance and Real Estate. Beware the Monopolist.” https://michael-hudson.com/ (2. maaliskuuta 2022).
Hudson, Michael, ja Kin Chi Lau. 2021. Super Imperialism: The Economic Strategy of American Empire.
”Ivan Iljin”. 2022. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ivan_Iljin&oldid=20231597 (17. maaliskuuta 2022).
”Mitä EU:n kannattaa oppia Ukrainan sodasta, Pekka Toveri? | Audio Areena”. https://areena.yle.fi/audio/1-61326320 (17. maaliskuuta 2022).
Monitor, US-China Perception. 2022a. ”Possible Outcomes of the Russo-Ukrainian War and China’s Choice”. U.S.-China Perception Monitor. https://uscnpm.org/2022/03/12/hu-wei-russia-ukraine-war-china-choice/ (13. maaliskuuta 2022).
———. 2022b. ”Possible Outcomes of the Russo-Ukrainian War and China’s Choice”. U.S.-China Perception Monitor. https://uscnpm.org/2022/03/12/hu-wei-russia-ukraine-war-china-choice/ (15. maaliskuuta 2022).
Naftogaz Ukraine. 2018. Carl Bildt: The history of Ukraine is different from the history of Russia. https://www.youtube.com/watch?v=8_SQuLf74n4 (6. maaliskuuta 2022).
New Economic Thinking. 2015. George Soros: The Future of Europe. https://www.youtube.com/watch?v=vdUaEE7mr2w (10. maaliskuuta 2022).
OxfordUnion. 2022. Former MI6 Chief On the Ukraine & Russia Conflict | Oxford Union. https://www.youtube.com/watch?v=Yw5lzKVn3sc (6. maaliskuuta 2022).
”Paul Manafort”. 2020. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paul_Manafort&oldid=19447555 (5. maaliskuuta 2022).
”———”. 2022. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Paul_Manafort&oldid=1074589007 (5. maaliskuuta 2022).
”Rupert Read”. 2022. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Rupert_Read&oldid=1075980919 (12. maaliskuuta 2022).
”Russian National Wealth Fund”. 2022. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Russian_National_Wealth_Fund&oldid=1075463029 (12. maaliskuuta 2022).
”The Countries Staying Silent on Russia’s War with Ukraine”. 2022. ABC News. https://www.abc.net.au/news/2022-03-03/russia-ukraine-nations-that-sit-on-the-fence/100868998 (12. maaliskuuta 2022).
”Tucker Carlson”. 2022. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Tucker_Carlson&oldid=1075267418 (5. maaliskuuta 2022).
Vaage, Martha. 2022. ”Bønn i bomberomma. Svelter seg nærare Gud. NRK”. Kompass. https://radio.nrk.no/serie/kompass/DMTL36405222.
”Viktor Yanukovych - Wikipedia”. https://en.wikipedia.org/wiki/Viktor_Yanukovych (5. maaliskuuta 2022).
Watson Institute for International and Public Affairs. 2016. Timothy Snyder ─ Ukraine and Russia in a Fracturing Europe. https://www.youtube.com/watch?v=dfduV68C1Jk (6. maaliskuuta 2022).
