KELA kansantaloudessa

KELA kansantaloudessa

Työn asemaa tulojen ja varallisuuden kerryttäjänä tulisi todella miettiä (Keynes, 1930).


Taloudesta suurimman osan muodostaa tänä päivänä finanssitalous. Tuloista ja varallisuudesta suurin osa muodostuuu nykyään maailman mittakaavassa kasinopeleissä. Reaalitalous on pudonnut alle puoleen. Toisaalta robotit ja keinoäly tulevat tekemään jatkossa töistä koko ajan isomman osan. Periaatteessa siis olisi mahdollista vastikkeellista työntekoa vähentää kaikilta rajustikin, jos tulon- ja varallisuuden jako toimisi terveellä tavalla. Kun robotit toimivat muurahaisina, voisi suurin osa ihmiskuntaa elää heinäsirkkaelämää?


Toisin kulkee yhteiskunnan jämähtäneen eliitin ajatus.


Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen toteaa 2.3.2018 haastattelussaan Aamulehdessä (Aamulehden haastattelu):

– Mikä on yksilön vapaus olla ja elää ja samalla saada yhteiskunnan kautta tukea? Ihmisiä on hyvä herättää nykyisestä olotilan vakiintuneisuudesta miettimään, olisiko kenties muitakin vaihtoehtoja. Pidän aktiivimallista käytävää keskustelua oikeutettuna myös kansantalouden näkökulmasta. On sallittua keskustella siitä, käytetäänkö veronmaksajien rahat oikeisiin asioihin.

–Ennen Kelan tuet olivat aika selkeitä. Asiakas sairastui, sai tukea ja tuli terveeksi. Ei ollut tällaisia mielenterveyden diagnooseja, jotka jatkuvat ja jatkuvat.

Tässäpä laskelmia kansantalouden näkökulmasta

Erityisen vaarallista, mutta helppoa, on ihmisten tai ihmisryhmien määrittäminen kuluksi yhteiskunnalle. Tässä pureudutaan ihmisissä helposti psykologisesti vastakaikua saavaan muurhainen vs. heinäsirkka -ongelmaan, jonka mukaan ihmisarvo pitää työllä ansaita, olihan mm. keskitysleirien porteilla "Arbeit macht frei" -iskulause. 

Jos olet vajavainen, sairas, vanha, työtön tai köyhä ei sinulla ole oikeutta hyvään elämään tai elämään lainkaan. Ikäänkuin talouslama, sairaus, onnettomuudet tai lopulta hyvin yksilöllinen vanhuus ja lopulta kuolema ei osuisi kohdalle tai ilmenisi lainkaan sattumanvaraisesti. 

Nykyään monasti kuulee väitteen, että sairaus olisi omaa syytä ja siksi pitäisi hoidosta maksaa enemmän omasta pussista. Tähän suuntaanhan ollaan menossa. Yksityiset vakuutukset ovat tällaisia kun sillä, joka on sairas tai jonka katsotaan jonkin teorian nojalla voivan sairastua tietyllä todennäköisyydellä, joutuu vakuutuksestaan maksamaan sitä enemmän mitä sairaampi on tai mitä suurempi sairastumisen todennäköisyys on. Taakkaa ei siis pyritä jakamaan, vaan lisätään sitä entistä enemmän niille, joilla jo on ennestään raskasta elämää (linkki New York Timesin artikkeliin.)


Katsokaapa saksalaisen 1930-luvun natsilaistetun oppikirjan matematiikan tehtävää ( Nazismen i dokument ):

"Saksalaisten koululaisten laskukirjasta vuodelta 1935:

Tehtävä 95

Mielisairaalan rakentaminen maksoi 6 miljoonaa markkaa. Kuinka monta 15 000 markkaa maksavaa omakotitaloa tuolla summalla olisi voinut rakentaa?

Tehtävä 97

Mielisairas maksaa päivässä 4 markkaa, raajarikko 5,50 markkaa, rikollinen 3,50 markkaa. Monasti tienaa virkamies päivässä ainoastaan 4 markkaa, avustaja melkein 3,50 mk, ja kouluttamaton työmies alle 2 mk perheenjäsentä kohden.

1. Esitä nämä luvut kuvioina. Varovaisen arvion mukaan Saksassa on noin 300 000 mielisairasta, epileptikkoa jne. laitoshoidossa.
2. Mitä nämä maksavat vuodessa 4 mk:n päivittäisen kustannuksen mukaan?
3. Kuinka monta 1000 mk:n asuntolainaa - ilman takaisinmaksuvelvollisuutta - tuosta rahasta voitaisiin vuosittain myöntää? "

Edellinen on kuin nykytalouden oppikirjasta. Kun soteuudistuksen myötä Suomessa sosiaali- ja terveys siirtyvät yhteiskunnallisen valvonnan ja yhteiskunnallisen suunnittelun ulkopuolelle yksityistettynä bisneksenä yrityssalaisuuden suojiin, tullaan näkemään tämän suuntaisia konkreettisia esimerkkejä tehostuksen (liikevoiton) lisäämiseksi. Tällaisten arvojen myymistä pitäisi vastustaa, Missä on huutavan ääni erämaassa?

 Saksassa kehitys johti "rodullisesti heikompien" tappamiseen alkuun eutanasiaohjelmassa, jonka brutaalius salattiin ja tapetuille väärennettiin kuolinsyyt, lopulta valtion harjoittama tappaminen teollistettiin tuhoamisleireillä, kuten Auschwitzissa.

  Kapitalismin logiikka toimii samoin perustein kuin eo. laskuesimerkissä valtiollisia toimia perustellaan, pyhittäessään liikevoiton kvartaalitaloudessa, kunhan muut arvot on kuurnittu propagandalla ihmisten mielistä pois.